Browsing by Subject "käsityökasvatus"
Now showing items 1-9 of 9
-
(2022)Käsityö-oppiaineen muutokset kansallisessa opetussuunnitelmassa ovat asettaneet oppiainetta opettavat opettajat hankaluuksiin tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta, oppilaat suoriutuvat käsityön opinnoistaan heikoilla tiedoilla ja taidoilla, ja koko oppiaineen arvo vaikuttaa laskeneen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa viimeisen vuosikymmenen nosteessa olleen Flipped Classroom -opetusmenetelmän vaikutuksia peruskouluikäisten oppimiseen ja opettamiseen sekä etsiä niiden pohjalta ratkaisevia yhteyksiä kokonaisen käsityöprosessin hallintaan ja käsityön opettamisessa havaittuihin ongelmiin. Tutkimus on integroiva kirjallisuuskatsaus, jonka aineisto kerättiin tietokannoista vapaalla sanahaulla ja jo valittujen lähteiden lähdeluettelojen perusteella. Mukaan tutkimukseen rajautui 8 artikkelia, jossa käsiteltiin Flipped Classroom -menetelmän tutkimusta peruskoulukontekstissa sekä 7 artikkelia, jossa käsiteltiin käsityön opettamista ja sen mahdollisia haasteita. Aineisto on analysoitu keskusteluttaen tieteenalojen artikkeleita keskenään ja etsien merkityksiä ja yhteyksiä, pyrkien samalla luomaan uutta ymmärrystä ja perusteluja menetelmää implementoivalle tutkimukselle. Flipped Classroom -menetelmän käyttäminen vaikutti tutkimusten mukaan positiivisesti muun muassa peruskouluikäisten oppimistuloksiin, ajattelun taitoihin, pystyvyyden kokemukseen ja motivaatioon sekä koko luokan ilmapiirin ja vuorovaikutuksen paranemiseen. Tutkimuksen johtopäätöksenä esitetään, että Flipped Classroom -menetelmän positiiviset vaikutukset voisivat ratkaista osan kokonaisen käsityön opettamisen ongelmista, joita ovat esimerkiksi oppilaiden heikot pohjatiedot, pieni tuntimäärä, vähäinen oppilaskohtainen ohjausaika ja heikko ainearvostus. Tutkimus antoi perusteita Flipped Classroom -menetelmän empiiriselle tutkimiselle kokonaisen käsityön opettamisessa, vaikka esiin nousi myös haasteita ja seikkoja, jotka eivät teorioiden valossa tue kokonaisen käsityön hallintaa tai ratkaisseet kokonaisen käsityön opettamisen ongelmia.
-
(2018)The aim of the research is to study how handcrafts as a subject in primary education is conducted in the 1980’s and the 2010’s as well as to compare the subject content and objectives from the point of view of the teacher. There has been much change in the subject of handcrafts from the 1980’s to the present. The value of hand-made crafts has diminished as it is nowadays possible to affordably purchase fabrics and other textiles from shops. In the 2010’s, handcrafts are once again valued as upcycling and recycling are fashionable. Additionally, according to previous research, art subjects support learning in other subjects in many ways. Information from research allows us to focus on the functionality of the content and objectives of handcrafts as a subject in primary school education. The research was conducted by interviewing five school teachers, one of whom was retired. Three of the teachers worked under the national school curriculum of 1985 and four from the 2014 national school curriculum. The teachers were interviewed at their teaching schools, as well as the retired teacher, who was substituting at the school from where she retired. Additionally, one of the teacher’s was interviewed in the researcher’s home. The interviews were recorded at the time and transcribed after the interviews. The research method used was material-based content analysis. The method for analysis was thematic. The responses of the participating teachers corresponded well to the curriculums at the time. In national curriculum of 1985 specified very carefully what the children were to learn in the subject of handcrafts. The objectives and content in the 2014 curriculum are conveyed broadly without details and can be interpreted in a variety of ways. In the 1980´s in primary education it was important to learn techniques which were practiced in depth. Nowadays in the 2010`s these skills don’t necessarily have a chance to develop. Earlier, the final outcome of the handcraft was important as the item usually had a practical function. Nowadays most of the time allocated for handcrafts is put towards ideas, planning and other work stages and there is little time for the handcrafting itself. Overall, the teacher’s opinion was that the earlier curriculum supported the child’s development of perseverance and longterm concentration. Technology is now taking too big a role.
