Browsing by Subject "liiketoimintamalli"
Now showing items 1-5 of 5
-
(2016)Tutkielmassa tarkastellaan ketjuravintolan toimintaa työntekijän näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa asiakasrajapinnassa työskentelevän työntekijän kokemia kitkatekijöitä ravintolakonseptin mukaisessa toiminnassa. Kitkatekijällä tarkoitetaan asiaa, joka aiheuttaa erityisessä tilanteessa toimimattomuutta eli kitkaa toimintojen välillä. Tutkimuksessa eritellään tyypilliset tilanteet; joissa kitkatekijä muuttuu kitkaksi, tilanteista joissa kitkaa ei ilmene. Tämän tiedon avulla lisätään ymmärrystä kitkaa aiheuttavista tekijöistä, sekä siitä miten kitkatekijöiden muuttumista kitkaksi voitaisiin välttää. Keskeisinä tuloksina löydettiin kitkaa ravintolakonseptiin tehtyjen muutosten läpiviemisessä, palveluprosessiin syntyneeseen pullonkaulaan reagoimisessa ja kiireessä työskentelemisessä. Kitkan havaittiin syntyvän kaikkien työntekijän näkökulman (konseptiohjaus, liikkeenjohdollinen ohjaus, työntekijän sisäinen ja ulkoinen toimintaympäristö) tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Lisäksi havaittiin, että työntekijän sisäinen toimintaympäristö vaikuttaa myös itsenäisenä tekijänä kiireessä työskentelemiseen, sekä konseptiohjauksen kanssa yhdessä konseptiin tehtyjen muutosten läpiviemiseen syntyneeseen kitkaan. Tutkimus tehtiin tapaustutkimuksena laadullista tutkimusotetta käyttäen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Aineisto kerättiin saman ravintolaketjun neljästä eri ravintolasta pääkaupunkiseudulta. Haastatteluita tehtiin yhteensä yhdeksän. Tutkimuksen rajoitteena nähdään, että se antaa kuvauksen vallitsevasta tilanteesta vain tutkimushetkellä ja käsittelee ainoastaan yhden ravintolaketjun tapahtumia.
-
(2021)Metsänhoitotöitä on pyritty koneellistamaan Suomessa monen vuosikymmenen ajan. Puunhakkuun ja -korjuun koneellistuminen on onnistunut hyvin ja uudistamistöistä maanmuokkaus ja kylvö ovat nykyään koneellistuneet lähes kokonaan. Metsänistutuksen koneellistuminen on ollut jo usean vuosikymmenen ajan kehitysvaiheessa, ja istutuskoneissa on tapahtunut kehitystä koko ajan. Istutuksen koneellistuminen ei ole kuitenkaan edennyt kuten oletettiin. Koneellisen istutuksen yleistymisen ongelmina ovat olleet muun muassa kustannustehottomuus, vaihteleva istutuslaatu ja sopivien istutustyömaiden löytäminen. Käsin tehtävän istutuksen on ajateltu vähenevän esimerkiksi työvoimapulan vuoksi. Metsurityötä tekevien henkilöiden määrä on vähentynyt Suomessa samoin kuin omatoimisten metsänomistajien määrä. Nämä eivät kuitenkaan ole vielä olleet pakottavia tekijöitä koneistutuksen osuuden lisääntymiselle. Edelleen on kuitenkin voimassa näkemys, että tulevaisuudessa työvoimapulan vuoksi koneelliselle istutukselle olisi kysyntää enemmän. Tässä tutkimuksessa tutkittiin koneellisen istutuksen markkinoita istutusyritysten liiketoimintamalleja vertailemalla ja yritysten näkemyksiä tutkimalla. Liiketoimintamallien vertailu tehtiin yksinkertaistetusti Business model canvas -työkalua apuna käyttäen. Tutkimukseen haastateltiin sidosryhminä eri metsäalan toimijoita, jotka käyttävät koneellisen istutuksen palveluita. Lisäksi haastateltiin istutuskonevalmistaja Risuteciä. Näin