Browsing by Subject "lepo"

Tutkielma koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja tutkimusosasta. Tutkimusosassa hyödynnettiin ELL Laura Hännisen osin julkaisemattoman tutkimuksen materiaalia. Riittävä ja laadukas uni on välttämätöntä kaikille eläimille. Uni jaetaan kotieläimillä tavallisesti kahteen luokkaan: NREM- ja REM -uneen. Erityisesti REM-unta pidetään tärkeänä nuoren eläimen kehittyville aivoille. Suurimmalla osalla nisäkäslajeista kasvavat yksilöt nukkuvatkin REM-unta suhteessa enemmän kuin aikuiset lajitoverit. Naudat nukkuvat vähän, mikä on tyypillistä kasvinsyöjille. Nukkuminen tapahtuu lyhyissä jaksoissa, mikä puolestaan on tyypillistä saalielämille. Aikuisten nautojen kokonaisunimäärä on noin neljä tuntia vuorokaudessa. REM–unta siitä on noin 17 prosenttia. Kolmen kuukauden ikäisillä vasikoilla unta on keskimäärin 6 tuntia vuorokaudessa REM–unen osuuden ollessa siitä noin 45 prosenttia. Tärkein REM–unen ulkoinen merkki naudoilla on niskan ja kaulan lihasten rentoutuminen. Tällöin nauta nukkuu maaten kaulan nojatessa esimerkiksi maata tai omaa kylkeä vasten. NREM–unessa pää on tavallisesti ylhäällä niskan tukemana. NREM–unta nauta voi nukkua myös märehtiessään. Vasikat lepäävät luonnontilaisissa oloissa samanikäisten lajitoverien seurassa pienissä ryhmissä. Tuotanto-olosuhteissa vasikoita kasvatetaan yleisesti vieroituksesta 8 viikon ikään yksittäiskarsinoissa. Sosiaalisten kontaktien puute heikentää laumaeläimen hyvinvointia. Tilan puute karsinoissa puolestaan voi rajoittaa vasikan lepoasentoja ja vaikuttaa unen määrään ja laatuun. Toisaalta lajitoverit samassa karsinassa voivat häiritä toistensa unta ja tehdä siitä katkonaisempaa varsinkin, jos tilaa ei ole riittävästi. Tutkimuksessa käytettiin Kanadassa vuonna 1998 kerättyä videoaineistoa. Tutkimustilalla kasvatettiin kolmen kuukauden ikäisiä vasikoita joko pareittain (n=12) tai yksin (n=12) muuten samanlaisissa olosuhteissa. Vasikoiden aktiivisuus ja vireystila yhden vuorokauden ajalta rekisteröitiin videolta tietokoneohjelmalla. Uni tunnistettiin lepoasentojen perusteella käyttäen Suomessa elektrofysiologisten unimittausten avulla kehitettyä menetelmää. Menetelmän mukaan vasikat nukkuvat REM–unta niska rentona ja NREM–unta pää ylhäällä niskan tukemana. Käyttäytymisistä laskettiin jaksojen vuorokausikohtaiset kestot, lukumäärät ja kokonaiskestot ja tulokset analysoitiin tilastollisella sekamallilla. Lajitoverin seurassa vasikat makasivat vähemmän, mutta käyttivät suuremman osan makaamisesta nukkumiseen. NREM–unijaksot olivat pidempiä pareittain kasvatetuilla vasikoilla. Lajitoverin seuralla ei ollut vaikutusta kokonaisunen määrään, unen katkonaisuuteen tai NREM- ja REM-unien kokonaismääriin. Tulosten perusteella vasikat olivat aktiivisempia lajitoverin seurassa kuin kasvatettaessa yksin. Lajitoverin fyysisen kontaktin seurauksena syntyvä turvallisuuden tunne voi olla syynä parikasvatettujen vasikoiden pidempiin NREM–unijaksoihin. Kyseisten löydösten perusteella lajitoverin seura edistäisi vasikoiden hyvinvointia, mikä voi näkyä mahdollisesti myös esimerkiksi vasikoiden kasvussa.

