Browsing by Subject "käsikirjoitus"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2015)Objectives. This thesis analyzed disturbances and expansive learning possibilities in benefits officers' learning groups. Pension company Sely organized the project concerning learning groups and the objective of this training program was to develop both individual competence and collective activity in the organization. The theoretical framework of this study was based on cultural-historical activity theory. The aim of the thesis was to study the learning groups in order to discover disturbances, and to also examine how benefits officers manage these problems. Another main objective is to also reveal expansive learning possibilities in the benefits officers' activity. Methods. Two learning groups were established in the organization's learning project. The data consisted of videotaped and tape-recorded material gathered from the meetings of the learning groups. In addition, researcher attended to the meetings and observed the course of conversations. 12 benefits officers participated in this study. Disturbance analysis was chosen for research method. Also, expansive learning cycle was applied in order to analyze the expansive possibilities of the reviewed activity. Results and conclusions. Disturbances in the learning groups discussions' were located to reasons stemming from the subject, the data system tools, and network cooperation. Disturbances were mostly ignored or solved by using already existing solutions. However, there were occasions when benefits officers processed disturbances in a way that questioned the present activity. In addition, there were a few observations where participants also modeled new ideas into the activity. These kinds of observations were analyzed more specifically in order to detect the possibilities for expansive learning. According to the results possibilities for expansive development are connected to the expansion of the boundaries of the benefits officers' activity, such as expansion of the occupational responsibilities and professional roles.
-
(2019)Tutkielman aiheena on kuuden hengellisen tekstin kokoelma, joka sisältyy keskienglanninkieliseen, 1300-luvun viimeiselle neljännekselle ajoitettuun Glasgow’n yliopiston kirjaston (Glasgow University Library) käsikirjoitukseen Hunter 520. Kirjaston käsikirjoitusluettelossa tästä noin 3 400 sanan mittaisesta kokoelmasta käytetään nimitystä ”Primer”. Tekstien aiheina ovat 1) viisi ruumiin aistia, 2) kymmenen käskyä, 3) seitsemän ruumiillista laupeudentyötä, 4) seitsemän hengellistä laupeudentyötä, 5) viisi asiaa, jotka tulisi tietää Jeesuksen Kristuksen rakastamiseksi ja 6) millainen on ihminen ruumiissa ja sielussa. Tekstejä ei ole aiemmin editoitu. Tutkielmassa selvitetään, miksi teksteistä käytetään monitulkintaista käsitettä ”primer”, miten ne liittyvät keskienglanninkielisiin hengellisiin opaskirjoihin, mikä tekstien konteksti on ja millaiselle yleisölle ja mitä tarkoitusta varten ne on kirjoitettu. Lisäksi keskiaikaisten käsikirjoitusten editoinnin teorian pohjalta teksteistä tuotetaan kaksi erilaista editiota. Nykytutkijoiden käytössä keskienglannin sana ”primer” tarkoittaa joko rukouskirjaa yleensä, tiettyä vakiintunutta hartauskokoelmaa nimeltä Book of Hours tai lapsille suunnattua lukemisen ja kristinuskon perusteiden alkeiskirjaa. Tutkielmassa käsiteltävä Primer muistuttaa löyhästi viimeistä. Sen teksteistä neljä ensimmäistä on tyypillisiä myöhäiskeskiaikaisten hengellisten opaskirjojen tekstejä. Neljäs Lateraanikonsiili päätti vuonna 1215, että jokaisen kristityn tuli osata tietyt kristinuskon opin ja moraalin perusteet, joita pappi vuosittain kuulusteli pakollisen synnintunnustuksen yhteydessä. Tästä seurasi vilkas keskienglanninkielisten, maallikoille suunnattujen hengellisten oppaiden tuotanto. Primer on hyvän kristillisen elämän ja synnin välttämisen opas, joka perustaa väitteensä Raamattuun yli 40 lainauksella tai parafraasilla. Sitä saatettiin käyttää yksityiseen hartaudenharjoitukseen, synnintunnustukselle valmistautumiseen tai oman sieluntilan tutkimiseen. Viisi ruumiin aistia täytyy hallita, jottei niiden kautta joudu vakaviin, kadottaviin synteihin. Kymmenen käskyä paljastaa ja tuomitsee käskyjen rikkojat. Ruumiilliset laupeudentyöt almuineen tulee kohdistaa Jumalan lakia noudattaville ihmisille. Hengelliset laupeudentyöt auttavat muita kohti pelastusta ja kestämään vainoa uskon tähden. Kaksi viimeistä tekstiä käsittelee sitä, kuinka ihmisen sielun tulee kääntyä pois maailmasta kohti Jumalan rakkautta. Kymmenen käskyä noudattaa muodoltaan yhtä wycliffiläisen heterodoksisen liikehdinnän kirjallista muotoa, ja Primerissa on viittauksia, jotka sopisivat tämän vainotun uskonnollisen vähemmistön, lollardien, hengellisiin käsityksiin. Teksti ei ole avoimesti opillisesti erottelevaa, ja sitä on mahdollista tulkita niin ortodoksiasta kuin heterodoksiasta käsin. Editio 1 on suunnattu paleografeille ja säilyttää keskiaikaiset lyhenteet, välimerkit ja visuaalisia piirteitä. Editiossa 2 lyhenteet on avattu ja välimerkit ja isot kirjaimet noudattavat moderneja konventioita. Sanasto ja alaviitteet raamantunjakeisiin auttavat ymmärtämään tekstiä kontekstissaan. Editiot 1-2 täydentävät toisiaan ja kuvaavat editoinnin tulkinnallista luonnetta historiallisen dokumentin välittämisessä nykylukijalle.
