Browsing by Subject "liitto"

Tämä tutkielma on analyysi moabilaisen Ruutin henkilökuvasta Ruutin kirjassa. Tutkin sitä, miten ja miksi Ruutin henkilöhahmo kehittyy ja muuttuu kertomuksen kuluessa ja teen tämän identiteetin nostamisen kautta. Viime kädessä kysyn sitä, lakkaako Ruut kertomuksen edetessä olemasta moabilainen eli ulkopuolinen, ja jos lakkaa, missä kertomuksen vaiheessa näin käy ja millä tavoin mukautuminen betlehemiläisyhteisöön tapahtuu. Tutkimuksellisesti lähestyn Ruutin kirjaa kertomuksena, joka on olennainen osa heprealaista kaanonia ja Raamatun koonaisuutta. Otan tekstissä huomioon raamatullisen kielen ja maailmankuvan erityislaadun, jossa transtemporaalinen uskontodellisuus on punottu tekstiin. Toisin kuin henkilöhahmotutkimus, joka tarkastelee hahmojen todentuntuisuuden kehitystä kertomuksen muuttuvissa tilanteissa lähden siitä, että erilaiset tapahtumat ja tilanteet kertovat henkilöhahmojen luonteenpiirteistä ja asenteista todellisten tilanteiden mukaisesti. Metodini on kertojalähtöisyys. Tutkin sitä millaisena kertoja haluaa moabilaisen identiteetin ja sen muutoksen näyttää. Termistöllisesti puhun Ruutin yksilöidentiteetistä, jonka näen rakentuvan minäkuvasta ja identiteetin sosiaalisesta puolesta; etninen identiteetti kuuluu jälkimmäiseen. Toorasta käsin tarkasteltuna moabilaisuuden toiseuttava painoarvo israelilaisyhteisön keskellä on suuri ja vaikuttaa Ruutin kirjan taustalla muodostaen jännitteen, joka on kirjan ydintä. Tässä jännitteessä Israelin Jumalaa kunnioittavan moabilaisen Ruutin identiteetti muuttuu. Ruutin henkilökuvan ja hänen tekemiensä valintojen lisäksi analyysini keskittyy kirjan kahden muun päähenkilön, Noomin ja Boaksen valintoihin, jotka ilmentävät suhdetta moabilaisuuteen. Tätä kunkin päähenkilön tulokulmaa Ruutin etniseen identiteettiin vertaan kertojan perspektiiviin asiasta. Lopuksi tarkastelen kertojan näkemystä moabilaisen Ruutin paikasta Israelin Jumalan suunnitelmassa ja sitä, mitä siitä voidaan liittyen kirjan tarkoitukseen sanoa. Päähenkilöiden tekemät valinnat ovat kertomuksen taitekohtia, joihin fokusoimalla Ruutin identiteetin muuttuminen tulee selkeästi näkyviin. Ruutin yksilöidentiteetin muutos alkaa uskollisuudenvalasta, jonka Ruut Noomille ja tämän Jumalalle vannoo. Tämä on kertomuksen ensimmäinen ja tärkein taitekohta. Toinen on Noomin valinta. Leskianopin neuvo myös leskeksi jääneelle miniälle muuttaa sekä kertomuksen suuntaa että Ruutin identiteettiä ja perustuu Boaksen, rikkaan pellonomistajan Ruutia kohtaan osoittamaan epätavallisen suosiolliseen suhtautumiseen. Ruutin minäkäsitys hylätystä hyväksytyksi muuttuu nopeasti, ja tämän jälkeen muuttuvat myös Ruutin ulkoiset olosuhteet. Boaksen sukulaisuus Noomin edesmenneen puolison Elimelekin kanssa merkitsee sitä, että mies on kelvollinen toimimaan sukulunastajana. Sukulunastus on kirjan tärkein teema, sillä se saattaa päätökseen työn, jonka JHVH on aloittanut yhdistäessään moabilaisen Ruutin ja betlehemläisen Noomin perheeksi. Boaksen valinta lunastaa on merkittävä erityisesti siksi, että se ottaa naiset huomioon yksikkönä. Ensin lunastetaan Noomin hallussa oleva Elimelekin suvun perintömaa, ja sen jälkeen Boas ottaa Ruutin vaimokseen leviraatti-käytännön mukaisesti. Suhteesta syntyvä lapsi on sukua myös Noomille, sillä liiton laillinen peruste on ollut kuolleen puolison nimen ja muiston säilyminen lapsen kautta. Kirjan tähtäyspiste on Elimelekin sukulinjan jatkumisessa, jossa tärkeä on myös maa, sillä ilman perintömaata kuolleen nimi ja muisto eivät voi elää edelleen. Analyysi siis osoittaa, että Ruut lakkaa olemasta ulkopuolinen yhteisössä, johon hän integroituu Noomille ja JHVH:lle antamansa uskollisuudenvalan ja Boaksen kanssa solmimansa leviraattiliiton kautta. Ruutin integraation viimeistä vaihetta edustaa jälkeläinen, jonka kautta Ruutista tulee osallinen myös maasta; tämä on osoitus samanarvoisuudesta maassa syntyneen kanssa. Ruutin avainasema Israelin historiassa käy ilmi kirjan loppuun sijoittuvasta sukuluettelosta. Daavidiin päättyvän listan mukaan Ruutista tulee Israelin kuningassuvun esiäiti, joka Boaksen kanssa aloittaa kokonaan uuden aikakauden Israelin historiassa. Asian vahvistaa kirjan Pereksestä alkavan sukuluettelon vertaaminen Tooran sukuletteloihin. Ruutin etninen perimä sen sijaan pysyy, sillä se muistetaan; muuttunutta on suhtautuminen. Ruut ei ole enää vieras eikä vihollinen vaan sukuun liiton kautta lunastettu. Assimilaatiosta ei kuitenkaan ole kyse: Ruutin tehtävä eroaa Noomin tehtävästä ja perustuu juuri siihen, että Ruut tulee vieraasta kulttuurista. Suuressa kuvassa Ruut on Tamarin tavoin muukalainen esiäiti, joka liitetään liiton kansaan nimenomaan kansakuntien edustajana. Sydämen liitto Israelin Jumalan kanssa on tässä tarpeen ja käy ilmi valinnoista, jotka täyttävät lähimmäisenrakkauden (hesed) vaatimukset. Se sydämen liitto, johon Ruut sekä yksilönä että kansojen edustajana otetaan on JHVH:n Israelin ja Juudan kanssa tekemä. Tämän vuoksi moabilaisen Ruutin on liityttävä ensin betlehemiläiseen Noomiin ja tämän kansaan.