saatiin näkemyksiä eri näkökulmista koneellisen istutuksen markkinoihin liittyen. Haastattelut toteutettiin puhelin- ja sähköpostihaastatteluina. Alun perin tarkoituksena oli toteuttaa haastattelut tapaamisina, mutta koronavirus muutti suunnitelmia. Koneistutusyritysten kanssa haastattelut toteutettiin kokonaan puhelimitse. Puhelun aikana käytiin läpi vapaamuotoisesti kysymyslomake, johon kirjattiin yrittäjän vastaukset. Sidosryhmien kanssa ensikontakti tehtiin puhelimitse ja haastattelu sähköpostitse. Yritysten vastausten perusteella tehtiin myös Business model canvasit. Tutkimuksessa havaittiin, että koneistutusyritysten koot vaihtelivat merkittävästi. Pienimmät yritykset työllistivät lähinnä yrittäjän perheen. Suurimmalla yrityksellä oli työntekijöitä kiireisimpinä sesonkiaikoina 12 henkilöä. Huomioitavaa oli kuitenkin yritysten tarjoama palveluvalikoima. Yksikään yritys ei tarjonnut pelkästään koneistutusta, vaan jokaisella yrityksellä oli useita palveluja tarjottavana. Osa tarjosi myös metsäalan ulkopuolisia palveluita. Monet yritykset vastasivat, että osaavaa työvoimaa oli haastavaa löytää. Koneelliseen istutukseen ei ole erillistä koulutusta, joten kuljettajat täytyy usein kouluttaa itse työhön. Istutustyömaiden laadulle toivottiin parannusta. Koneelliselle istutukselle eivät sovellu kiviset maat, koska niillä istutustyöjälki jää heikoksi. Koneistutusyritysten markkinointi oli yleensä vähäistä, tai sitä ei ollut ollenkaan. Yleisin vastaus markkinoinnista kysyttäessä oli kuulopuheiden eli puskaradion kautta tapahtuva markkinointi. Osa yrityksistä oli mainostanut lehti-ilmoitusten kautta ja osa oli päässyt mukaan lehtiartikkeliin, jossa käsiteltiin koneellista istutusta. Monesti koneellisen istutuksen markkinointi oli jäänyt muiden metsäalan toimijoiden tehtäväksi. Sidosryhmien haastatteluissa kävi ilmi, että metsäalan toimijat eivät suhtautuneet koneelliseen istutukseen kovin positiivisesti. Huonoina asioina pidettiin esimerkiksi kustannustehottomuutta ja istutuslaatua kivisillä mailla. Koneellisessa istutuksessa nähtiin kuitenkin potentiaalia tulevaisuudessa istutuskoneiden kehittyessä. Myös laitevalmistaja Risutec näki tulevaisuuden valoisana, kunhan tehdään tarvittavat kehitystoimenpiteet ja markkinointi metsänomistajien suuntaan yleisen käsityksen muuttamiseksi positiivisempaan suuntaan. Koneellinen istutus tuntui vastausten perusteella olevan tilanteessa, jossa ei tapahdu juuri mitään. Koneistutusyritykset eivät olleet halukkaita investoimaan tulevaisuudessa koneelliseen istutukseen Perusteluna oli, että koneellisen istutuksen kannattavuutta pitäisi saada paremmaksi. Sidosryhmien vastausten perusteella metsäalan toimijat odottivat uutta jatkuvatoimista istutuskonetta, jota tällä hetkellä kehitetään Ruotsissa. Jatkuvatoimisen koneen odotetaan olevan kannattavampi kuin nykyiset kaivinkoneisiin kiinnitettävät istutuskoneet. Koneistutusmarkkinoilla on tällä hetkellä parannettavia asioita esimerkiksi markkinoinnissa, palvelutarjonnassa, työvoiman koulutuksessa ja työmaiden suunnittelussa. Suurimpina ongelmina ovat kuitenkin käsin tehtävän istutuksen hinta ja laatu, jotka ovat tällä hetkellä liian kilpailuvoimaisia koneellisen istutuksen vastaaviin verrattuna.
