Browsing by Subject "lukiolaiset"

Vuodesta 2019 lähtien ylioppilaskoe on järjestetty kaikissa oppiaineissa sähköisesti. Tämä muutos on vaikuttanut merkittävästi oppimateriaalien digitalisointiin, ja vuonna 2020 digitaalisten oppikirjojen liikevaihto oli viidesosa kaikista myydyistä oppikirjoista. Digitaalisten oppikirjojen yleistyessä on tärkeää tietää, mitä käyttäjät niistä ajattelevat. Tähän mennessä saksan oppiaineen digioppikirjojen käyttäjien kokemuksia ja mielipiteitä ei ole tutkittu. Siksi tässä maisterintutkielmassa etsittiin vastausta kysymykseen, mitä mieltä saksaa opiskelevat lukiolaiset ovat digioppikirjoista. Toinen tavoite oli selvittää, miten saksan oppiaineen digioppikirjoja voitaisiin kehittää opiskelijoiden vastausten perusteella ja miltä digitaalisen oppimateriaalin tulisi näyttää. Tutkimus toteutettiin vuonna 2020 ja tutkimukseen osallistui 44 lukiolaista: 18 opiskelijaa käytti Plan D -kirjasarjaa, 18 Magazin.de-kirjasarjaa ja 8 Unter uns -kirjasarjaa. Tutkimusaineisto kerättiin online-kyselyllä yhdistelemällä kvalitatiivista ja kvantitatiivista metodia. Avoimet kysymykset analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla. Tutkimustuloksena sisällönanalyysista saatiin seitsemän kategoriaa: a) sanasto, b) osioiden välillä navigointi, c) tehtävät ja niiden tarkistaminen, d) jatkuvasti käytettävissä, e) tehtävien ja kappaleiden kuuntelu, f) muistiinpanot ja g) digi vs. painettu. Kaikkien kolmen kirjasarjan käyttäjät olivat samaa mieltä siitä, että digitaalista oppikirjaa on helppo käyttää ja tekstien ja tehtävien kuunteleminen nähtiin hyvänä ominaisuutena. Lisäksi pidettiin siitä, että digioppikirja on aina saatavilla ja painettua kirjaa ei tarvitse kantaa mukana. Monissa vastauksissa ilmaistiin toive paremmista muistiinpanomahdollisuuksista. Tarkasteltaessa tarkemmin kolmen oppikirjasarjan välisiä eroja kävi ilmi, että Magazin.de-käyttäjät pitivät tehtäviä ja niiden automaattista korjausominaisuutta erittäin hyvänä, mutta toivoivat, että eri osioiden välillä navigoiminen olisi helpompaa. Plan D -oppikirjasarjan käyttäjistä toiset pitivät digitaalista oppikirjaa virkistävänä ja toiset taas pitivät enemmän käsin kirjoittamisesta. Sanasto-osion sijaintia kritisoitiin ja toivottiin, että sanastoa voisi pitää ruudulla sivua vaihdettaessa. Unter uns -oppikirjasarjan käyttäjät olivat myös monta mieltä digitaalisuudesta, sillä jotkut pitivät digioppikirjoja hyvänä valmistautumisena sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin, ja toiset taas eivät pitäneet pitkien tekstien lukemisesta näytöltä. Unter Uns -sarjan käyttäjät olivat tyytymättömiä vastausten tarkistustoimintoon. Toivottiin, että digioppikirja hyväksyisi useita vastausvaihtoehtoja eikä sakottaisi pienistä kirjoitusvirheistä.

Tässä tutkielmassa etsitään vastausta siihen, millaisia merkityksiä evankelisluterilaisen uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetukseen osallistuvat lukiolaiset antavat kokemuksilleen katsomusopetuksesta. Tutkimuksen tavoitteena on siis selvittää, miten kyseisten opetusryhmien opiskelijat suhtautuvat katsomusopetukseen. Tutkielman aineistona toimii kahdeksan pääkaupunkiseutulaisessa lukiossa kerättyä teemahaastattelua. Puolet haastatteluista on teetetty evankelisluterilaisen uskonnon opiskelijoille ja puolet elämänkatsomustiedon opiskelijoille. Haastatteluissa on selvitetty lukiolaisten yleisiä kokemuksia ja näkemyksiä katsomusopetuksesta ja sen hyödyllisyydestä sekä tarpeellisuudesta. Lisäksi tutkielmassa on selvitetty, millaiset asiat katsomusopetuksessa ovat lukiolaisten mielestä hyviä ja toimivia ja mitä taas voisi kehittää. Tutkielmassa käsitellään myös lukiolaisten näkemyksiä katsomusopetuksen järjestämisestä. Aineisto on analysoitu laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimustulosten mukaan lukiolaisten suhtautuminen katsomusopetukseen on melko samansuuntaista opetusryhmästä riippumatta. Katsomusopetukseen myös suhtaudutaan kaiken kaikkiaan myönteisesti. Positiivisina puolina pidetään muun muassa monipuolisia aiheita ja monimuotoisia opetusmetodeja. Katsomusaineet koetaan myös hyödyllisiksi ja tärkeiksi oppiaineiksi. Uskonnon opiskelijat toivoivat katsomusopetukselta etenkin kristinuskon vähentämistä opetuksessa. Sen tilalle toivottiin enemmän muiden uskontojen käsittelyä. Elämänkatsomustiedon opiskelijat sen sijaan eivät kokeneet suuria kehitystarpeita omassa oppiaineessaan. Molemmissa ryhmissä ajateltiin, että elämänkatsomustiedon pitäisi olla avoin oppiaine myös uskonnon opiskelijoille. Nykyiseen oman uskonnon opetukseen perustuvaan katsomusopetusmalliin suhtauduttiin molemmissa katsomusopetusryhmissä kriittisesti. Lukiolaisten mukaan tulevaisuudessa tulisi siirtyä täysin yhdistettyyn opetukseen tai osittain yhdistettyyn opetukseen. Myös näihin malleihin saattaa kuitenkin opiskelijoiden mukaan liittyä haasteita, kuten oman uskonnon osaamisen vähentyminen. Katsomusopetus koettiin järjestelymallista riippumatta tarpeelliseksi myös tulevaisuudessa.

