Browsing by Subject "kuvitus"

Tutkielmani käsittelee poikakuvia ja poikakulttuureja vuosina 2018–2019 julkaistuissa kotimaisissa poikakirjoissa. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: Millaisina pojat ja poikakulttuuri esitetään poikakirjan kehyksessä ja millä keinoin? Millaisia teosten poikakulttuurit ovat ja millaisissa tiloissa ne kehittyvät? Miten sosiaalisten normien ja käytänteiden kautta luodaan ihannepojan mallia sekä toisaalta poikakulttuuria? Analysoitavat teokset ovat Timo Parvelan kirjoittama ja Pasi Pitkäsen kuvittama Kepler62 Uusi maailma: Kuiskaajien kaupunki (2019), Kalle Veirton Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka sotapoluilla (2018) ja Joanna Heinosen Herkko ja kadonneen ajan arvoitus (2019). Tutkielmassani käsitän 2010-luvun poikakirjallisuuden tarkoittavan teoksia, joissa kuvataan poikien elämää ja ajatuksia poikien näkökulmasta. Kohdeteoksia yhdistää sisällöllisesti myös jännittävät tapahtumat, seikkailuun lähteminen ja se, että kahdessa niistä on myös tyttöpäähenkilöitä. Tutkielmani teoreettisen pohjan muodostavat poikakirjallisuuden tutkimus, poikatutkimus, maskuliinisuuden tutkimus ja Judith Butlerin teoria sukupuolen performatiivisuudesta. Poikakulttuuri-käsitteen määrittelyssä hyödynnän tyttökulttuurien tutkimusta sekä Magnus Örhnin (2017) ja Anthony Rotundon (1993) määritelmiä poikakulttuurista. Tutkielmassani selvitän, miten poikakuvia rakennetaan ja tuotetaan teoksissa. Tutkin myös teoksissa kuvattuja aikuisten tuottamia käsityksiä poikuudesta tarkastelemalla heidän antamiaan ohjeita pojille sekä heidän asenteitaan pojista. Lisäksi tarkastelen teosten maailmoissa kuvattuja poikakulttuureita ja sitä, kuinka pojat luovat kulttuuriaan omissa tiloissaan sekä tyttöjen kanssa jaetuissa, yhteisissä tiloissa. Sivuan analyysissani myös kuvitusta. Teosten poikakuvauksissa toistuu poikapäähenkilöiden esittäminen muut huomioivina, vastuuntuntoisina ja varautuneina väkivallan suhteen. Heitä ei esitetä fyysisesti voimakkaina tekstissä tai kuvituksessa. Vanhempia poikia sen sijaan kuvataan väkivaltaisina. Poikahahmojen kuvauksissa näkyvä vastakkainasettelu on ollut tyypillistä myös perinteisissä poikakirjoissa. Poikuutta tehdään teoksissa kuvaamalla poikia roolien kautta kuten salapoliiseina ja sotilaina sotaleikissä. Leikit tarjoavat mahdollisuuden kritisoida vallitsevia maskuliinisuuskäsityksiä. Lisäksi esimerkiksi tieteiskirjallisuuden keinoin kuvataan sukupuolen rakentumista kloonileirillä Kepler62 Uusi maailma: Kuiskaajien kaupungissa. Poikia rohkaistaan aikuisten ja esimerkiksi puhuvien kasvien toimesta ilmaisemaan tunteitaan sekä välttämään väkivaltaa. Pojat oppivat myös peleistä ja kirjallisuudesta malleja poikuuteen. Salapoliisiromaanit opettavat esimerkiksi välttämänään naisia ja pelit totuttavat poikia rankkoihin asioihin. Toisaalta pojat myös kyseenalaistavat saamiaan malleja teoksissa. Poikien fyysisten tilojen analyysissa nousee esiin, että teoksissa pojat luovat kulttuuriaan julkisissa tiloissa, mutta myös kotona. Koti on turvapaikka ja tila seikkailussa vaadittavien taitojen harjoittelemiseen. Aikuisten valvonnan ulottumattomissa olevat tilat esitetään teoksissa paikkoina, joissa pojat voivat ratkoa keskinäisiä suhteitaan sekä hierarkiaa. Pojat arvostavat lojaaliutta ja luottamusta teoksissa kuvatuissa poikakulttuureissa. He määrittelevät pojalle sopivaa toimintaa leikeissä sekä yhteisessä seikkailussa sopimalla säännöistä ja osallistujista. Pojat kokevat myös paineita mukautua poikakulttuurien ihanteisiin ja joutuvat tasapainottelemaan omien tunteidensa sekä ihanteiden välillä. Myös tytöt rakentavat teoksissa poikakulttuuria omien mielipiteidensä ja toimintansa kautta. Poikakulttuurien hierarkiassa vanhemmat pojat esitetään korkeammalla, mutta teoksissa toistuva vanhempien poikien rankaisu esittää nuoremmat pojat lopulta voittajina. Hierarkia ei siis ole niin yksiselitteinen.