-
(2021)Yksityismetsätalouden suunnittelu kohdistuu vahvasti operatiiviseen puoleen ja siinä tärkein työkalu on metsäsuunnitelma. Operaatisen suunnittelun rooli on vahva, vaikka varsinkin isojen metsätilojen kohdalla toiminta on yrittäjämäistä ja siten vaatisi myös liiketoiminnallista suunnittelua. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten yksityismetsätalouden toiminnan suunnittelu on toteutettu ja miten metsänomistajat suhtautuvat tämän hetkiseen suunnittelutasoon. Lisäksi tavoitteena on tutkia metsänomistajien näkemyksiä ja asenteita metsäistä liiketoimintasuunnitelmaa kohtaan. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastattelun avulla. Tutkimusaineistoa varten haastateltiin 16 harkinnanvaraisesti valittua Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen metsänomistaja asiakasta, jotka omistivat yksin tai aviopuolison kanssa yli 100 hehtaaria metsää. Aineisto analysoitiin grounded theory -menetelmällä, jossa analyysi tehdään kolmitasoisen koodauksen avulla. Tulokset osoittivat odotetusti, että metsänomistajien suunnittelu kohdistuu pääsääntöisesti metsänhoidollisiin toimenpiteisiin, eikä liiketoiminnallista puolta ollut juuri suunniteltu. Suunnittelutyökaluista metsäsuunnitelma on selkeästi suosituin ja käytetyin, vaikka sitä ei yllättäen usein käytetäkään suunnittelun pääasiallisena tukena. Metsätalouden liiketoiminnallisen puolen suunnittelussa ei sen sijaan käytetä suunnittelutyökaluja, vaan suunnittelu tapahtuu pääosin ajatuksen tasolla. Kuitenkin, vaikka liiketoiminnalliseen suunnitteluun ei käytetä erillisiä suunnitelmia tai suunnittelupalveluita, on metsänomistajien keskuudessa kuitenkin selvää kiinnostusta niitä kohtaan. Metsänomistajien suunnitteluun liittyen tutkimusaineistosta on mahdollista muodostaa neljä tyyppiä, joiden ominaisuuksia voidaan hyödyntää suunnittelupalvelun jatkokehityksessä. Palvelun jatkon kannalta olennaisimmat tyypit ovat edelläkävijät ja potentiaaliset. Näistä edelläkävijät ovat heitä, jotka omaksuvat palvelun ensimmäisinä, jos heidän omaksumisen edellytykset taataan. Heidän kautta palvelun käyttö leviää edelleen laajemmalle käyttäjäkunnalle, potentiaalisille. Sen sijaan omatoimiset sekä kieltäytyjät muodostavat joukon, joka ei koe ammattilaisen tekemästä liiketoiminnallisesta suunnitelmasta olevan hyötyä heille, eivätkä he siten ole kiinnostuneita siihen liittyvästä palvelusta.
-
(2008)Tämän päivän yhteiskuntaa kuvaavat parhaiten sanat globalisaatio ja informaatio- ja kommunikaatioteknologian nopea kehitys. Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää miten logistiikka-alan yritys voisi vastata logistiikka-alalla tapahtuneeseen ja yhä käynnissä olevaan murrokseen, yritystoiminnan globalisoitumishaasteeseen ja informaatio- ja kommunikaatioteknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin logistiikka-alan ja logistiikkayrityksen historiallisia kehitysvaiheita, nykyisen kehitysvaiheen luonnetta ja kehityshaasteita. Historiallinen analyysi auttaa ymmärtämään nykytilannetta ja tukee tulevaisuuden vaihtoehtojen kehittelyä. Tavoitteena oli selvittää miten logistiikkayritys voisi kehittää liiketoimintamallejaan ja asiakasyhteistyötään. Arvonmuodostus on keskeinen tekijä yritysten välisessä yhteistyössä. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään tekijöitä, jotka vaikuttavat logistiikkayrityksen asiakkaalleen tarjoaman palvelun käyttöarvoon. Vaikka tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita logistiikkayrityksen ja sen tietyn asiakkaan yhteistyöstä ja yhteistyön kehittämisestä pyrittiin löytämään paikallisessa toiminnassa ratkaisuja, joita voidaan hyödyntää laajemminkin. Tavoitteena oli selvittää millaisia askeleita logistiikkayritys voisi realistisesti ajatellen ottaa liiketoimintamallin kehittämisessä ja asiakasyhteistyön syventämisessä ja etenemisessä yhteiskehittelyn suuntaan. Yhteiskehittelytyö tapahtuu yrityksen, asiakkaan ja tuotteiden tai palvelujen rajapinnassa ja edellyttää jatkuvaa vuorovaikutusta niiden kaikkien välillä. Tutkimusta voidaan luonnehtia laadulliseksi tapaustutkimukseksi. Tutkimusta voidaan edelleen luonnehtia interventiotutkimukseksi sen vuoksi, että logistiikkayrityksen ja asiakasyrityksen edustajien haastatteluissa toteutettiin kevyitä interventioita. Tutkimuksen aineisto koostui haastatteluaineiston lisäksi yritysten järjestämän yhteistyöpalaverin keskusteluaineistosta. Tutkimuksen aineiston analyysin perusteella voidaan päätellä, että tutkimuksen kohteena oleva logistiikkayritys elää hyvin pitkälti tuotekeskeisessä massatuotantomaailmassa. Yritys pyrkii kuitenkin kehittämään yhteistyössä asiakkaan kanssa arvokeskeistä liiketoimintamallia ja yhteiseen kehittelyyn perustuvaa tuotantotapaa. Eri liiketoimintamallit edellyttävät erilaista vuorovaikutusta osapuolten välillä. Arvokeskeinen liiketoimintamalli ja organisaatiorajat ylittävä yhteiskehittely vaativat dialogia, kykyä kommunikoida yhteistyöhön kytkeytyvistä asioista. Kommunikaatiotyyppisen vuorovaikutuksen mahdollistaa yhteinen vuorovaikutuksen kohde. Yhteinen logistiikkaprosessi voisi toimia potentiaalisena yhteisenä kohteena ja yhteiskehittelyn lähteenä dialogiin osallistuville yritysten edustajille.
