Browsing by Subject "kosteus"
Now showing items 1-8 of 8
-
(2015)Automatic measurement of temporally varying soil moisture content could result in benefits both in agriculture and other applications. Mainly due to the ease of automation only electrical methods are suitable for measuring the variability of temporal moisture content. Capacitance technology is one of the most suitable methods for this kind of purpose. When determining soil moisture content by dielectricity means one will face two main properties: soil permittivity and soil electrical conductivity. Moisture measurement is based mainly on the changes of soil permittivity. Instead, changes in the soil electrical conductivity typically hamper the accuracy of moisture measurements. The measurement accuracy can be improved, however, by increasing the measurement frequency. The aim of this study was to determine the impact of sensor’s physical geometry and measuring frequency to the reliability of measurement. Combination of two measurement frequencies and an additional measurement of soil resistance were also determined for improving the accuracy. This study was carried out as part of the SAFETOOL project which aims were to monitor and to develop measurement tools for measuring and monitoring the status of the environment in field conditions. The sampling volume of capacitive sensors was examined in both field and laboratory conditions. To stabilize the weather moisture measurements were done only in laboratory conditions. The study was divided into two parts: pre-study and main-study. During the main-study five different capacitive geometries and the measurement of soil resistance were examined. Capacitance was measured using three frequencies: 5,5, 70 and 95 MHz. A commercial EC-5 capacitance sensor (Decagon Devices, Pullman, WA, USA) was used as control. Measurements were carried out in containers of volume about 3 litres filled with fine sand. Moisture measurements were conducted with volumetric water contents of 5 %, 15 %, 25 % and 35 % while the electrical conductivity varied between 2 and 24. Changes in the physical geometry did not result in remarkable differences of accuracy. The measurement volumes were also similar within the variable geometries. The impact of changes in the electrical conductivity, or salinity, however, was significant. Measuring the resistance of the soil lead typically to better results. However, this could be due to relatively high soil electrical conductivity. While working within the framework of normal field conditions and the right calibration one might expect to get reliable moisture measurements with a capacitance moisture sensor.
-
(2023)The ongoing environmental change will cause changes in arctic-alpine environment affecting both abiotic and biotic processes and the distribution of arctic-alpine vegetation that has adapted to the cold environment. Former studies on the distribution of arctic-alpine vegetation have been conducted more from a macroclimatic point of view neglecting the microclimate perspective. Microclimate refers to radiation, temperature, humidity, and wind conditions near the Earth’s surface. These conditions vary notably in the topographically heterogenous mountain tundra. The effect of the microclimatic factors is particularly important when investigating low-growing arctic-alpine vegetation as the microclimatic variables can be expected to describe the climatic conditions of the biotically active layer better than the macroclimatic variables. The purpose of this thesis is to study how the microclimatic conditions vary across different biotopes within mountain tundra and to examine which microclimatic variables best explain the local distribution of the arctic-alpine vegetation. The microclimatic variation in the different biotopes of the mountain tundra was studied by examining the statistical key figures of air and soil temperature and soil moisture measurements. Species distributions modelling was used to examine the distribution of arctic-alpine vascular plants and species correspondence to the microclimate variables as well as the importance of those variables on the species distributions. The research material consists of the microclimate and species data collected on the field as well as data based on topography and remote sensing. The data for the study were collected around Rastigaisa mountain in northern Norway. The explanatory variables used in the species distribution modelling included freezing degree day (FDD), growing degree day, radiation, soil moisture, topographic position index and information on the snow cover persistence. Species distribution modelling was performed using generalized boosted regression. From the modelling results the relative importance of the predictor variables as well as the predicted distributions of the species were interpreted. Microclimate factors varied between biotopes. The biggest variation in air temperature was observed at mountain tundra heath. Soil moisture had a levelling effect on the minimum temperatures and the FDD’s. The species distribution modelling results show that snow and moisture variable have a significant impact on the distribution of the arctic-alpine vegetation. Snow controls both temperature and moisture conditions and hence affects the stress that vegetation undergoes as well as the supply of nutrients.
