Browsing by Subject "lukeminen"

Background and aims: Aphasia is commonly associated with deficits in all linguistic modalities.In mild, chronic aphasia syndromes difficulties in reading can interfere with tasks of everyday life. The rehabilitation of reading difficulties caused by a general linguistic deficit is closely related to the rehabilitation of spoken language, especially in the early stages. Partly due to the limited resources granted to speech therapy, rehabilitation seldom proceeds to reading in its own right. Research has shown that rehabilitation of reading as such can however be beneficial to more general linguistic abilities. In this study, the quality and responsiveness to treatment of a sublexical reading deficit related to mild, chronic conduction aphasia were examined. The aim was to investigate, whether a sublexical therapy method and in particular text-level reading practice were effective in enhancing the fluency of reading or more general linguistic abilities. Methods: A 37-year-old man with mild, chronic conduction aphasia and resulting phonological alexia participated in the study. The intervention consisted of 17 training sessions (total of40 hours) of speech therapy, during which independent practice of repetitive reading that lasted for 11 weeks was started. Therapy consisted of phonological and word-level repetition and naming tasks combining the auditive and written modalities. Data consisted of linguistic tasks collected before, during and after the practice period. The effects of the intervention were evaluated by examining oral reading speed and accuracy of connected text and nonwords. More general phonological and linguistic abilities were examined through auditive repetition and auditive memory tasks. Results and discussion: The reading deficit reflected a more general linguistic difficulty that seemed to originate in auditive processing. Difficulties in reading seemed to arise from weakened phonological activation of word forms. No clinically significant changes were observed after the rehabilitation period. Still, positive changes were noted that imply the rehabilitation can be efficient when carried out through a longer period. Reading speed increased in nonword reading task, but speed of reading connected text increased steadily through the whole study period. A positive change in oral reading speed was observed in first readings of practice texts that might imply a more consistent enhancement during a longer training interval. No rehabilitative effect was apparent in auditive repetition or auditive memory, even though individual tasks improved. The results of this case study imply that repetitive reading ought to be further investigated as a reading rehabilitation method for persons with mild phonological reading deficits. Considering more general phonological rehabilitation, systematic methods could enhance the effectiveness of practice.

Tutkielma tarkastelee imperialismin ja kasvatuksellisen vapaa-ajanlukemisen yhteyttä 1800-luvun lopun pojille suunnatuissa brittiläisissä seikkailulehdissä lontoolaisen Boy’s Own Paperin (1879-1967) kautta. Tavoitteina on analysoida, millä tavalla ja miksi imperialistiset painotukset kytkeytyivät osaksi kasvatuksellisen lehden sisältöjä, ja miksi poikien vapaa-aikaiseen ja huvitukselliseen luettavaan liitettiin voimakkaita kasvatuksellisia intentioita. Pääaineistona toimii lehden vuosien 1890-1891 vuosikerta ja sen monipuoliset ja -ääniset, faktaa ja fiktiota yhdistelevät tekstilajit: seikkailukertomukset, harrastusartikkelit, runot ja kuvitukset. Analyysitapa on kulttuuri- ja tekstilähtöinen, ja se ammentaa myös sukupuolihistorian painotuksista. Huomio on erityisesti lehden sisältöjen kulttuurisissa ja diskursiivisissa merkityksenannon prosesseissa, joita erittelemällä ja purkamalla jäljitetään tutkielmalle keskeisiä merkityssuhteita. Lehden poikamaisia ihanteita tarkastelemalla selviää, että kasvatukselliset ihanteet ammensivat siirtomaavallasta ja osallistuivat sen rakentamiseen. Lehden tarjoamat sankari-ihanteet uhkuivat voimantuntoa, joka sisällössä yhdistyi poikamaisuuden määrittelyihin sekä kansallisiin ja sosiaalisiin hierarkioihin. Samalla sankarilliset, kodin ja perheen arvot kytkeytyivät myös imperialistisiin merkityksiin. Julkaisun esitystapa muovautui niin nuorten miesten moraalista rappiota kauhistelevien tahojen vaikutuksesta kuin poikalehtien keskinäisen kilpailun tuloksena. Toisaalta lehti painotti seikkailullisuutta ja toisaalta tervehenkisyyttä: sen yhtenäistävässä esitystavassa jännittävät seikkailut toimivat kasvatuksellisen aineksen mausteena, ja kasvatukselliset painotukset asettuivat puolestaan ohjaamaan fiktiolukemiseen liittyvää mielikuvitusta ja tulkinnallisuutta. Imperialismin ja kasvatuksellisen luettavan suhde asettuu monisyiseksi. Kasvattajien näkökulmasta imperialistisesti sävyttynyt siirtomaafiktio toimi kansallisesti soveliaana kanavana mielikuvitukselle. Imperialististen painotusten asettuminen vapaa-ajankasvatuksen yhteyteen rakensi siirtomaavaltaa tuomalla sen kotimaan ja kansakunnan keskiöön. Samalla poikamainen voimantunto alleviivasi niin kuvitelmia brittiläisestä ylivallasta kuin uhkakuvia teollistuneiden kaupunkien nousevista massoista: kasvatuksellinen vapaa-ajanluettava asettui ohjaamaan noiden voimantuntoisten poikien kuvitelmia soveliaisiin, tervehenkisiin uomiin.