The purpose of this study was to investigate how Finnish high school students studying in different mathematics tracks (i.e. intermediate, advanced pro-longed advanced mathematics) differ with respect to mindsets. In addition, gender differences in mindsets and the associations between mindsets and grades were examined. This research was based on the Carol Dweck's theory of growth mindset, which concludes that people consider basic features such as intelligence, either as evolving (growth minset) or permanent (fixed mindset). In the US Growth mindset has been seen increasing the likeability that students choose more challenging high school courses. A questionnaire measuring growth mindset in mathematics was sent to pupils. 238 first-year high school students responded to the survey. Group differences in mindsets were examined by using analysis of variance, gender differences were investigated by conducting t-tests, and associations between mindsets and grades were explored by means of correlations. When interpreting the results, it should be noted that the group differences were statistically significant, yet rather small. The students of the intermediate mathematics track had the weakest growth mindset, followed by the students of the advanced mathematics track, while the students of the pro-longed advanced mathematics track reported the strongest growth mindset. This study also found that boys and the students who have better grades in mathematics seem to have a somewhat stronger growth mindset. In the future, it would be important to look more closely at causal relationships and to examine the impact of social context and how it affects students’ mindsets. Special attention should be paid to supporting the growth mindset of girls and students with lower grades in mathematics.

The bachelor’s thesis’s aim was to study high school students and their thoughts. The theoretical framework to this study is Hannu Simolas (2001) theory about the ethos of excellence. The ethos of excellence refers to a system of values, which emphasizes values such as glorification of excellence, efficiency and effectiveness. Based on earlier studies, the consequences of the ethos of excellence have not been positive (Whitty, Power & Halpin, 1998). The beneficiaries are the ones that have the best possibilities to succeed nevertheless. Most of the consequences are negative, for instance depression, feeling inferiority, and pessimism. In 2020 students will be entering education after high school based on their scores in matriculation examinations. The change has awakened a debate. It is criticized mostly because it favors the excellent, purposive students. Research questions are: 1. Does the young connect their wellbeing to the entrance reform? 2. In what way is the ethos of excellence seen in the way high school students think about their future goals or wellbeing? The study is a qualitive research survey. 80 second grade high school students participated to the survey from one high school. The survey consists of 12 open questions, witch to the participated students answered during spring 2019. Most of the participations did not know, what the entrance reform is. The students were stressed and tired. Over half of the participations were stressed and tired often. Most common reason to their stress was worries about their studies or the future. The ethos of excellence and the competition and performance-oriented approaches from it were seen in every section of the survey.

Aims. In this study it was examined what kind of identity profiles are found in the high school data. The theory background was Luyckx's and colleagues' (2008) theory of identity development through five dimensions. These dimensions were exploration in breadth, commitment making, exploration in depth, identification with commitment and ruminative exploration. In this study it was expected that different combinations of the dimensions form different identity profiles. In earlier studies five or six profiles have been found. Furthermore, the second objective of the study was to investigate if the identity profiles differ from each other in relation to school burnout. A previous study showed the troubled diffusion identity profile scored highest on school burnout. Methods. The survey data analysed in this study was collected in 2019. The data consisted of 932 respondents of whom 605 (65%) were girls, 306 (33%) were boys and 18 (2%) were non-binary. The respondents were third year high school students in the Helsinki area who participated in an electric questionnaire. To find the identity profiles, cluster analysis was performed to the sum variables of identity dimensions. The connection of the identity to school burnout was analysed with a one-way variance analysis. Results and conclusions. The high school students were divided into five profiles based on the contents of the cluster analysis. The profiles were named as follows: troubled diffusion, ruminative moratorium, achievement, carefree diffusion and searching while committed. A fifth of the students had found their identity. Identity was unclear for about the 60 % of the students. The students had a lot of ruminative exploration. The identity profiles were connected to school burnout. The school burnout averages were significantly different between the identity profiles. The achievement profile scored lowest on school burnout and the troubled diffusion scored highest on school burnout.