-
(2020)Biohiilet ovat biomassoista (esim. oksista) pyrolyysissä valmistettuja hiilipitoisia kiinteitä aineita, joita käytetään maanparannukseen sekä hiilinieluna ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Biohiilet ovat rakenteiltaan erityisen huokoisia ja pystyvät pidättämään itsessään ravinteita ja vettä. Pidätyskykynsä ansiosta biohiilet voivat lisätä maaperän kosteuspitoisuutta, mikä vaikuttaa maaperän mikrobiaaliseen toimintaan suotuisasti. Hajotusta vastaan pysyvän rakenteensa ansiosta biohiilet voivat säilyä maaperässä satoja tai jopa tuhansia vuosia. Biohiilien vaikutusta herneen (Pisum sativum L.) tai muiden typensitojakasvien sadonmuodostukseen ja satokomponentteihin pohjoisissa olosuhteissa on tutkittu hyvin niukasti. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kahdeksan vuotta sitten (vuonna 2010) levitetty havupuubiohiili vaikuttaa ravinteikkaan peltolohkon maaperän kosteus- ja ravinnepitoisuuksiin sekä herneen sadonmuodostukseen. Kasvukausi tutkimusvuonna oli pääosin keskimääräistä viileämpi ja sateisempi. Biohiilipeltokokeen pääruututekijöinä oli biohiili 0, 5 ja 10 t/ha, ja osaruututekijöinä oli lannoitus 30 %, 65 % ja 100 % (NPKS, Mg, B, Cu, Mn, Se -lannoite, %-osuus suosituksesta). Kahdeksantena vuotena biohiilellä ei enää havaittu tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia maaperän kosteus- eikä hiilipitoisuuteen. Tämä johtui oletettavasti siitä, että biohiiltä oli kulkeutunut syvemmälle maaperään veden mukana tai muokkauksen seurauksena. Biohiilikäsittelyllä ei ollut vaikutusta myöskään maaperän hiili-typpisuhteeseen (C:N) eikä kokonaistyppipitoisuuteen (N). Maaperän kalium-pitoisuus (K) väheni ja boori-pitoisuus (B) kasvoi biohiilikäsittelyllä. Herneen satokomponentteihin biohiilikäsittelyllä ei ollut tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia. Lannoitekäsittely lisäsi maaperän fosfori- (P), kalium-, ja rikki-pitoisuutta (S) sekä vähensi palkojen määrää per herneenverso. Biohiili- ja lannoitekäsittelyn yhdysvaikutus (10 t/ha biohiiltä ja 100 % lannoitus) lisäsi maaperän kosteuspitoisuutta (%) verrattuna lannoitekäsittelyyn (100 %) elo- ja syyskuussa 2017. Yhdysvaikutus nosti myös maaperän pH:ta, kasvatti palkojen määrää per verso ja vaikutti positiivisesti maanpäällisen kasvuston biomassaan sekä satoon (t/ha). Jotkin maaperäominaisuudet ja jotkin herneen satokomponentit paranivat biohiili- ja lannoitekäsittelyn yhdysvaikutuksesta, joten biohiiltä voidaan käyttää maanparannusaineena lannoituksen lisänä.