-
(2016)Nowadays design has an important role in people's everyday life. The goal of design education is to help children and young people to be more aware of and to understand different forms of design in our society, and learn how to apply design methods in practice. This is the way to promote and develop important future skills, such as knowledge creation, critical thinking and problem solving skills. In the new Finnish National Curriculum for Basic Education 2014 designing is an important part of craft education. This Master's Thesis is part of a wider design-based research which consists of work done by me and Päivi Heikkilä. Our research theme was to design and develop new design-based teaching material for secondary school craft education. The goal of the material is to inspire teachers and pupils to get familiar with the design process and to exploit it in a more holistic way in craft education. The original teaching material was designed, based on the background theory and experience, together with Päivi Heikkilä. After that we continued developing the material using the methods of user experience research. The survey for the craft teachers was part of my own Master's Thesis. The aim of the survey was to collect opinions and development ideas from the teachers working in the schools. The beta version of Muoto & käsityö teaching material was sent to 115 craft teachers around Finland and they evaluated different features of it. They were also asked to give ideas how to develop the material. The data was analyzed using statistical and qualitative research methods. According to this research, teachers are seeing the Muoto & käsityö teaching material suitable for craft education. They see the appearance and the overall structure clear, the content suitable for the secondary school pupils and the theoretical part important introduction to understand the design process. Teachers were also pleased with the usability of the project part. All of our goals for the teaching material were achieved. Teachers are seeing the Muoto & käsityö teaching material as a current and necessary addition to craft education, especially now when the new Finnish National Curriculum for Basic Education will take effect.
-
(2022)Tavoitteet. Tutkin hyväntekeväisyyskäsitöissä saajan asettamia merkityksiä käsityötuotteelle. Käsityötieteen tutkimuksissa on tutkittu usein käsityön tekijän näkökulmaa, mutta myös käsityön merkitys vastaanottajalle on kiinnostava. Aiheena hyväntekeväisyys on ajankohtainen, humanitaarisen avun tarve globaalissa maailmassa on jatkuvaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia millaisia merkityksiä hyväntekeväisyyskäsityölahjoitusten vastaanottajat antavat saamilleen käsityötuotteille. Hyväntekeväisyys pohjautuu auttamiseen ja tarkastelen auttamista, hyväntekeväisyyttä ja lahjoittamista yhteiskunnallisena ilmiönä. Käsityön merkityksiä tutkimalla halutaan saada selville, tuntevatko käsitöiden saajat niiden tekijöiden myönteisiä ajatuksia käsityön välityksellä. Tämän tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen ydin koostuu Sherryn (1983) lahjanantoprosessin mallista, jota on sovellettu hyväntekeväisyyskäsityölahjoitus kontekstiin. Menetelmät. Tutkimuksessa käytetään laadullisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimukseen osallistui viisi haastateltavaa henkilöä, joita yhdisti se, että jokainen heistä oli vastaanottanut jonkin hyväntekeväisyyskäsityötuotteen lahjoituksena jossain vaiheessa elämäänsä. Tutkimuskysymykseen pyrin saamaan vastauksia ryhmäkeskustelussa. Analysoin ryhmäkeskustelussa tuotetun aineiston käyttäen deduktiivista, eli teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset. Taustaoletuksena tutkimuksessa on, että Sherryn (1983) lahja-nantoprosessin teoriassa esitetyt lahjaprosessin ulottuvuudet näkyvät myös käsitöiden vastaanottajan merkityksissä. Oletin myös, että hyväntekeväisyyskäsityön vastaanottajilla olisi lähtökohtaisesti positiivinen merkitys käsityötuotteelle. Tutkimukseni osoitti molemmat taustaolettamukset toteen. Hyväntekeväisyyskäsityölahjoituksissa vastaanottajan näkökulmasta Sherryn (1983) lahjaprosessin vaiheet ja lahjoittajan positiiviset ajatukset tuntuivat välittyvän käsityölahjoituksen saajalle. Tuloksissa tuli ilmi monia merkityksiä käsityölahjoituksille, kuten kiitollisuus, auttamisen merkitys sekä mielikuva välittämisestä ja huomatuksi tulemisesta.