-
(2014)Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan yrittäjän roolia lähiruoan kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen edistämisessä. Lähiruoan kysyntä on kasvussa ja erilaisia lähiruoan tarjontamuotoja ilmestyy markkinoille jatkuvasti. Myös erilaiset julkishallinnon ohjauskeinot tukevat lähiruoka-alan kasvua. Lähiruoka-alan kasvusta huolimatta kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Syitä tähän ovat muun muassa tarjontaa suurempi kysyntä tiettyä tuotetta tai palvelua kohtaan tai lähiruokatuotteiden haasteellinen tunnistaminen tavanomaisten tuotteiden joukosta. Aiempiin tutkimuksiin perustuen lähiruokayrittäjän tulisi toimia markkinalähtöisemmin ja kiinnittää huomiota tuotteista ja palveluistaan viestimiseen, jotta asiakkaat löytäisivät ne helpommin. Tässä viestimisessä arvolupaus nousee keskeiseksi elementiksi. Tutkielman viitekehys rakentuu yrittäjyyden ympärille. Lähiruokayrittäjä johtaa lähiruokayritystä, jonka liiketoiminnan taustatekijöihin vaikuttavista tekijöistä tässä tutkimuksessa tarkastellaan lähiruokamarkkinoita, lähiruoan julkisohjausta, sekä niiden aikaansaamia liiketoimintamahdollisuuksia. Lähiruoka-alan kilpailuvoimien seurauksena liiketoimintamahdollisuuden jäsentäminen erilaistamisstrategian avulla voi mahdollistaa lähiruokayrityksen menestymisen ja aseman vahvistamisen lähiruoka- ja elintarvikemarkkinoilla. Erilaistamisstrategian täytäntöönpanossa tärkeää on lisäarvon tunnistaminen ja arvolupauksen määritteleminen. Lähiruokayrityksen hyödyntämän liiketoimintamahdollisuuden, liiketoiminnan strategian ja liiketoimintamallin tarkastelu toteutettiin tapaustutkimuksena yksilöteemahaastattelua menetelmänä käyttäen. Haastateltuja lähiruokayrityksiä oli yhteensä 17 kappaletta ja ne toimivat Uudenmaan, Etelä-Savon ja Varsinais-Suomen alueilla. Haastatteluaineisto kerättiin osana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) koordinoimaa ja Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) lähiruokaohjelman rahoittamaa Lähiruoan kysynnän ja tarjonnan kohtaamista edistävät toimenpiteet FOREFOOD -hanketta keväällä 2013. Tutkimuksessa selvisi, että osa lähiruokayrityksistä oli perustettu lähiruoka-alan tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia hyödyntäen ja moni yritys oli kiinnostunut kehittämään liiketoimintaansa kannattavammaksi, mutta vain muutama yrityksistä oli halukas laajentamaan liiketoimintaansa. Muun muassa epävarmana nähty tulevaisuus politiikan osalta voitiin nähdä vaikuttavan joidenkin lähiruokayritysten liiketoiminnan kehittämisen tavoitteisiin. Tutkimuksessa selvisi myös, että lähiruokayrityksen liiketoimintamalli ja arvolupaus oli määritelty yrityksen resurssien, ei asiakkaan näkökulmasta ja arvolupauksen viestimisen systemaattisuudessa oli yritysten kesken suuriakin eroavaisuuksia. Voitiin kuitenkin huomata, että mitä selkeämmät liiketoiminnan kehittämisen tavoitteet yrityksellä oli, sitä tarkemmin myös liiketoimintamalli ja arvolupaus oli yrityksen osalta määritelty. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta lähiruokayrityksillä oli jonkin verran haasteita omien asiakkaiden ja asemoitumisen tunnistamisessa. Keskeisten tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että lähiruokayrittäjän rooli kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen edistämisessä perustuu lähiruokamarkkinoiden muokkaamiseen, muuttuviin markkinoihin sopeutumiseen sekä lähiruoan tarjonnan saavutettavuuden edistämiseen. Lähiruoan saatavuutta yrittäjän on mahdollista parantaa omaa liiketoimintaa kehittämällä muun muassa asemoitumisen ja viestinnän osalta. Tutkielman tulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan koko lähiruoka-alaa, mutta voivat antaa yhdenlaisen näkökulman lähiruoan kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen edistämiseksi. Tutkielma voi toimia myös apuna pohdittaessa oman yrityksen markkinalähtöisyyden edistämistä.
Now showing items 1-5 of 5