Maisterintutkielmassani jäljitän lepäämisen vastustavaa potentiaalia myöhäiskapitalismissa. Levon ymmärtäminen on tärkeää poliittisen vastarinnan eikä yksilön näkökulmasta, sillä myöskään uupumista ei voi pitää yksilön ongelmana, vaan syynä ovat väsyttävät rakenteet. Lepo asettuu poikkiteloin kapitalismin tuottavuuden vaateen kanssa. Levon analysointi monimuotoistaa keskustelua, jossa usein keskitytään ongelmakohtiin eli esimerkiksi loppuunpalamiseen levon sijasta. Teoreettinen lähtökohtani levon analyysiin on mustan feministiteoreetikko Jennifer Nashin (2013; 2019) hahmottelema rakkauspolitiikka. Rakkauspolitiikka on Nashin tulkinta rakkaudesta mustan feminismin perinteessä ja ehdotus vaihtoehtoisten poliittisten yhteisöjen luomisesta. Tutkin levon poliittisuutta amerikkalaisten taiteilija-aktivistien Fannie Sosan ja Navild Acostan perustaman Black Power Napsin taiteessa. Black Power Naps on aloite, jota taiteilijat kuvailevat ”veistosinstallaatioksi ja värähteleväksi laitteeksi”. Sen keskiössä ovat rotusuhteet levon näkökulmasta ja levon mahdollistavien tilojen luominen rodullistetuille ihmisille. Tutkielmassani kysyn, miten Black Power Naps osallistuu levon ehdotuksellaan mustan feministisen ja antikapitalistisen rakkauspolitiikan jatkumoon ja sen luomiseen. Pyrin tutkielmallani laajentamaan feminististä, antikapitalistista teoriakeskustelua. Jäljitän tutkielmassani mustan feminismin viime aikoina suhteellisen vähälle huomiolle jäänyttä antikapitalistisuutta. Tämä asettuu vastoin taipumusta ymmärtää antikapitalistinen teoria valkoisten (mies)teoreetikoiden tantereeksi. Sovellan analyysissäni media- ja sukupuolentutkija Katariina Kyrölän (2017) teoreettismetodologista tapaa tulkita musiikkivideoita mustan feministisen teorian rakentajina. Vastaavasti tulkitsen Black Power Napsin taiteessaan ajattelevan eteenpäin Nashin rakkauspoliittista teoriaa. Perustan analyysini Black Power Napsin nettisivuilta ja taiteilijoiden teoksia esitelleiden taideinstituutioiden sivuilta keräämääni tekstimateriaaliin. Rakkauspolitiikan ja Black Power Napsin levon tulkitseminen yhdessä mahdollistaa identiteetti-poliittisten ja affektiteoreettisten ajatusten punomisen yhteen. Tulkitsen, että Black Power Napsin työskentelyssä yhdistyvät Nashin ehdottama, affektiivinen lähestymistapa ja hellyyden sanoma, ja toisaalta intersektionaalinen realismi sekä risteävien erojen ymmärtäminen. Black Power Naps kääntää tekemisen ehdot ylösalaisin: se vaatii valkoisen kapitalistin tekevän työtä marginalisoitujen hyväksi, ei päinvastoin. Tekemisen tavoitteeksi asetetaan levon mahdollistaminen lisäarvon kasvattamisen sijasta.

The importance of equine welfare has become more important in the last years. There is a need for welfare parameters, which help to define and measure the welfare of domestic horses. The importance of sleep on health and wellbeing is well-known in humans but has not yet been extensively studied in horses. It is known that horses sleep either non-REM-sleep or REM-sleep. Also, horses are able to partially sleep in a standing position. For REM-sleep they need to have muscle atony and lie down. Horses are easily disturbed while sleeping and many factors affect how much and how long horses spend sleeping. Horses are also able to postpone their REM-sleep for extensive periods of time, which directly effects their health and welfare. The aim of our study was to measure and analyze how the softness of the bedding in the lying areas affect the sleeping and resting behavior of horses. This thesis was part of the UNIHEPO initiative, which consisted of multiple studies around equine sleep. For our study we conducted a cross over study with sixteen (16) clinically healthy horses in the equine school Ylä-Savon ammattiopisto during fall 2022. The study included three treatments: the normal amount of bedding as the baseline, then thin (5 cm) bedding and thick (15 cm) of bedding. We recorded three periods: the baseline, and then two consecutive periods with half of the stalls having thick bedding and the other half thin. The duration of each treatment period was 21 days, respectively. We switched the treatments after the first period so that that each horse had both treatments. We recorded and analyzed the first two (2) and last two (2) nights of each period. The results were reported as seconds calculated from the median of the daily mean values. Only the data from the two treatments was analyzed for this thesis. The horses exhibited more resting behaviors and supported their necks longer in a sleeping position, when the bedding was thicker (p=0,002). There was no statistically significant difference between the treatments when lateral recumbency bout amounts or lying durations were analyzed, but the lying duration was longer. With thicker bedding the horses had a higher number of sternal recumbency bouts (p=0,013) and the bout duration was longer (p=0,001). Also, the total duration spent in sternal recumbency was higher on thicker bedding (p=0,002). Surprisingly we noticed rolling behavior after lying bouts almost solely on thicker bedding (p=0,004). There were also some tendencies for correlation between the height of the horses, lying bouts and bedding thickness. Our research provided us with valuable information on the factors affecting the sleeping and resting behavior of horses. At the same time the need for further research was highlighted. Still, our results reinforce the scientific knowledge, which is crucial in developing and promoting equine welfare.