-
(2021)The purpose of this study is to find out what experiences and ideas primary school teachers have about handcrafts as a subject in the 2020s and in the future. The research is a continuation of my bachelor's thesis done in 2018, the topic of which was handcrafts as a subject in primary school education in the 1980s and 2010s. The latest curriculum, which entered into force in August 2014, has been implemented at least since August 2016, i.e. for less than five years. Curricula are updated about every ten years, so it is important to consider what handcrafts teaching in primary school could look like in the future. The position of handcrafts as a subject has been strong in Finland since the 19th century, but with the 2020s, its position has begun to weaken. Handcrafts as a subject has changed its form from practical proximity to a diverse subject. The information obtained from this research can be used to map ways to have a better future in terms of teaching and to gain appreciation for handcrafts as an important elementary school subject. The study was conducted by interviewing eight elementary school teachers. Five of the teachers were interviewed in the fall of 2018. Interviews with four teachers were conducted at their teaching school at the time and an interview with one teacher was conducted at my home. Two of the teachers were interviewed at the end of 2020 and one at the beginning of 2021. Interviews with these latter three teachers were conducted remotely face-to-face at video meetings. The 2018 interviews were recorded as audio recordings and the 2020 and 2021 interviews were recorded as video recordings. All interviews were transcribed after the interviews. The research method used was material-based content analysis. The method for analysis was thematic. Handcrafts as a subject in basic education is not just about making handcrafts and practicing handcrafting skills, but at the same time you can learn, among other things, emotional and interaction skills, problem-solving skills, creativity, planning, environmental awareness, and the contents of various subjects. Handcrafts will still have a place in the future as a primary school subject, as they will teach basic skills and create general well-being. In addition, the skills that are important for society and that will be needed in working life in the future are learned in the teaching of handcrafts. In the future, the teaching of handcrafts should be applied and deepened more with different subjects, and the training of teachers in the teaching of handcrafts should be increased. It would also be important to consider changing the operating culture of the whole school by increasing the implementation of phenomenon-based and multidisciplinary projects in teaching.
-
(2021)The purpose of this study is to find out what experiences and ideas primary school teachers have about handcrafts as a subject in the 2020s and in the future. The research is a continuation of my bachelor's thesis done in 2018, the topic of which was handcrafts as a subject in primary school education in the 1980s and 2010s. The latest curriculum, which entered into force in August 2014, has been implemented at least since August 2016, i.e. for less than five years. Curricula are updated about every ten years, so it is important to consider what handcrafts teaching in primary school could look like in the future. The position of handcrafts as a subject has been strong in Finland since the 19th century, but with the 2020s, its position has begun to weaken. Handcrafts as a subject has changed its form from practical proximity to a diverse subject. The information obtained from this research can be used to map ways to have a better future in terms of teaching and to gain appreciation for handcrafts as an important elementary school subject. The study was conducted by interviewing eight elementary school teachers. Five of the teachers were interviewed in the fall of 2018. Interviews with four teachers were conducted at their teaching school at the time and an interview with one teacher was conducted at my home. Two of the teachers were interviewed at the end of 2020 and one at the beginning of 2021. Interviews with these latter three teachers were conducted remotely face-to-face at video meetings. The 2018 interviews were recorded as audio recordings and the 2020 and 2021 interviews were recorded as video recordings. All interviews were transcribed after the interviews. The research method used was material-based content analysis. The method for analysis was thematic. Handcrafts as a subject in basic education is not just about making handcrafts and practicing handcrafting skills, but at the same time you can learn, among other things, emotional and interaction skills, problem-solving skills, creativity, planning, environmental awareness, and the contents of various subjects. Handcrafts will still have a place in the future as a primary school subject, as they will teach basic skills and create general well-being. In addition, the skills that are important for society and that will be needed in working life in the future are learned in the teaching of handcrafts. In the future, the teaching of handcrafts should be applied and deepened more with different subjects, and the training of teachers in the teaching of handcrafts should be increased. It would also be important to consider changing the operating culture of the whole school by increasing the implementation of phenomenon-based and multidisciplinary projects in teaching.