The aim of this thesis was to research whether diversity can be seen in the learning environments of schools and early childhood education, and if so, in what ways. The purpose was also to find out how teachers of the teaching facilities talk about the diversity of their learning environments. In this thesis, diversity means how different learners have been taken into account and how diversity is represented in the illustrations chosen in the classrooms. Very few studies have examined diverse representation in learning environments. The data was collected between March and May 2022. The data consisted of photographs and was collected by photographing the learning environments of four elementary schools and three early childhood education units. In addition, the teachers of the seven educational facilities mentioned above were interviewed thematically. The data was analyzed using discourse analysis. The teachers had mostly taken diversity into account by utilizing different pedagogical support tools. The differences were taken into account, for example, by varying seating solutions or in the educational illustrations selected for the learning environment. A lot of the illustrations featured a human or animal figure. I classified the illustrations using concepts of diversity: sexuality, gender, (dis)ability, and ethnicity and race. Diversity was barely visible in the illustrations. The imagery maintained the supremacy of the white, non-disabled straight person. In addition, linguistic diversity was not visible in the learning environments, and the most visible languages were Finnish and English. The children's other languages, which were numerous, were almost invisible. The results of this study provide up-to-date information on the representation of diversity in the teaching field. Teacher training does not provide the necessary skills to consider the materials used in learning environments from the perspective of diversity.

Taidehistorian pro gradu -työni käsittelee Charlotte Brontën 1847 julkaistun Jane Eyre –romaanin vuosina 1895-2014 julkaistuja kirjankuvituksia. Tutkimuksessa havainnoin kuvitusten kerrontaratkaisuja eli narratologiaa, sekä tapaa jolla eri aikojen kuvittajat ovat lähestyneet 1800-luvun Britanniaan sijoittuvan teoksen ajankuvaa. Huomioni kohteet jakautuvat tarkemmin kolmeen pääteemaan: yksilön ja tämän ympäristön vuorovaikutukseen, yksilöön osana sosiaalisia yhteisöjä sekä yksilöön oman aikansa edustajana. Havaintoni ovat, että klassikkoromaanista on mahdollista muodostaa keskenään hyvin erilaisia kuvallisia esityksiä, jotka lähestyvät alkuperäistä narratiivia yhden tai useamman henkilöhahmon näkökulmista ja painottavat keskenään erilaisia teemoja romaanin tarinalinjasta. Koska Jane Eyre on yhtä aikaa rakkauskertomus, itsenäisen naisen kasvuromaani, kauhuromanttinen jännityskertomus ja sosiaalisen realismin ja feminismin edelläkävijäteos, aihemahdollisuuksien runsaus tarjoaa romaanin kuvittajille runsaasti erilaisia tunnelma- ja näkökulmavaihtoehtoja.

Tutkin satuprinsessan ja satumiljöön kuvausta. Aineistoni ovat Topeliuksen Adalminan helmi -sadun 22 kuvitusta vuosilta 1856–2013. Havainnoin ja vertailen satua ja kuvituksia. Teoria on kuvituksentutkimus. Sadussa Adalmina käy läpi kaksi muodonmuutosta, ja kuvituksissa hänestä luodaan kuva ristiriitaisena ihmisenä. Teini-ikäinen Adalmina esitetään perinteisenä satuprinsessana ja lapsi-Adalmina topeliaanisen lapsikuvan mukaisena aktiivisena lapsena. Kuvituksissa nähdään perinteinen satumaisema, jonka luomisessa käytetään revivalismia. Köyhyys liitetään hyvyyteen ja ahkeruuteen, rikkaus ilkeyteen ja joutilaisuuteen. Kuvitukset ovat uskollisia alkuperäistekstille ja tyyliltään useimmiten perinteisiä satukuvituksia.

This study focuses on the uses of visual material (illustrations, tables, graphs, and videos) and their relation to text in upper secondary textbooks and the Finnish matriculation examination. There is not much research on how illustrations are being used in textbooks and high-stake exams, even though studies have shown positive results of the use of visual material in learning. The aim of this study was to provide more understanding on the roles of visual material and captions. The context of this study is influenced by the increase in visual communication, the central role of textbooks in Finnish classrooms, the critique towards textbooks that promote content instead of knowledge building skills, the national core curriculums that emphasize creative thinking and multiliteracy (LOPS 2015, LOPS 2019), and in the years 2016-2019 digitalized Finnish matriculation examination. The data of the research consists of the textbooks (printed and digital) of the first courses in psychology, biology, and English, and of the matriculation examinations (2018-2020) of these subjects. Altogether 488 visual elements with possible captions in textbooks and 127 in matriculation examinations were analyzed. The research approach used was qualitative, theory directive content analysis and the data were classified in categories in order to facilitate comparison. To support high-level learning, learning materials should support students in the areas of hierarchical building of concepts and theories, knowledge construction and application. The analysis showed that these features are somewhat more uncommon, and the main function of visual material is representative. Visual material has a significant role in textbook exercises and in the Finnish matriculation examination. However, they also carry some irrelevant, even cognitively burdensome features. Visual material in textbooks mainly indicates to the inner world of the textbook instead of external sources of information. The role of the captions in conveying the information was considered significant, especially when the pages of the books were abundantly illustrated. The visual material in printed and digital textbooks had only minor differences in their quality but notable differences in their quantity in this research. Based on this research visual material seems to have potential in both supporting learning and evaluating it, but illustrations should be used with consideration and care to avoid confusion and burdening the student.