Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "lisääntymisongelmat"

Sort by: Order: Results:

  • Johnsson, Mia (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2006)
    Koirilla esiintyvistä lisääntymisongelmia aiheuttavista infektiivisistä mikrobeista tyypillisimmät ovat Brucella canis ja canine herpes virus-1 (CHV-1). Näiden aiheuttamat ongelmat saattavat muodostua hyvinkin merkittäviksi yksittäisessä kennelissä alentaen syntyvien pentujen määrää huomattavasti vuositasolla. Useissa maissa tehtyjen tutkimusten perusteella on todettu herpeksen olevan enzoottinen virus koirapopulaatioissa. Brucella canista esiintyy harvemmin, mutta sen aiheuttamien vakavien lisääntymisongelmien takia vähäinenkin esiintyvyys on merkittävää. Suomessa ei ole aiemmin tutkittu Brucella canis –bakteerin tai CHV-1:n esiintyvyyttä paikallisessa koirapopulaatiossa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa näiden mikrobien esiintyvyys Suomessa ja niiden merkitys suomalaisten koirien lisääntymisongelmissa. Tutkimukseen pyydettiin lehti-ilmoituksella mukaan jalostuskoiria, joilla oli ollut lisääntymisongelmia. Näytteitä otettiin myös täysin terveistä koirista verrokkiryhmäksi. Näytteeksi otettiin verta lasiseen seerumiputkeen noin 8 ml. Näytteet kerättiin pääsääntöisesti kenneleissä paikan päällä. Yhteensä näytteitä saatiin 388 kpl. Brucella canis –vasta-aineet tutkittiin kaikista näytteistä EELA:ssa. Yhdestäkään näytteestä ei löytynyt positiiviseksi tulkittavia vasta-ainemääriä. Herpesvasta-ainetutkimusta varten valittiin 40 lisääntymisongelmista kärsivien kenneleiden näytettä sekä 41 näytettä verrokkiryhmäksi ongelmattomista kenneleistä. Herpesvasta-aineet tutkittiin Ruotsissa SVA:n laboratoriossa. Herpesvasta-aineita tutkimuksessa todettiin usealla koiralla. Seroprevalenssi ongelmakenneleiden ryhmässä oli 90%. Verrokkiryhmän kenneleissä seroprevalenssi oli selvästi matalampi, 24%. Vasta-ainetiitterin korkeus todettiin tilastollisesti merkitsevästi riippuvaksi kennelin ongelmastatuksesta ja koiran käytöstä jalostuksessa. Herpesvasta-aineita todettiin enemmän ongelmakennelien koirilla kuin ongelmattomien kenneleiden koirilla. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta herpeksen olevan yksi tärkeimmistä aiheuttajista kennelin lisääntymisongelmissa. Kennelin herpestilanteen selvittäminen tulisikin sisällyttää tutkimuksiin kartoitettaessa syitä kennelin lisääntymisongelmiin.
  • Kuronen, Annika (2019)
    Lisensiaatintyöni on kirjallisuuskatsaus koiran sperman laadusta. Työn tarkoituksena oli tehdä kokoava katsaus koiran sperman laadusta, laatuun vaikuttavista tekijöistä sekä sperman jäähdyttämisestä ja pakastamisesta. Työssä on käyty läpi sperman normaali rakenne sekä uroksen sairaudet ja rakenteelliset viat, jotka aiheuttavat hedelmällisyysongelmia. Työ tehtiin, koska aihetta ei ole tietojemme mukaan aikaisemmin koottu yksien kansien väliin. Sperman viat käsitellään lisääntymistieteiden opinnoissa pintapuolisesti, vaikka aihetta on tutkittu runsaasti. Koska aihe on melko laaja, aiheen kokoaminen yhteen helpottaa lisätietojen etsimistä. Uroskoiran hedelmällisyysongelmat voivat olla alidiagnosoituja. Hedelmällisyysongelmissa saatetaan helposti syyttää vain epäonnistunutta astutusta. Kuitenkin tiedetään, että puolet epäonnistuneista tiinehtymisyrityksistä johtuu uroksesta. Uroskoirilla hedelmällisyyttä heikentävät monet eri tekijät. Näitä ovat esimerkiksi siittiöiden rakenneviat tai siittiöiden puuttuminen spermasta sekä jotkin ulkopuoliset syyt, kuten kivestulehdus ja immunologiset syyt. Kun koiran spermaa pakastetaan tai jäähdytetään, se tulisi aina tutkia. Tutkimuksessa tulee selvittää sperman siittiötiheys, siittiöiden kokonaismäärä, siittiöiden kokonaisliikkuvuus, progressiivinen liikkuvuus ja siittiöiden rakenteelliset viat. Ihmisillä siittiöiden rakennevikojen ajatellaan korreloivan merkittävästi hedelmällisyyden kanssa. Kirjallisuuskatsauksessa koottiin tutkimuksista ja artikkeleista arvoja, joiden perusteella sperman laatu voidaan luokitella. Tässä työssä käsitellään laajasti hedelmättömyyden mahdollisia syitä sekä tapoja, joilla siittiöiden laatua voitaisiin parantaa. Sperman normaali ulkonäkö on vaalean harmaan väristä ja hyvässä näytteessä spermarikasta fraktiota saadaan 0,1-3 ml. Koiran spermassa siittiöiden liikkuminen on tehokasta ja eteenpäin vievää ja normaalisti liikkuvia on 70 % siittiöistä. Siittiön normaalissa rakenteessa erottuvat pää-, keski- ja häntäosa. Rakenteellisia vikoja on yhdessä ejakulaatissa 5-15 %. Määrällisesti siittiöitä on yhdessä ejakulaatissa 300-2000x106 siittiötä. Tutkimuksessa käsitellään myös sperman jäähdytystä ja pakastusta teoriassa sekä hyvän laimennusnesteen valintaa. Sperman pakastukseen liittyy useita ongelmia. Merkittävin ongelma on siittiöiden kuoleminen pakastuksen yhteydessä. Muita ongelmia ovat esimerkiksi jääkiteiden muodostuminen ja kryokapasitaatio. Työssä käydään läpi menetelmiä, joilla voidaan vähentää kuolleiden siittiöiden määrää pakastusprosessissa. Yksi menetelmä on esimerkiksi kaksivaiheinen sperman jäädytys. Noin 40-50 % siittiöistä ei selviä pakastuksesta, vaikka se olisi tehty protokollaa noudattaen. Pakastaminen vähentää siittiöiden kokonaisliikkuvuutta ja lisää rakenteellisia vikoja. Kylmäsäilytetty sperma säilyy hyvin ja usein siittiöitä kuolee vain vähän käsittelyn aikana. Toiveena on, että tämän katsauksen avulla uroksen hedelmällisyysongelmat on helpompi kohdata praktiikassa ja tapauksien lähestyminen yksinkertaistuu. Myös hedelmällisyysongelmien yksityiskohtien ja kokonaiskuvan tarkastelu helpottuu. Katsaus antaa johdonmukaisen ohjeistuksen uroskoiran hedelmällisyysongelmissa yleistutkimuksen teosta sperman laadun arviointiin.