Browsing by Subject "kylmäkasvatus"
Now showing items 1-3 of 3
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2005)Lypsylehmien pito kylmäpihatossa on 1990-luvulta lähtien kiinnostanut maidontuottajia lähinnä halvempien rakennuskustannusten vuoksi. Samalla on kuitenkin herännyt huoli lypsylehmien pärjäämisestä ja hyvinvoinnista kylmissä tuotantotiloissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli eri verianalyyttejä seuraamalla selvittää miten Etelä-Suomen talviolosuhteet vaikuttavat kylmäpihatossa elävien lypsylehmien fysiologiaan ja hyvinvointiin. Tutkimus suoritettiin Suitian tuotantoympäristötutkimus navetassa 15.10.1997-31.3.1998. Tutkimuksessa mukana olleilta 12 holstein-friisiläislehmältä otettiin verinäytteet 3-5 viikon välein ja näytteistä määritettiin kokonaisproteiinien, albumiinin, urean, vapaiden rasvahappojen (FFA), β-hydroksibutyraatin (β-HB), kortisolin ja glukoosin pitoisuudet sekä aspartaattiaminotransferaasin (ASAT), kreatiinikinaasin (CK) ja gammaglutamyylitransferaasin (GGT) aktiivisuudet ja valkosolujen kokonaismäärä sekä erittely. Tutkimustalvi oli melko leuto eikä talven aikana ollut pitkiä pakkasjaksoja. Kylmin kuukausi oli maaliskuu, jonka aikana keskilämpötila pihatossa oli -2,2 °C. Kylmimmillään pakkanen käväisi pihatossa – 17 °C:ssa. Veriparametreissa havaittiin tilastollisesti merkitsevää vaihtelua koko talvea tarkasteltaessa kokonaisproteiinien, FFA:n, urean, glukoosin ja kortisolin pitoisuuksissa sekä ASAT-aktiivisuuksissa. Muutokset eivät vaikuttaneet olevan kylmästressin aiheuttamia. Kokonaisproteiinipitoisuus oli koko talven koholla ja muutokset urean ja FFA:n pitoisuuksissa olivat laskevia. Nämä muutokset eivät viittaa kataboliseen tilaan eläinten elimistössä. Kortisolipitoisuuden nousuja ei edeltänyt kylmempi ajanjakso, joka olisi voinut nousuun vaikuttaa. Glukoosipitoisuuksien muutoksilla ei ollut yhteyttä kortisolipitoisuuksien vaihteluun. Muissa verianalyyteissä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää vaihtelua. Tutkimustalvi oli melko leuto ja pakkasjaksot lyhyitä. Tutkimuksessa oli sekoittavina tekijöinä lehmien samanaikainen osallistuminen parrenvalintakokeeseen ja ruokintakokeeseen, jossa karkearehuruokinta vaihteli neljän viikon jaksoissa. Tämän tutkimuksen tulokset eivät anna aihetta olettaa tutkimustalvena vallinneilla Etelä-Suomen talviolosuhteilla olleen haitallisia vaikutuksia lehmien fysiologiaan tai hyvinvointiin.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1998)Tämä syventävien opintojen tutkielma koostuu kirjallisuuskatsauksesta sekä tutkimusosasta. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään lämpötilan ja tilan vaikutusta pikkuvasikoiden käyttäytymiseen sekä levon ja lepoasentojen merkitystä pikkuvasikalle. Tutkimusosa koostuu vasikoiden makuukäyttäytymisestä, kylmien kasvatuslämpötilojen vaikutuksesta pikkuvasikoiden sääsuojan valintaan ja vasikoiden terveydentilasta kokeen aikana. Tutkimus on osa laajempaa projektia, jossa tutkitaan vasikoiden kylmä- ja ryhmäkasvatusta. Tutkimusosuudessani testattiin ja kehitettiin metodeja projektin jatkoa varten. Koe tehtiin Viikin koenavetassa. Koe kesti seitsemän viikkoa ja siinä oli mukana 18 Ay- ja Fr-vasikkaa. Vasikat oli jaettu kolmeen ryhmään siten, että kuusi vasikkaa sijoitettiin ulos ryhmäkarsinaan, kuusi sisälle ryhmäkarsinaan ja kuusi sisälle yksittäiskarsinoihin. Kokeen alkaessa vasikat olivat keskimäärin viikon ikäisiä. Ulkoryhmän vasikoilla oli jaloittelualue, sekä lämmittämätön ja lämmitetty suojakoppi. Vasikoiden makuukäyttäytymistä tarkkailtiin suoran käyttäytymistarkkailun menetelmällä 48 tunnin jaksoissa yhteensä neljä kertaa. Lisäksi tarkkailtiin ulkoryhmässä vasikoiden sääsuojan valintaa. Vasikoiden terveydentilaa tarkkailtiin päivittäin kokeen aikana. Yksilökarsinoitten vasikat makasivat eniten ja ulkoryhmän vasikat vähiten. Makaamiseen vasikat käyttivät vuorokaudessa 60-76 % kokonaisajasta. Makaamiseen käytetty aika laski hieman viimeisillä tarkkailukerroilla. Vasikat lepäsivät suurimmaksi osaksi rintansa päällä. Viimeisinä tarkkailujaksoina tämä käyttäytyminen väheni, mutta vastaavasti koodi 'makaa ja märehtii' lisääntyi. Kuitenkin märehtiessään