Browsing by Subject "koulumarkkinat"

Kaupunkimaantieteen tutkimus on osoittanut, että Suomen kaupungit 1990-luvun jälkeen ovat alkaneet eriytyä alueellisesti sosioekonomisen taustan ja etnisyyden perusteella. Alueellista eriytymistä havaitaan erityisesti Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa. Eriytymiskehitys heijastuu myös kouluihin, joiden toimintaympäristöt muokkautuvat alueen mukana. Tämän tutkimuksen tavoite oli selvittää, mitä koulujen alueellinen eriytyminen tarkoittaa, miltä ilmiö näyttäytyy Suomessa ja miten koulujen eriytymiskehitykseen voidaan vaikuttaa. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytettiin aikaisempia ilmiötä käsitteleviä kansainvälisiä ja kotimaisia tutkimusartikkeleita sekä muita tutkimuksiin perustuvia julkaisuja. Suomessa aiheen tutkimus on vielä nuorta, joten aineisto muodostui siten melko rajatuista tutkimuksista. Kaupunkimaantieteen, koulutussosiologian ja kasvatustieteen tutkimuksia yhdistelemällä, koulujen alueellinen eriytyminen hahmottui kaupunkitilan eriytymiseen kietoutuneena koulujen oppimistulosten eriytymisenä. Koulut keräävät oppilaansa pääosin lähiasuinalueilta, ja näin ollen väestörakenteellisen eriytymisen seurauksena koulujen oppilaspohja eriytyy. Koulumarkkinoiden toiminta ja kouluvalinnat lisäävät oppilaspohjan valikoituvuutta. Koska oppimistulokset ovat vahvasti yhteydessä oppilaan taustaan, koulujen oppimistuloksissa havaitaan eroja oppilaspohjan eriytymisen vuoksi. Suomessa koulujen alueellinen eriytyminen näkyy erityisesti suurten kaupunkien kouluissa. Helsingissä koulujen eriytyminen on voimakasta, segregaation vahvuista. Myös Espoossa ja Turussa koulujen erot ovat suuret. Koulujen eriytymiseen voidaan vaikuttaa tukemalla haastavien alueiden kouluja myönteisen erityiskohtelun lisärahoituksella, lähikoulujen merkitystä korostamalla ja muilla yhteiskunta- ja kaupunkipoliittisilla toimilla, kuten asunto- ja kotouttamispolitiikalla sekä aluekehittämisen hankkeilla.

Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella koulutuksen markkinaistumisen ilmentymiä koulujen diskursiivisissa käytännöissä. Helsinkiläisten yläkoulujen kotisivuilta kerätyn tekstiaineiston valossa tarkastellaan, miten arvoista ja koulutuksen päämääristä on tullut koulujen välisen kilpailun välineitä. 1990-luvun alkupuolen yhteiskunnallisten muutosten myötä uusliberalismin ihanteet omaksuttiin osaksi suomalaista koulutuspolitiikkaa. Tehokkuuden ja tuloksellisuuden ihanteiden ohjaamana koulutusjärjestelmää ryhdyttiin uudistamaan markkinaperiaattein toimivaksi instituutioksi, jossa korostetaan yksilöllisiä tarpeita ja valinnanvapautta. Peruskoulujärjestelmän hallintoon omaksutut liike-elämän toimintaperiaatteet konkretisoituivat 1990-luvulla kouluvalintapolitiikan muodossa: oppilaat saivat mahdollisuuden hakeutua myös muualle kuin heille osoitettuun lähikouluun. Kouluvalintojen yleistymisen myötä koulujen välille on muodostunut kilpailua. Suosiohierarkiassa toisista kouluista tulee suosittuja ja toisista torjuttuja, mikä johtaa koulumarklcinailmiön muodostumiseen. Koulumarkkinoilla koulujen on todettu hyödyntävän erilaisia profiloituminen ja erottautumisen keinoja, joilla ne tavoittelevat oppilaiden ja vanhempien huomiota. Koulut profiloituvat myös diskursiivisin keinoin. Diskursiiviset keinot liittyvät koulutuspalveluiden kuluttajille tarjotun tiedon määrään ja sisältöön: koulut luovat identiteettejään korostamalla tarpeellisina ja houkuttelevina pitämiään erityispiirteitä. Koulujen välisessä kilpailussa kamppailulle altistuvat myös koulutuksen arvopäämäärät sekä koulutuksen yhteiskunnallinen funktio, sillä koulut profiloituvat tarjoamalla oppilaiden käyttöön keskenään erilaisia arvovalikoimia. Tutkimuksessa tarkastellaan koulumarkkinailmiötä Helsingin kontekstissa. Tutkimuksen tehtävänä on tarkastella, millaisia arvoja helsinkiläisten yläkoulujen teksteissä näyttäytyy ja miten ne teksteissä tuotetaan. Lisäksi tarkastellaan arvojen valossa rakentuvia peruskoulutuksen tehtävään ja tavoitteisiin liittyviä diskursseja. Tutkimuksen teoreettis-metodologiseksi viitekehykseksi on omaksuttu sosiaalisen konstruktionismin perinne, jonka ohjaamana aineistosta tarkastellaan diskursseja todellisuuden representaatioina. Diskurssianalyyttistä tarkastelua täydennetään retoriikan ja asemoinnin käsittein tekstien yleisösuhteen tavoittamiseksi.Tutkimuksen tuloksissa esitellään koulujen teksteissä näyttäytyviä yhteisö- ja yksilökeskeisiä arvoja sekä niiden tuottamisen tapoja. Analyysin keskiössä on hahmottaa, millaisia asioita esitetään arvoina, miten niitä faktuaalistetaan ja miten lukija pyritään vakuuttamaan niiden oikeellisuudesta. Lisäksi koulujen kotisivujen teksteissä rakentuu arvojen varaan neljä peruskoulutuksen tehtävää ja tavoitteita kuvaavaa diskurssia: koulu näyttäytyy kasvattajana, opettajana, yhteiskunnan rakentajana sekä Suomen maineen ylläpitäjänä.

Objectives. The aim of this research was to address the possible connections between school choice and school segregation. The study covered three countries that were Finland, Sweden and England. The theoretical background of this research was based on the most relevant concepts for this research. These concepts were neoliberalism, New Public Management, school choice, educational markets and segregation. Method. I conducted this research as a systematic literature review which means that the data consisted of other researches. The collection of the material was conducted systematically from three different databases. The final material consists of 17 articles, 7 of them from Sweden and 5 from Finland and 5 from England. After the search I analysed all the articles from the point of my research question. From those results I formed a synthesis about each country. Results and conclusion. According to the results there were segregation between schools and in many cases, it was the result of school choice. In some cases, school segregation was explained to be the cause of residential segregation and the cause of residential segregation and school choice combined. In Finland and Sweden school choice explained school segregation more often than it did in England.