Objectives. The purpose of this Master’s thesis is to assess the methodological quality of intervention studies examining the effect of digital learning games on the reading skills of children with or at risk of reading difficulties. Learning games can serve as a tool to motivate and engage in learning when a child needs more time and repetition to learn. Learning games are utilized in teaching, but the results for their effectiveness vary. The target groups for special needs education are small and heterogeneous in their skills, which makes it challenging to demonstrate the effectiveness of interventions. Methods. The dissertation was carried out as a systematic literature review using PRISMA guidelines. The studies to be evaluated were retrieved from the databases ERIC (Proquest), PsycINFO (Ovid), SCOPUS (Elsevier), Academic Search Complete (EBSCO) and Web of Science. The studies selected for review (n = 13) were published between years 2011 and 2022, were peer-reviewed and English-language intervention studies. The target group was children with reading difficulties or at a risk of reading difficulties, and the intervention sought to influence reading skills through digital learning games. The evaluation was carried out based on the criteria of the EPHPP framework. Results and conclusions. The majority (8) of the intervention studies were rated as strong, three as moderate and two as weak. For the study design, all were assessed as strong for evaluation, while for selection bias and blinding, all studies were rated as only moderate. For confounders, all but one was rated as moderate. Weak ratings were given to only a few studies for data collection methods and withdrawals and dropouts. Based on the results of this study, there is the most room for improvement in the reporting of these two parts to ensure the reliability of the studies.

Lukuharrastus tai lukemisesta kiinnostuminen on tärkeä ominaisuus yliopisto-opiskelijoilla. Tämän tutkielman tarkoitus on tutkia eri tekijöitä, jotka vaikuttavat englantia vieraana kielenä (EFL: English as a Foreign Language) opiskelevien yliopisto-opiskelijoiden kiinnostukseen lukemista kohtaan. Tutkimuksen kohteena ovat Kurdistanin alueellisen hallinnon yliopistoissa opiskelevat opiskelijat. Kurdistanin alueellinen hallinto tunnetaan myös nimellä “Irakin Kurdistan”, sillä se koostuu maantieteellisesti Irakin pohjoisosassa sijaitsevasta kurdien itsehallintoalueesta. Tutkielmassa kuvataan lukuisia eri tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa opiskelijoiden lukuintoon. Näihin lukeutuvat esimerkiksi yliopiston kirjaston tarjonta ja asema sekä yliopiston luennoitsijoiden vastuu, jotka molemmat näyttävät aineiston valossa olevan tärkeitä tekijöitä lukuharrastuksen ylläpitämisessä ja kasvattamisessa. Tutkielman aiheen avaamiseksi tekstissä esitellään aiempia tutkimuksia liittyen lukemiseen, lukemisen kulttuuriin sekä kirjaston asemaan. Tutkielmassa käytetään sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä aineiston analysoinnissa. Tutkielman aineisto koostuu online-kyselystä, johon vastasivat eri Kurdistanin yliopistoissa opiskelevat henkilöt. Kyselyssä on kolme eri osiota, joissa opiskelijat vastaavat kysymyksiin liittyen lukutottumuksiinsa sekä aineistojen saatavuuteen. Aineistona käytetään myös kolmea haastattelua, joissa haastateltavina oli yliopissa eri nimikkeillä työskenteleviä henkilöitä, mm. luennoitsija ja kirjastonhoitaja. Heidän osaltaan kysymyksissä keskitytään siihen, miksi opiskelijoiden lukuinto on alhainen. Tutkimustulokset tarjoavat luotettavan kuvauksen alueella vallitsevasta ongelmasta. Aineiston pohjalta huomataan, että opiskelijat ovat kiinnostuneita lukemisesta ja lukevat mielellään vapaa-ajallaan, mutta aineiston saannin vaikeus vaikuttaa kielteisesti opiskelijoiden motivaatioon. Vastaajien vastausten pohjalta on huomattavaa, että kirjastot eivät tarjoa tarpeeksi luettavaa eivätkä tarjoa myöskään tarpeeksi luotettavaa materiaalia akateemisesta näkökulmasta.