Tavoitteet. Tässä tutkimuksessa tutkitaan lasten tietoa varhaiskasvatuksen päivälepokäytänteistä ja heille itselleen merkityksellisiä seikkoja levossa. Edeltävä tutkimus on tutkinut päivälepoa lähinnä lääketieteelliseltä kannalta ja varhaiskasvatuksen henkilöstön kannalta ( Nothard, Irvine, Theobald, Stanton, Pattinson, & Thorpe, 2015). Tässä tutkimuksessa lähestyn aihetta lapsinäkökulmaisen tutkimuksen kautta, antaen lasten kertoa itse lepokokemuksistaan. Narratiivisen tietämisen (Weckström, Lastikka, Karlsson & Pöllänen, 2021) käsitteen avulla tutkin, mitä lapset tietävät päivälevosta. Tavoitteena on saada lisää tietoa siitä, miten lapset kokevat levon varhaiskasvatuksessa. Menetelmät. Lapsinäkökulmaisessa tutkimuksessa myös tutkimuskysymyksen asettaminen tapahtuu tiiviissä vuorovaikutuksessa lasten kanssa. Sadutin omaa lastani pitkäjänteisesti tavoitteenani saada mahdollisimman laaja kuva hänen ajatuksistaan varhaiskasvatuksen levosta. Pohdin myös monipuolisesti sitä, miten vanhempi voi tutkia omaa lastaan. Pyysin myös muilta perheiltä sadutuksia varhaiskasvatuksen levosta. Sadutuksia tai muita tarinoita levosta on tutkimuksessa 10 kappaletta. Analysoin aineistoa narratiivisen tietämisen käsitteen kautta ja annan lapsen tiedolle tilaa. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaiskasvatuksen levossa tärkeinä tekijöinä tässä tutkimuksessa sadutetuille lapsille näyttäytyivät ensinnäkin varhaiskasvatuksen materiaalinen ympäristö ja lepohuoneen sisustus sekä heidän oma lepopaikkansa. Myös muut lapset ja heidän paikkansa suhteessa omaan vaikuttivat lasten kertomuksissa tärkeiltä. Lepohuoneessa materiaalinen ympäristö, lasten sosiaaliset suhteet ja kyseisen päiväkodin käytännöt muodostavat vuorovaikutuksessa elävän kokonaisuuden, jonka voi havaita lasten tarinoissa. Lapset kertoivat myös tunteistaan, kuten koti-ikävästä, ja myös surun tunteet olivat levossa läsnä. Toisaalta lapset kertoivat myös hassuttelusta vertaisryhmän lasten kanssa sekä muusta mielikuvittelusta. Lasten kertomuksista välittyi kuva lämpimästä ilmapiiristä, jossa varhaiskasvatuksen henkilöstö luki lapsille satuja ja lauloi lauluja.

