Browsing by Subject "liiketoimintasuunnitelma"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2014)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää liiketoiminnallisten tekijöiden merkitystä myönteisen rahoituspäätöksen saami-seksi. Tällöin avainasemassa on liiketoimintasuunnitelman sisältö, jossa kartoitetaan aloittavan yrityksen yrityshanketta, tavoitteita, asiakkaita ja tapaa toimia. Rahoitushakemuksen keskeinen sisältö osiossa tarkasteltiin eri rahoittajien rahoi-tushakemusten sisältöjen poikkeavuuksia. Tutkimus suoritettiin tapaustutkimuksena. Tutkimukseen haastateltiin neljää aloittanutta yrittäjää ja neljää rahoittajaa, paikallista pankkia, Ely-keskuksen yritystutkijaa, Finnveran rahoitusneuvottelijaa ja TE-toimiston neuvojaa. Haastattelun tuloksia analysoitiin liiketoimintasuunnitelmaa mukailevien teemojen mukaisesti. Teemojen avulla saatiin kokonaiskuva myönteiseen rahoituspäätökseen johtaneista tekijöistä, ja liiketoimintasuunnitelman merkityksestä toi-minnan aloittamisen jälkeen. Kaikki rahoittajat edellyttivät yrittäjältä liiketoimintasuunnitelman laatimista. Liiketoimintasuunnitelman sisällön suurin merkitys TE-toimistolle ja ELY-keskukselle oli siinä, että sen avulla yrittäjä pystyy osoittamaan viranomaisille pysty-vänsä elättämään itsensä yritystoiminnasta saatavilla tuloilla. Lisäarvoa myönteiselle rahoituspäätökselle toi työllistymi-nen ja mahdollinen uusien työntekijöiden palkkaaminen tulevaisuudessa. Liiketoimintasuunnitelman laskelmat saivat rahoittajien osalta eniten painoarvoa. Jos aloittava yrittäjä toi maaseudulle uuden palvelun tai pystyi toimimaan yhteis-työssä muiden alueen yritysten kanssa, tällä oli painoarvoa TE-toimistolle ja Ely-keskukselle. Finnvera ja paikallinen pankki halusivat taas varmistua ensisijassa yrittäjän lainan takaisinmaksukyvystä, kun taas välillistä humaanista hyötyä ei niinkään painotettu eikä verkostoitumista pankkisalaisuuden vuoksi. Osana yritystoiminnan aloittamisriskeistä voidaan pitää myös toiminnan seuraamista. Aloittava yrittäjä innostuu usein uudesta yrityksestään ja toiminta käynnistyy lupaavasti. Pienyrittäjät ryhtyvät tekemään työtä, jonka kädentaidon tai koulutuksen he omaavat. Myöhemmin ei enää koeta tärkeäksi seurata liiketoimintasuunnitelmassa korostettuja asioita. Kun yrittäjä on saanut myönteisen rahoituspäätöksen ja yritystoiminta on käynnistynyt, liiketoimintasuunnitelmaan noudattamista ei enää koeta tärkeäksi.
-
(2021)Yksityismetsätalouden suunnittelu kohdistuu vahvasti operatiiviseen puoleen ja siinä tärkein työkalu on metsäsuunnitelma. Operaatisen suunnittelun rooli on vahva, vaikka varsinkin isojen metsätilojen kohdalla toiminta on yrittäjämäistä ja siten vaatisi myös liiketoiminnallista suunnittelua. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten yksityismetsätalouden toiminnan suunnittelu on toteutettu ja miten metsänomistajat suhtautuvat tämän hetkiseen suunnittelutasoon. Lisäksi tavoitteena on tutkia metsänomistajien näkemyksiä ja asenteita metsäistä liiketoimintasuunnitelmaa kohtaan. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastattelun avulla. Tutkimusaineistoa varten haastateltiin 16 harkinnanvaraisesti valittua Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen metsänomistaja asiakasta, jotka omistivat yksin tai aviopuolison kanssa yli 100 hehtaaria metsää. Aineisto analysoitiin grounded theory -menetelmällä, jossa analyysi tehdään kolmitasoisen koodauksen avulla. Tulokset osoittivat odotetusti, että metsänomistajien suunnittelu kohdistuu pääsääntöisesti metsänhoidollisiin toimenpiteisiin, eikä liiketoiminnallista puolta ollut juuri suunniteltu. Suunnittelutyökaluista metsäsuunnitelma on selkeästi suosituin ja käytetyin, vaikka sitä ei yllättäen usein käytetäkään suunnittelun pääasiallisena tukena. Metsätalouden liiketoiminnallisen puolen suunnittelussa ei sen sijaan käytetä suunnittelutyökaluja, vaan suunnittelu tapahtuu pääosin ajatuksen tasolla. Kuitenkin, vaikka liiketoiminnalliseen suunnitteluun ei käytetä erillisiä suunnitelmia tai suunnittelupalveluita, on metsänomistajien keskuudessa kuitenkin selvää kiinnostusta niitä kohtaan. Metsänomistajien suunnitteluun liittyen tutkimusaineistosta on mahdollista muodostaa neljä tyyppiä, joiden ominaisuuksia voidaan hyödyntää suunnittelupalvelun jatkokehityksessä. Palvelun jatkon kannalta olennaisimmat tyypit ovat edelläkävijät ja potentiaaliset. Näistä edelläkävijät ovat heitä, jotka omaksuvat palvelun ensimmäisinä, jos heidän omaksumisen edellytykset taataan. Heidän kautta palvelun käyttö leviää edelleen laajemmalle käyttäjäkunnalle, potentiaalisille. Sen sijaan omatoimiset sekä kieltäytyjät muodostavat joukon, joka ei koe ammattilaisen tekemästä liiketoiminnallisesta suunnitelmasta olevan hyötyä heille, eivätkä he siten ole kiinnostuneita siihen liittyvästä palvelusta.
Now showing items 1-2 of 2