PISA-studies (Linnakylä, 2004; Sulkunen et al, 2010) and evaluations of education (ia. Harjunen & Rautopuro, 2015) show that young boys read little and they have poor reading skills. But there are still opposite results: Merisuo-Storm and Soininen (2014) say that students in elementary school largely see reading as a positive hobby. The aim of this Master's Thesis was to study and analyze the characteristics of the reading hobby of third grade boys. The aim was achieved by studying the time boys use to read, their favourite books and their attitudes towards reading. This study was performed as a qualitative case study in four schools around the Helsinki metropolitan area. 33 third grade boys filled out a questionnaire after which ten of them were chosen to be interviewed. The data from the questionnaires was categorized and adapted as graphs and the data from the interviews was analyzed by data based content analysis. The attitudes of third grade boys towards reading were positive. Nearly all boys who participated in this study read non-school texts daily. Most of them read less than 30 minutes a day. The boys liked funny and exciting literature the most. They read more books than magazines or electronic literature. The reading hobby of their parents and family members didn't automatically impact how the boys read. All of the ten interviewed boys thought that reading is important. Most of them based that on the importance of reading skill as an instrumental value. Third grade boys had very varied reading skills. Some of them still read picture books while others read long fantasy novels. This puts schools in a challenging position as readers of every level need to be offered meaningful reading experiences during literary education. According to this study, negative regard towards reading seems to affiliate with older students. The role of schools is remarkable when talking about maintaining and encouraging the reading motivation of children so it could carry on to adulthood.

Tutkin pro gradussani, millainen suhde helsinkiläisillä yhdeksäsluokkalaisilla on kaunokirjallisuuteen. Selvitän, kuinka mieluisaksi ja tarpeelliseksi nuoret kokevat lukemisen, mitkä syyt mahdollisesti vaikuttavat tähän kokemukseen ja miten tuo kokemus puolestaan suhteutuu heidän sitoutuneisuuteensa kaunokirjallisuuden lukijoina. Tutkimusaineisto koostuu kyselytutkimuksella 2013–2014 ja 2016 kerätyistä näytteistä, joissa 226 helsinkiläistä yhdeksäsluokkalaista kertoo suhteestaan kaunokirjallisuuteen. Tutkimusote on sekä määrällinen että laadullinen: määrällinen analyysi on tehty SPSS-ohjelmiston avulla, ja laadullisessa analyysissa tuodaan kuuluville runsaiden esimerkkien muodossa nuorten oma ääni. Koska aineisto koostuu otoksen sijaan näytteistä, työn tuloksia ei voi suoraviivaisesti yleistää koskemaan kaikkia Helsingin yhdeksäsluokkalaisia, vaan ne pitää pikemminkin tulkita suuntaa antavina. Tutkimuksessani jaan nuoret lukemisen määrän, omaehtoisen lukemisen määrän ja lukemisen arvostamisen pohjalta viiteen erilaiseen, tilastollisesti merkitsevästi toisistaan eroavaan ryhmään. Nämä ryhmät ovat kaunokirjallisuuden lukemiseen sitoutuneet (22 % nuorista), melko sitoutuneet (29 %), lukemista arvostavat mutta hyvin heikosti sitoutuneet (22 %), omaehtoiset mutta hyvin heikosti sitoutuneet (11 %) ja sitoutumattomat (16 %). Tutkimuksen mukaan vaikuttaisi siltä, että sitoutuneisuus kaunokirjallisuuden lukemiseen on yhteydessä sekä lukunautintoon että lukemisen koettuun hyödyllisyyteen. Esimerkiksi lukemiseen sitoutuneista nuorista valtaosa (98 %) viittaa oma-aloitteisesti avointen kysymysten vastauksissa nautintoon, rentoutumiseen, eskapismiin ja/tai lukemiseen hyvänä ajanviettotapana, kun sitoutumattomista näihin viittaa noin joka kymmenes (11 %). Kaikista tutkimukseeni osallistuneista nuorista kolmasosa (33 %) saa lukemisesta nautintoa aina tai lähes aina, lähes kaksi viidesosaa (37 %) usein tai välillä ja joka neljäs (25 %) harvoin, jos koskaan. Pojista 15 % ja tytöistä 2 % kertoo, ettei ole koskaan nauttinut lukemisesta. Aineistossa nimetään 831 kertaa jokin kaunokirjallisuuden lukemiseen liittyvä hyöty. Mitä sitoutuneempi nuori on kaunokirjallisuuden lukemiseen, sitä useampia eri hyötyjä hän mainitsee avointen kysymysten vastauksissa: oletettavasti sitoutumattomien keskuudessa vallitsee jäsentymättömämpi kuva kaunokirjallisuuden hyödyistä kuin lukemiseen sitoutuneiden tai melko sitoutuneiden keskuudessa. Lukemiseen sitoutumattomat nuoret eivät myöskään pääosin tunnusta tai tunnista itse lukemisprosessista pitkän ajan kuluessa kumuloituvia hyötyjä. Kaikkien vastaajien useimmin mainitsemat kaunokirjallisuuden lukemisen hyödyt koskevat lukemisen sivistävää vaikutusta, kykyä kasvattaa ymmärrystä ja/tai muuttaa maailmankuvaa sekä kykyä kehittää mielikuvitusta. Harvoin mainittuja hyötyjä ovat esimerkiksi empatiakyvyn (4 % mainitsee), kriittisyyden (1 %) ja keskittymiskyvyn (2 %) kehittyminen.