-
(2020)Biohiilet ovat biomassoista (esim. oksista) pyrolyysissä valmistettuja hiilipitoisia kiinteitä aineita, joita käytetään maanparannukseen sekä hiilinieluna ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Biohiilet ovat rakenteiltaan erityisen huokoisia ja pystyvät pidättämään itsessään ravinteita ja vettä. Pidätyskykynsä ansiosta biohiilet voivat lisätä maaperän kosteuspitoisuutta, mikä vaikuttaa maaperän mikrobiaaliseen toimintaan suotuisasti. Hajotusta vastaan pysyvän rakenteensa ansiosta biohiilet voivat säilyä maaperässä satoja tai jopa tuhansia vuosia. Biohiilien vaikutusta herneen (Pisum sativum L.) tai muiden typensitojakasvien sadonmuodostukseen ja satokomponentteihin pohjoisissa olosuhteissa on tutkittu hyvin niukasti. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kahdeksan vuotta sitten (vuonna 2010) levitetty havupuubiohiili vaikuttaa ravinteikkaan peltolohkon maaperän kosteus- ja ravinnepitoisuuksiin sekä herneen sadonmuodostukseen. Kasvukausi tutkimusvuonna oli pääosin keskimääräistä viileämpi ja sateisempi. Biohiilipeltokokeen pääruututekijöinä oli biohiili 0, 5 ja 10 t/ha, ja osaruututekijöinä oli lannoitus 30 %, 65 % ja 100 % (NPKS, Mg, B, Cu, Mn, Se -lannoite, %-osuus suosituksesta). Kahdeksantena vuotena biohiilellä ei enää havaittu tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia maaperän kosteus- eikä hiilipitoisuuteen. Tämä johtui oletettavasti siitä, että biohiiltä oli kulkeutunut syvemmälle maaperään veden mukana tai muokkauksen seurauksena. Biohiilikäsittelyllä ei ollut vaikutusta myöskään maaperän hiili-typpisuhteeseen (C:N) eikä kokonaistyppipitoisuuteen (N). Maaperän kalium-pitoisuus (K) väheni ja boori-pitoisuus (B) kasvoi biohiilikäsittelyllä. Herneen satokomponentteihin biohiilikäsittelyllä ei ollut tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia. Lannoitekäsittely lisäsi maaperän fosfori- (P), kalium-, ja rikki-pitoisuutta (S) sekä vähensi palkojen määrää per herneenverso. Biohiili- ja lannoitekäsittelyn yhdysvaikutus (10 t/ha biohiiltä ja 100 % lannoitus) lisäsi maaperän kosteuspitoisuutta (%) verrattuna lannoitekäsittelyyn (100 %) elo- ja syyskuussa 2017. Yhdysvaikutus nosti myös maaperän pH:ta, kasvatti palkojen määrää per verso ja vaikutti positiivisesti maanpäällisen kasvuston biomassaan sekä satoon (t/ha). Jotkin maaperäominaisuudet ja jotkin herneen satokomponentit paranivat biohiili- ja lannoitekäsittelyn yhdysvaikutuksesta, joten biohiiltä voidaan käyttää maanparannusaineena lannoituksen lisänä.
-
(2018)Tavoitteet. Homeongelmat ovat viime vuosikymmeninä olleet merkittävä terveyshaitta niille, jotka altistuvat homeelle pitkiä aikoja esimerkiksi työssään tai kotonaan. Homevaurioisista rakennuksista monet ovat puhetyöläisten työpaikkoja, kuten kouluja ja päiväkoteja, ja siksi on tarpeen tutkia myös homeen vaikutusta äänenkäytölle. Huonon sisäilman on todettu ole-van yhteydessä moniin sairauksiin ja terveydellisiin sekä äänellisiin oireisiin. Koska sisäilma-ongelmat koostuvat muistakin tekijöistä kuin homeesta, on homeen osuutta oireisiin kuitenkin vaikea määritellä sisäilmatutkimuksista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella eri-tyisesti homeen vaikutusta äänenkäyttöön sekä sitä, kuinka yleisiä ääniongelmat ovat ho-meelle altistuneilla. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää kliinisessä työssä ääniergonomisessa tiedottamisessa sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Menetelmät. Tutkimuksen menetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Aineisto koottiin kolmesta sähköisestä tietokannasta seuraavalla hakulausekkeella: (voice OR vocal OR hoarseness) AND (symptom OR problem OR risk) AND (mould OR mold OR moisture). Lopulliseen tutkimusaineistoon valikoitui yhdeksän vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Aineis-tosta koottiin keskeiset äänenkäyttöön liittyvät tulokset sekä laskettiin erilaisten ääniongel-mien yleisyys keskimäärin. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistosta nousi äänenkäyttöön liittyvinä oireina käheys (keski-määrin 29 % altistuneista), kurkkukipu (39 %) ja yskä (36 %). Lisäksi homealtistus oli yhdes-sä laadullisessa tutkimuksessa yhdistetty toiminnallisen äänihuulisalpauksen esiintymiseen. Tulokset kertovat lähinnä äänen laadusta ja äänenkäytön ongelmien taustatekijöistä, eikä äänenkäytön ongelmista. Tulevaisuudessa tarvitaan siis tarkempaa tutkimusta monipuoli-semmilla mittareilla homeen vaikutuksista äänenkäyttöön.
