Browsing by Subject "käsite"

Tämän tutkielman tavoite on berninpaimenkoirien koiranäyttelyarvosteluista löytyvien käsitteiden ja niiden arvosuhteiden tutkiminen. Käsitteiden arvosuhteiden tarkastelussa hyödynnän käsitteitä nimeävien termien adjektiivimääreitä. Arvosuhteita tutkimalla on mahdollista selvittää, miten kukin käytetty käsite vertautuu rotumääritelmän ihanteeseen. Käsitteet itsessään ovat samanarvoisia kuin rotumääritelmä, mutta adjektiivien avulla koirasta löytyviä negatiivisia ja positiivisia ominaisuuksia on mahdollista sijoittaa arvosuhteiden jatkumolle. Koska rotumääritelmä on liian laaja tähän tutkielmaan, olen rajannut rotumääritelmästä tarkasteluun osat, jotka koskevat päätä, runkoa, raajoja ja liikkeitä. Tarkastelen koiranäyttelyarvostelujen kieltä terminologisesta näkökulmasta ja terminologista käsiteanalyysia pohjustan selostamalla, mitä käsitejärjestelmiä ja -suhteita on sekä arvosteluista tekstilajina ja adjektiiveista termeinä. Suomessa jokaiselle näyttelyyn osallistuvalle koiralle kirjoitetaan kirjallinen arvostelu, jonka täytyy sisältää tietynlaista informaatiota koirasta. Koiranäyttelyissä koiraa verrataan kunkin rodun rotumääritelmän kuvaamaan ihanteeseen. Arvostelut ovat Suomen Kennelliiton käyttämiä virallisia asiakirjoja, ja koiran arvostelee ulkomuototuomari. Arvostelut ovat luonteeltaan kuvailevia ja sisältävät paljon adjektiivilausekkeita. Tutkimuksen aineistona on koiranäyttelyistä saatavat berninpaimenkoirien kirjalliset arvostelut. Aineisto on koottu Suomen Sveitsinpaimenkoirien kotisivuilta vuosilta 2005–2019. Aineisto on suomeksi, mutta osa arvosteluista on käännetty muista kielistä. Aineiston sanamäärä on 938 708 sanaa. Tutkimusmenetelmänä on aineistoon kuuluvien arvosteluiden kielellinen ja terminologinen analyysi Sketch Engine -korpusohjelman avulla. Analyysissa selvitetään, mitä adjektiiveja aineistossa esiintyy eniten ja vähiten, ja minkä käsitteen kanssa adjektiiveja käytetään. Analyysin tulokset osoittavat, että käsitteet, jotka esiintyvät luonnehtivassa ympäristössä, tarvitsevat erilaisia adjektiivimääritteitä, jotta niitä voi sijoittaa arvosuhteiden jatkumolle. Käsitteiden sijoittuminen voi olla myös kontekstista riippuvaista.

Pro gradu -tutkielmani aiheena on erikoiskielen käsitteiden sekä niitä nimeävien termien ja muiden leksikaalisten yksiköiden analysointi. Tutkielmani tavoitteena on selvittää perinteisen käsiteanalyysin tuloksena laaditun määritelmän ja sosiokognitiivisen näkökannan mukaan tehtävän määritelmän eroja, kun tunnistetaan ja nimetään termejä tai muita leksikaalisia yksiköitä ja etsitään niille kohdekielen vastineita kääntäjän tai asiantuntijan työkaluksi tulevaan sanastoon. Tutkielmani erikoisalana on logistiikka ja erityisesti sen alaan kuuluvat yhdistetyt kuljetukset. Yhdistetyllä kuljetuksella tarkoitetaan kuljetusta, jossa tavara kuljetetaan pääosin rautateitse tai vesiteitse ja kuljetusta täydennetään maanteitse kuljetuksen alku- ja loppuosassa. Yhdistettyjen kuljetusten aihealue on osoittautunut hyödylliseksi esimerkiksi erikoiskielestä, jolla ei kaikilta osin ole vakiintunutta termistöä suomen ja venäjän kielillä eikä suomi–venäjä-kieliparissa. Analyysin kohteena on 55 suomenkielistä käsitettä ja käsitteiden venäjänkielistä vastine-ehdokasta, jotka olen poiminut tutkimusaineistona käytetyistä auktorisoiduista lähteistä, kuten lainsäädännöstä ja kansainvälisistä konventioista. Tutkimusmenetelmänä käytän käsiteanalyysia ja sen tukena sosiokognitiivista lähestymistapaa sellaisten logistiikan alan erikoiskielessä käytettävien käsitteiden määrittelemisessä, joita ei ole selkeästi ja johdonmukaisesti määritelty tai käytetty auktorisoiduissa lähteissä tai joille ei löydy paikkaa perinteisin menetelmin koostetussa käsitejärjestelmässä. Näille käsitteille olen kirjoittanut joustavan määritelmän, jossa on sisältö- tai joukkomääritelmää laajempi näkökulma. Suomenkielisen ydinkäsitteen yhdistetty kuljetus ja siihen liittyvät muut käsitteet olen analysoinut ja erotellut toisistaan kahden eri näkökulman eli kuljetussopimukseen perustuvan ja kuljetusteknologiaan perustuvan näkökulman avulla. Olen luokitellut käsitteet geneeristen, koostumussuhteisten ja funktiosuhteisten käsitejärjestelmien avulla. Tutkimuksen tuloksena osan käsitteistä olen nimennyt termeillä ja osan muilla käsitteiden nimityksillä, kuten terminoideilla. Auktorisoiduista lähteistä poimimani venäjänkieliset vastineet olen analysoinut samalla tavalla, eli ne on kuvattu käsitejärjestelmien, sisältö- tai joukkomääritelmien sekä täydentävien joustavien määritelmien avulla. Tutkielmani päätelmänä on, että auktorisoiduista lähteistä poimittujen käsitteiden käsiteanalyysi ja sen tuloksena laadittu standardimääritelmä on tehokkain tapa tunnistaa ja nimetä termejä kääntäjän tai asiantuntijan työkaluksi tehtävään sanastoon, vaikka sanastoa varten ei voitaisikaan luoda laajaa asiantuntijaprojektia ja saada työn lopputuloksena julkaistuksi standardisoitua termistöä. Pelkkä sanastotyön oppaiden mukainen käsiteanalyysi standardimääritelmineen ei kuitenkaan yksin ole riittävä menetelmä selvittämään käsitteitä ja tunnistamaan termejä, koska auktorisoidutkaan lähteet eivät käytä termejä johdonmukaisesti, ja käsitteiden määritelmät voivat vaihdella eri lähteissä, mikä vaikeuttaa oikeiden kohdekielisten vastineiden löytämistä. Tutkielmani liitteenä on sanasto, joka sisältää tutkimuksessa analysoidut käsitteet ja näiden vastineet määritelmineen.