For years there has been concern for children who are reading less in their spare time and whose reading skills are worsening. Earlier research has proven that reading groups can have positive effects for classroom climate, reading motivation and pupils to become a lifelong readers. Social interaction and pupils’ own choices support children’s reading motivation. The most common definition for reading group is that small group of students reads a book, plan timetable for their reading and discuss about the book together. In this study the aim was to find out how pupils define reading group, what they think about it and how reading group can support pupils’ reading motivation. Study gives the voice for pupils and provides valuable information about reading groups that have not been studied a lot before in Finland. This thesis is part of Lukuklaani research project which is funded by Suomen kulttuurirahasto and Kopiosto. Participants of this study included 37 pupils from fifth and sixth grade. They participated Lukuklaani’s ’Narrit’ reading group for three weeks in 2019. Data of this study was collected with online survey in the beginning and in the end of the reading group. The survey provided data about pupils’ reading habits and thoughts about different parts of reading group. Also 12 students were interviewed in groups of four. Data analysis method was qualitative content analysis. Earlier research supported results while they were analysed. The pupils in this study had positive thoughts about reading group and reading already in the beginning of the study. Students liked working with the group and choosing books by themselves. Group and book choices supported reading in the reading group. Pupils wanted to have reading group also the next time when they read a book at school because in reading group pupils got to discuss with others. They also thought that it was a nice learning method. This study shows that reading group can motivate pupils to read if the book choices are succesful and working in the group goes without problems.