Anxiety disorders typically onset in adolescence, often resulting in significant impairment. Social anxiety disorder (SAD) and generalized anxiety disorder (GAD) are among the clinically most important anxiety disorders in adolescents and may have a significant effect on schoolwork. The aim of this study was to explore the associations of perceived difficulties in schoolwork with SAD and GAD. It also aimed at determining if the comorbidity between SAD and GAD is associated with higher rates of school difficulties than seen in SAD or GAD without comorbidity. The study also assessed if the associations are different for boys and girls, and whether parental education level, parental unemployment, family structure, and school performance explain the possible associations. The study data was based on the School Health Promotion Study of 2015 and included survey data from 37 905 Finnish upper secondary school students. Exploratory factor analysis was used to determine indicators for academic and social difficulties in school. Logistic regression analysis was used to examine the multivariate associations between anxiety symptoms and perceived difficulties in schoolwork, conducted separately for both genders. Three different logistic models were formed for each association, academic and social difficulties each being the dependent variable in turn. Each model had 1, 4, or 5 independent background variables, in addition to self-reported anxiety symptoms. The main finding of this study was that both social anxiety and general anxiety were associated with perceived difficulties in schoolwork in upper secondary school students. Adolescents with SAD or GAD had a significantly increased risk for difficulties in schoolwork. The comorbidity between SAD and GAD was associated with significantly higher rates of social difficulties than non-comorbid SAD or GAD. In academic difficulties, GAD especially increased the risk significantly whether or not it was comorbid with SAD. The associations were for the most part similar for boys and girls. Parental unemployment, low parental education level, other than nuclear family structure, and poor school performance were associated with school difficulties. However, those variables only explained a small proportion of the association between anxiety symptoms and school difficulties. This study showed that adolescents with anxiety symptoms face challenges that they probably need support for in the school environment.

Tutkielmassa käsitellään pääkaupunkiseudun lukiolaisten ajatuksia uskonnonopetuksesta ja oppiaineen tulevaisuudesta. Tutkielman tarkoitus on selvittää, miten pääkaupunkiseudun lukiolaiset suhtautuvat uskonnon ja katsomusaineiden opetukseen. Tutkielma sijoittuu uskonnondidaktiikan ja uskontososiologian kentille. Uskonnon ja katsomusaineiden opetuksen laaja-alaiseksi hahmottamiseksi luodaan tutkielmassa katsaus myös uskonnonopetuksen historiaan, tilanteeseen muulla Euroopassa sekä nykytilaan ja tulevaisuuden näkyviin Suomessa. Ensisijaisena aineistona toimii seitsemän teemahaastattelua sekä kolmekymmentä Helsingin normaalikoulun lukion opiskelijan täyttämää kyselylomaketta. Haastattelu- ja lomaketutkimuksessa on käytetty niin avoimia kysymyksiä kuin monivalintaväittämiä. Tutkimuksessa on kartoitettu uskonnon asemaa ja roolia lukiolaisten elämässä, heidän uskonnollista kasvuympäristöään ja kodin arvomaailmaa. Lisäksi tutkimuksessa on kartoitettu lukiolaisten käsityksiä ja asenteita uskontoa kohtaan ja uskonnon asemasta koulussa. Tutkimuksessa on myös selvitetty, mitä lukiolaiset ajattelevat nykyisestä uskonnon ja katsomusaineiden opetuksesta ja miten he haluaisivat kehittää oppiainetta. Aineiston analyysimenetelmänä toimii sisällönanalyysi. Analyysin ensimmäisessä osiossa käsitellään uskonnon asemaa lukiolaisten elämässä ja arjessa, toisessa osiossa väittämiä ja kolmannessa osiossa uskonnonopetusta, opetuksen hyviä ja huonoja puolia sekä opetuksen kehittämistä. Väittämien analysoimiseksi on yhdistetty niin laadullisia kuin määrällisiä näkökulmia. Analyysin pohjalta on mahdollista sanoa, että suurimmalla osalla lukiolaisista uskonnolla ei ole jokapäiväisessä elämässä merkittävää roolia. Uskonnon ja katsomusaineiden opetukselta lukiolaiset edellyttävät objektiivista ja monipuolista opetusta. Kristinuskopainotteiseen opetukseen lukiolaiset suhtautuvat kriittisesti. Opetuksen osalta lukiolaiset toivovat kaikkien uskontojen tasapuolista käsittelyä ja maailman uskontojen opetuksen lisäämistä. Uskonnonopetus koetaan myös tarpeelliseksi, sillä lukiolaiset eivät koe oppivansa uskonnoista tarpeeksi muiden oppiaineiden kautta. Lukiolaiset eivät myöskään pidä tarpeellisena erottelua eri opetusryhmiin uskonnon ja katsomuksen perusteella, vaan heidän mielestään opetusta tulisi tarjota yhteisesti.