vasikat makasivat pääsääntöisesti rintansa päällä. Kyljellään makaamista esiintyi eniten sisäryhmässä. Vasikat viettivät huomattavasti enemmän aikaa lämmitetyssä kopissa verrattuna lämmittämättömään. Poikkeuksena oli kolmas tarkkailujakso. Lämmitetyssä kopissa lämpötila oli noin +16°C. Lämmittämättömän kopin lämpötila oli sama kuin ulkolämpötila. Kylmin ulkolämpötila kokeen aikana -9 °C. Ulkoryhmässä sairastuminen hengitystietulehduksiin oli muita ryhmiä yleisempää. Syynä on todennäköisesti se, että lämmitetyn kopin ilmanvaihto ei toiminut kunnolla ja siellä oli kosteaa. Kylmän lämpötilan ei voida katsoa lisänneen merkittävästi sairastavuutta.
-
(2019)In early spring of 2014, a Yersinia pseudotuberculosis strain O:1 caused an outbreak via commercially distributed raw milk in Southern Finland. This was so far the most widespread raw milk outbreak detected in Finland. There are no earlier cases of Y. pseudotuberculosis infecting consumers via raw milk in Finland. Yersinia outbreaks caused by raw milk are also uncommon in other countries, and they are usually caused by Yersinia enterocolitica. Occurrence of pathogenic bacteria in milk is typically caused by fecal contamination during milking process. The contamination routes of Y. pseudotuberculosis in dairy farms have not been studied earlier. The goal of this study was to determine genotypes of the strains collected from the farm during the raw milk outbreak and in a follow-up study. Genotyping was conducted by using pulsed-field gel electrophoresis (PFGE) with two different restriction enzymes (SpeI and NotI). Based on genotyping results, some of the strains were selected to a 21-day cold growth assay in 3 °C. The growth parameters obtained during cold growth assay showed significant differences between strains from fecal or milk-related samples. PFGE genotyping revealed four different genotypes among the examined Y. pseudotuberculosis strains. Two of these strains were extracted only from fecal samples and the other two only from samples from packed milk, bulk tank milk or milk filter. The most prevalent genotype in milk-related samples (S1/N1) was identical to the epidemic strain genotyped by The Institute of Health and Welfare during the outbreak in 2014.The strains genotyped in this study were not uniform with strains collected and genotyped during previous Y. pseudotuberculosis outbreaks or follow-up studies. Strains extracted from cows’ feces were similar with a strain extracted from feces of an alpine ibex, whereas strains collected from milk-related samples formed their own, distinguishable genetic group. The observed differences in fecal and milk-related strains’ genotype and growth suggest their different origin. Yersiniae are known to be a part of normal flora in various small rodents and birds. In the dairy farm, which was the source of the raw milk outbreak, there had been several pest sightings of rats and wild birds during the initial epidemic investigation. The pest animals had had free access to cattle feed and other areas in the farm environment. Also the cows have most probably had some kind of role in the transmission of pathogens, as a Y. pseudotuberculosis strain, identical to patient samples, was prevalent in bulk tank milk and/or milk filters from April to November. The selection of the epidemic strain might have occurred in the milking system or bulk tank due to its cold tolerance properties. Due to partly insufficient sample material, the exact contamination routes of Y. pseudotuberculosis cannot be completely verified. The preservation of cold chain has been regarded as one of the cornerstones of food safety. However, it does not prevent the growth of psychrotropic bacteria, but rather offers them ideal growth environment. Although the Finnish regulation regarding production and microbial screening of raw milk has been defined in the beginning of 2018, it still focuses mainly on mesophilic pathogens. As the popularity of raw milk continues to grow, the microbial screening of this high-risk food should be extended to cover also the species that can thrive in cold storage conditions, such as yersiniae.
Now showing items 1-3 of 3