-
(2022)Käsityön oppiaineen tehtävänä on ohjata oppilaita toteuttamaan kokonainen käsityöprosessi, joka sisältää tuotteen tai teoksen itsenäisen tai yhteisöllisen suunnittelun, tuotteen valmistuksen sekä oman tai yhteisen prosessin arvioinnin (POPS, 2014). Käsityön oppiaineessa opetus on painottunut tuotteen valmistukseen, minkä vuoksi tuotteen suunnitteluprosessin opettaminen koetaan usein haastavaksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suunnittelun opettamisen tapoja sekä suunnittelutaitoja kehittävän oppimistehtävän piirteitä. Ymmärrys siitä, miten suunnitteluprosessia voi opettaa ja miten oppimistehtävät vaikuttavat suunnittelutaitojen kehittymiseen, auttaa opettamaan suunnittelua käsityön oppiaineessa. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa kirjallisuuskatsaukseen etsittiin sekä suomen- että englanninkielisillä hakusanoilla tietokannoista. Aineistoksi valittiin kahdeksan artikkelia. Saatua aineistoa käsiteltiin laadullisesti, jotta ilmiöt pystyttiin kuvailemaan ja ymmärtämään. Aineistosta etsittiin suunnittelun opettamisen tapoja sekä suunnittelutaitoja kehittävän oppimistehtävän piirteitä. Aineistosta analysoitiin viisi suunnittelun opettamisen tapaa: kokemuksellinen oppiminen, konseptisuunnittelu, Learning by Collaborative Designing, yhteiskeksintöprojekti sekä Design Thinking. Suunnittelun opettamisen tavoille yhteistä oli yhteisöllisyys. Kaikki suunnittelun opettamisen tavat sisälsivät yhteisöllisyyttä, mutta sen osuus eri tapojen välillä vaihteli. Learning by Collaborative Designing, yhteiskeksintöprojekti ja Design Thinking sopivat ongelmanratkaisuun perustuvan suunnittelun opettamisen tavoiksi, kun puolestaan kokemuksellinen oppiminen ja konseptisuunnittelu toimivat parhaiten suunnitteluprojekteissa, joiden tarkoituksena on luoda jotain uutta. Suunnittelutaitoja kehittävän oppimistehtävän piirteitä analysointiin aineistosta kuusi: avoimuus, aitous, selkeä rakenne, motivoivuus, vaihtelevien ideointitapojen käyttäminen sekä monipuolisten materiaalien tarjoaminen.