-
(2019)Tutkielman aiheena on kuuden hengellisen tekstin kokoelma, joka sisältyy keskienglanninkieliseen, 1300-luvun viimeiselle neljännekselle ajoitettuun Glasgow’n yliopiston kirjaston (Glasgow University Library) käsikirjoitukseen Hunter 520. Kirjaston käsikirjoitusluettelossa tästä noin 3 400 sanan mittaisesta kokoelmasta käytetään nimitystä ”Primer”. Tekstien aiheina ovat 1) viisi ruumiin aistia, 2) kymmenen käskyä, 3) seitsemän ruumiillista laupeudentyötä, 4) seitsemän hengellistä laupeudentyötä, 5) viisi asiaa, jotka tulisi tietää Jeesuksen Kristuksen rakastamiseksi ja 6) millainen on ihminen ruumiissa ja sielussa. Tekstejä ei ole aiemmin editoitu. Tutkielmassa selvitetään, miksi teksteistä käytetään monitulkintaista käsitettä ”primer”, miten ne liittyvät keskienglanninkielisiin hengellisiin opaskirjoihin, mikä tekstien konteksti on ja millaiselle yleisölle ja mitä tarkoitusta varten ne on kirjoitettu. Lisäksi keskiaikaisten käsikirjoitusten editoinnin teorian pohjalta teksteistä tuotetaan kaksi erilaista editiota. Nykytutkijoiden käytössä keskienglannin sana ”primer” tarkoittaa joko rukouskirjaa yleensä, tiettyä vakiintunutta hartauskokoelmaa nimeltä Book of Hours tai lapsille suunnattua lukemisen ja kristinuskon perusteiden alkeiskirjaa. Tutkielmassa käsiteltävä Primer muistuttaa löyhästi viimeistä. Sen teksteistä neljä ensimmäistä on tyypillisiä myöhäiskeskiaikaisten hengellisten opaskirjojen tekstejä. Neljäs Lateraanikonsiili päätti vuonna 1215, että jokaisen kristityn tuli osata tietyt kristinuskon opin ja moraalin perusteet, joita pappi vuosittain kuulusteli pakollisen synnintunnustuksen yhteydessä. Tästä seurasi vilkas keskienglanninkielisten, maallikoille suunnattujen hengellisten oppaiden tuotanto. Primer on hyvän kristillisen elämän ja synnin välttämisen opas, joka perustaa väitteensä Raamattuun yli 40 lainauksella tai parafraasilla. Sitä saatettiin käyttää yksityiseen hartaudenharjoitukseen, synnintunnustukselle valmistautumiseen tai oman sieluntilan tutkimiseen. Viisi ruumiin aistia täytyy hallita, jottei niiden kautta joudu vakaviin, kadottaviin synteihin. Kymmenen käskyä paljastaa ja tuomitsee käskyjen rikkojat. Ruumiilliset laupeudentyöt almuineen tulee kohdistaa Jumalan lakia noudattaville ihmisille. Hengelliset laupeudentyöt auttavat muita kohti pelastusta ja kestämään vainoa uskon tähden. Kaksi viimeistä tekstiä käsittelee sitä, kuinka ihmisen sielun tulee kääntyä pois maailmasta kohti Jumalan rakkautta. Kymmenen käskyä noudattaa muodoltaan yhtä wycliffiläisen heterodoksisen liikehdinnän kirjallista muotoa, ja Primerissa on viittauksia, jotka sopisivat tämän vainotun uskonnollisen vähemmistön, lollardien, hengellisiin käsityksiin. Teksti ei ole avoimesti opillisesti erottelevaa, ja sitä on mahdollista tulkita niin ortodoksiasta kuin heterodoksiasta käsin. Editio 1 on suunnattu paleografeille ja säilyttää keskiaikaiset lyhenteet, välimerkit ja visuaalisia piirteitä. Editiossa 2 lyhenteet on avattu ja välimerkit ja isot kirjaimet noudattavat moderneja konventioita. Sanasto ja alaviitteet raamantunjakeisiin auttavat ymmärtämään tekstiä kontekstissaan. Editiot 1-2 täydentävät toisiaan ja kuvaavat editoinnin tulkinnallista luonnetta historiallisen dokumentin välittämisessä nykylukijalle.
Now showing items 1-4 of 4