-
(2018)Life historyresearch seeks to explain how natural selection and ecological challenges shape organisms to optimize their fitness. A strong immune defense is energetically demanding to upkeep and there may be trade-offs among other life history traits. Investing a lot of energy to upkeep a strong immune defense in conditions where there are less pathogens and parasites might have negative fitness effects. Heliconius eratois a neotropical species of butterfly found widely in South America. The immune defense, ecologicalfactors affecting its immune defense, and possible life history trade-offs of the butterfly are currently not well known. Environmental moisture conditions have been shown to affect the diversity, quality and amount of microorganisms and parasites. The aim of this thesis was to use real-time quantitative PCR (RT-qPCR) to quantify immune gene expression of individuals of the butterfly species Heliconius eratocollected from different environmental moisture conditions. Additionally, individual variation in encapsulation rates, a physiological measure of immunity, was compared across the moisture gradient. Results indicate reduced expression of the gene encoding the antimicrobial peptide attacin in dry conditions, but no difference in encapsulation rates across the moisture gradient. Additionally, differential expression of the prophenoloxidase encoding gene was found between male and female butterflies. These results indicate a possibility of differential immune threats in different environmental moisture conditions in H. erato, but requires further study.
-
(2018)The aim of this master’s thesis was to examine the influence of sample bulk density (5 density levels), volumetric moisture content, and the measurement frequency of capacitive moisture sensors on the results of capacitive moisture measurement of grass. A laboratory study was carried out in summer 2017 to be able to measure in controlled conditions. Literature study was also carried out to gather more information about the subject. The capacitive moisture sensors tested during the measurements were soil moisture sensors Decagon Devices 5TM, Delta-T Devices ThetaProbe ML2X, Soil Scout Hydra 100, bale moisture sensor Agreto PFM II and LCR meter R&S Hameg Lcr Bridge. The volumetric moisture contents were calculated based on the thermogravimetric moisture contents of the samples and the sample volumes that were calculated from sample thicknesses. The results of electric measurement devices were then compared to these volumetric moisture contents. Linear regression equations were utilized to determine the relationship between both thermogravimetric and calculated volumetric moisture contents and the results of the moisture sensors. The best coefficient of determination (corrected R2) for gravimetric moisture content (wet basis) was 0,54 and 0,67 for volumetric moisture content. The regression equations, which explained volumetric moisture content and had bulk density level as explanatory factor, produced the best results. It was concluded that the bulk density of grass samples and measurement frequencies of the sensors both influenced markedly the results of capacitive moisture measurement. Conductance and sensor geometry had also their own significance. Based on the results of these measurements, the continuous moisture measurement of grass yield is not possible by capacitive sensors. To be able to measure moisture content of grass precisely, one should know also the mass or volume flow passing the capacitive measurement device. One possibility is to combine capacitive sensors to other types of sensors.
-
(2009)The first aim of this study was to find out the moisture content of sawdust in drying and briquetting process. The moisture content of sawdust has an effect on output quality. The moisture content and density of output worked out. The second aim of study was to find out how the feeding volume of dried sawdust and the moisture content of output are influencing together the density of output. The moisture content of input is on average 56,8 +/- 2,3 % and it is homogenous. The moisture content of midput is on average 11,2 +/- 7,9 %. Variation is large. The moisture content of output is depending on moisture content of midput. The moisture content of raw material has an effect on output density. The optimum moisture content is 11 % for high density of output. The feeding volume of dried sawdust has also an effect on output density. Low feeding volume increases and high feeding volume decreases density of output. The density of output is on average 951— 1011 kg/m3 depending on briquette press.The energy content of sawdust is 0,68 MWh/loose m3 and the energy content of briquettes is 3,07 MWh/loose m3. The energy content of sawdust becomes five times better in drying and briquetting process.
Now showing items 1-8 of 8