-
(2022)Tavoitteet. Käsityöllä ja askartelulla on suomalaisessa varhaiskasvatuksessa pitkät ja vahvat perinteet. Kuitenkin Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen raportissa vuodelta 2019 todettiin, että tällä hetkellä varhaiskasvatuk-sessa noin puolet lapsista tekee käsitöitä harvemmin kuin kerran kuussa. Lisäksi työntekijät, etenkin vasta vähän aikaa työskennelleet, toivoivat käsityökasvatuksen lisäkoulutusta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden käsityön opetuksen tuntimäärät, tavoitteet ja sisällöt ovat muuttuneet 50 vuoden ajanjakson aikana. Lisäksi tutkimuksessa pohditaan, millaiset tavoitteet ja sisällöt tukevat opiskelijan valmiuksia tämän valmistuttua opettaa pienten lasten käsityötä. Varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden käsityön opetusta ja sen muutoksia ei ole aiemmin juurikaan tutkittu. Myöskään varhaiskasvatuksen käsityöstä ei löydy tutkittua tietoa. Menetelmät. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on opetussuunnitelmatutkimus ja se on laadullinen tutkimus. Tutkimuksen aineistona käytettiin Ebeneserin seminaarin ja opiston lastentarhanopettajien koulutuksen käsityön opetussuunnitelmia ja toimintakertomuksia vuosilta 1974–1995 sekä Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen opettajien opintosuunnan käsityön opetuksen opetussuunnitelmaa 2020–2023. Tutkimus toteutettiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä, jonka ohella käytettiin myös sisällön erittelyä (content analysis), kun aineistosta löydettyjä käsitteitä kvantifioitiin vertailua varten. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden käsityön opetuksen tuntimäärät ja sisällöt vähentyivät huomattavasti opetuksen muututtua yliopistotasoiseksi. Askartelu käsityön oppiaineena poistui opetussuunnitelmista siirryttäessä yliopistoon. Tavoitteissa seminaarin ja opiston aikana korostui opiskelijan oman osaamisen eli käsityötaidon kehittäminen. Seminaarissa opetuksen tavoitteena oli hyvin vahvasti oppimisympäristön kehittämiseen liittyvät tavoitteet, kuten pedagogisen välineistön valmistaminen sekä pienet korjaustyöt. Tulevan työn ja lasten käsityön opettamisen tavoitteet olivat keskittyneet askartelun sisältöihin sekä lasten veistoon. Yliopiston tavoitteissa korostuu lähinnä käsityön teoreettinen ja teknologinen taso. Seminaarin ja opiston käsityön opetuksessa oli enemmän autenttista käsillä tekemistä kuin yliopistossa. Tekeminen tukee tutkimusten mukaan taidon oppimista ja edesauttaa myönteisen suhteen syntymistä tulevaa käsityön opettamista kohtaan.
-
(2017)The aim and the purpose of this design -based study was to develop craft education from the point of view of critical pedagogy. The study was based on finding theoretic perspective from critical pedagogy to craft education and then apply it to the practice in the topic of clothing culture and making of cloths. The reason and needs behind the developing process was the beginner teacher's own interest to find ways to create that kind of craft education which aims to develop people's critical consciousness about social and ecological phenomena that includes to the craft and specially to clothing. The design-based study is based on four phases. First phase was constructing of theoretical frame from the theoretical literature of craft education and critical pedagogy. Then, based on the theoretical conversation between both themes the point of views for the developing was determined. After that, the determined point of views were applied one step nearer to the practice and some kind of educational plan for the topic of clothing was created. Little part of the plan was tested in Helsingin normaalilyseo with the pupils on seventh degree. The last phase of the study was to reflect the practice in the light of used theories based on the notes and feedback made during it. Critical pedagogy offered something to develop both for the pedagogy and the content of craft education. The most important point of views for the pedagogy were dialogic, problem-based, multi-perspective and emansipatoric educational practices where the main issues are to advance people's experimental and autonomous subjectivity, own voice and socio-political consciousness. The main points of view to develop the contents of craft education are self-reflection with sociopolitical knowledge, ecosocial consciousness, critical consciousness toward capitalism and critical multiculturalism. The educational plan for the topic of clothing was made based on those previous issues. The main problems occurred during the practice were the lack of time and unexperienced teacher.
Now showing items 1-9 of 9