Tavoitteet: Lasten ja nuorten vapaa-ajan lukuharrastuksen harvinaistuminen ja laskeva lukutaito ovat olleet viime vuosina vahvasti esillä niin koulutusalalla kuin julkisessakin keskustelussa. Lasten ja nuorten lukutaito on heikentynyt ja vapaa-ajan omaehtoinen lukeminen on yhä harvinaisempaa. Siksi on tärkeää selvittää tapoja lasten ja nuorten lukemaan innostamiseen. Tässä kandidaatin tutkielmassa perehdytään lukuinnostuksesta tehtyyn tutkimukseen ja sitä kautta muodostetaan käsitys lasten lukuinnostuksesta. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, kuinka lukuinnostus syntyy ja miten sitä voidaan ylläpitää, sekä kehittää. Aihetta tarkasteltiin seuraavien tutkimuskysymysten kautta: miten lukuinnostus muodostuu ja syntyy sekä miten luokanopettaja voi ylläpitää ja kehittää oppilaiden lukuinnostusta. Menetelmät: Vastauksia tutkimuskysymyksiin haettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla, mikä mahdollisti laajan yleiskuvan muodostamisen aiheesta ja väljät tutkimuskysymykset. Artikkelit haettiin sekä HELKA-hausta, Google Scholar-sivustolta, että ERIC-tietokannasta. Aineisto rajattiin vuodesta 2010 eteenpäin julkaistuihin vertaisarvioituihin suomen- ja englanninkielisiin artikkeleihin uusiempien tutkimusten löytämiseksi. Tulokset ja johtopäätökset: Sisäisen innostuksen löytäminen oli merkityksellistä pitkäkestoisen lukuharrastuksen syntymiselle ja tässä olennaista oli lukemisen mielekkyys, mitä edesauttoi itseä kiinnostavan luettavan löytäminen. Luokanopettajan merkitys lukemaan innostamisessa korostui erityisesti lukemisen mallina ja oppaana itseään kiinnostavan kirjallisuuden löytämiseen. E-kirjat ja äänikirjat voivat olla lapsille ja nuorille helpommin lähestyttäviä ja näin ne voivat tuoda uusia mahdollisuuksia. Kirjallisuudenopetus oli kouluissa vahvasti opettajalähtöistä ja -johtoista sekä itsenäistä työskentelyä. Luettua kirjallisuutta harvemmin käsitellään yhdessä. Kirjallisuudenopetus hyötyisi oppilaslähtöisemmästä opetustavasta, mikä voi herättää oppilaan omaa innostusta. Lukeminen yhdessä, luetusta puhuminen ja sen käsitteleminen muiden kanssa nousivat oleellisiksi keinoiksi vahvistaa lukuinnostusta. Monipuolisen kirjallisuuden saavutettavuuden kannalta toimivat kirjastopalvelut olivat merkityksellisiä. Lukuinnostusta olisi kiinnostavaa jatkossa tutkia lasten näkökulmasta ja pidempiaikaisesti sen kehitystä seuraten.

Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa ja kehittää modernia opiskeluympäristöä hyödyntävää kirjallisuuspiiritoimintaa ja sitä kautta edistää oppilaiden mahdollisuuksia osallistua elämyksellistä lukemista painottavaan kirjallisuuspiiriin sekä vahvistaa heidän kiinnostustaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöön. Tutkimusaineisto kerättiin lukuvuonna 1997 1998 kyselyin ja haastatteluin sekä observoimalla lähiopetustilanteita ja virtuaaliryhmien sähköpostiviestintää. Lisäksi käytettiin valmiita dokumentteja ja asiakirjoja. Tutkimusjoukkona oli Matildaan osallistuneet 4.-6. luokan oppilaat kuudelta Espoon ala-asteelta sekä neljä tutoria, koordinaattori ja joitakin luokanopettajia Matilda-kouluista. Tutkimusongelmat suuntautuivat pääasiassa matildalaisten kokemuksiin opiskelusta modernissa opiskeluympäristössä, suhteesta tieto- ja viestintätekniikkaan sekä siihen, mitä uutta lukemiseen ja kirjallisuuteen liittyvää he kertoivat oppineensa ja kokeneensa. Koska tutkimuskohteen kaltaisia kokeiluita, joissa yhdistyy kirjallisuuspiiritoiminta ja moderni tieto- ja viestintätekniikka, ei ainakaan Suomessa ole aikaisemmin ollut, päädyttiin tutkimusmetodologian valinnassa kvalitatiiviseen otteeseen. Tutkimusote noudatti tapaustutkimuksen ja kehittämistutkimuksen periaatteita. Vaikka tutkimus oli menetelmältään kvalitatiivinen, aineistoa käsiteltiin myös kvantifioiden, mutta yleistyksiä tehtiin ainoastaan tapauksen suuntaan. Tutkimustulokset osoittivat, että opiskelu oli oppilaille positiivinen kokemus. He pitivät erityisesti etäopiskelun itsenäisestä työskentelystä ja lähiopetuspäivistä. Heidän suhtautumisensa tieto- ja viestintätekniikkaan muuttui positiivisemmaksi ja heidän taitonsa tieto- ja viestintätekniikan käyttäjinä kehittyivät. Oppilaat saivat positiivisia lukukokemuksia, heidän lukualueensa laajeni ja osa heistä kertoi lukutyylinsä muutoksista ja syvenemisestä. Oppilaat kokivat ongelmallisimmaksi hankkeen sekavan tutorointi-systeemin, kiireisen aikataulun sekä tietokoneisiin ja -verkkoon liittyvät ongelmat.