Tutkielma koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja tutkimusosasta. Riittävä ja laadukas uni on tärkeää kaikille eläimille, etenkin kasvaville yksilöille. Uni jaetaan kahteen luokkaan: NREM- ja REM-uneen. Erityisesti REM-unta pidetään tärkeänä nuoren eläimen kehittyville aivoille. Nuoret ja vastasyntyneet nukkuvatkin REM-unta suhteessa enemmän kuin aikuiset. Aikuiset naudat nukkuvat vain noin neljä tuntia vuorokaudessa ja unijaksot ovat saaliseläimelle tyypillisesti lyhyitä. Kolmikuiset vasikat lepäävät vuorokaudessa noin 12 tuntia, josta ne nukkuvat 6 tuntia. Tästä REM-unta on noin 45 prosenttia. Aikuiset märehtijät nukkuvat hyvin harvoin kyljellään ja silloinkin vain muutamia minuutteja kerrallaan. Nauta nukkuu yleensä rintansa päällä, pää ylhäällä ja kaula suorana jolloin kaasujen poistuminen pötsistä on tehokasta. REM-uni vaatii naudalla aina makuuasennon lihasten rentoutumisen vuoksi, mutta se ei vaadi naudalla lateraalista makuuasentoa. Tärkein REM-unen ulkoinen merkki naudoilla on niskan ja kaulan lihasten rentoutuminen. REM-unta nauta nukkuu maaten tukien päätä maata tai omaa kylkeään vasten. NREM-unta nukkuessaan nauta on yleensä pää ylhäällä ja niska tukee päätä. NREM-unessa nauta voi märehtiä. Luonnossa lehmät, hiehot ja vasikat muodostavat ryhmiä, joihin ei yleensä tule uusia lauman jäseniä, muuten kuin syntymällä. Lauma on hyvin stabiili. Tämän päivän tuotanto-olosuhteissa Suomessa naudat ovat harvoin samassa eläinryhmässä läpi elämänsä. Niitä myydään uusille tiloille ja ryhmitellään tilan sisällä uudelleen tuotantovaiheen ja kasvun mukaan. Eläinten uudelleenryhmittelyn on aiemmin näytetty heikentävän nautojen hyvinvointia ja tuotosta. Uudelleen ryhmitellyt naudat makaavat lyhyempiä aikoja kerrallaan, syövät vähemmän aikaa päivästä, seisovat enemmän kuin samassa ryhmässä tuttujen lajitoverien seurassa olleet ja niiden maitotuotos alenee. Tässä tutkimuksessa käytettiin Kanadassa vuonna 1998 kerättyä videoaineistoa. Tutkimustilalla kasvatettiin kolmen kuukauden ikäisiä vasikoita kahdessa identtisessä huoneessa. Kummassakin huoneessa 12 vasikkaa yksittäiskarsinoissa, joista 6 siirrettiin toiseen huoneeseen ja 6 toimi kontrollivasikoina. Vasikoiden unikäyttäytyminen rekisteröitiin vuorokauden ajan ennen siirtoa ja siirron jälkeen. Uni tunnistettiin lepoasentojen perusteella käyttäen elektrofysiologisten unimittausten avulla kehitettyä menetelmää. Menetelmän mukaan vasikat nukkuivat REM-unta kun niska oli rento ja vasikka tuki päätä maahan tai vartaloonsa. NREM-unta vasikka nukkui kun vasikka nukkui pää ylhäällä niskan tukiessa päätä. Käyttäytymisestä laskettiin unijaksojen vuorokausikohtaiset kestot ja lukumäärät sekä kokonaisuniaika vuorokauden ajalta. Tulokset analysoitiin toistomittaussekamallilla. Vasikat nukkuivat siirron jälkeen noin puoli tuntia vähemmän NREM-unta kuin ennen siirtoa (NREM-unen määrä ennen siirtoa 2,6 h ± 0,5 h ja siirron jälkeen 2,1 h ± 0,5 h, p=0,024). Siirrolla ei ollut vaikutusta unen määrään, unijaksojen pituuteen, unijaksojen lukumäärään eikä REM-unen kokonaismäärään, NREM- ja REM-unen jaksojen pituuteen tai lukumäärään vuorokaudessa. NREM-unen merkityksen on ajateltu liittyvän energian säästöön ja keskushermoston toipumiseen valveillaolon jälkeen. Suurimman osan elimistön kasvuhormoneista on todettu erittyvän NREM-unen aikana. Siirto suoritettiin hyvin hellävaraisesti ja vasikoiden ehdoilla. Vasikoilla oli siirron jälkeen identtisessä huoneessa yksi tuttu vieruskaveri. Nämä seikat varmaan vähensivät vasikoiden kokemaa stressiä.