Browsing by Subject "lukutaito"

The aim of this bachelor's thesis was to survey the identification and rehabilitation of reading difficulties on children in primary education in Finnish school system during the 2000s. This study was implemented as a literature review which consists of all the doctoral dissertations published between 2000 and present and that discuss reading difficulties in the context of primary education and that can be read in electrical formate such as e-thesis. At first, this study introduces the most important reading abilities based on the previous international studies as well as the literacy acquisition based on the most common theories of reading. The impact of reading difficulties to literacy acquisition is then discussed within the different definitions of dyslexia as well as the most common theories of dyslexia and its elements of risk. The doctoral thesis' that are on focus in this study are divided to interventions and follow-up studies. Interventions aim at investigating the effectiveness of different methods of treatment protocols of reading difficulties compared to one another and to produce research-based information for developing the practices of special education in primary school whereas the follow-up studies aim at increasing the knowledge of the stability of reading difficulties and the factors behind them and their effect on learning and also the long-term effects on different treatment protocols and rehabilitation of dyslexia. According to the previous studies the literacy development proceeded through similar stages among the at-risk children and their peers, the at-risk children being slower in their development than others. Reading difficulties were well predicted at the early stage, even prior to the first grade and they were highly permanent. Reading difficulties also seemed to define the success in studies all through the school years and especially for boys, poor reading skills seemed to cast highly negative and far-reaching consequences on studying. The studies also indicated that the early identification is just the start: in order to get lasting results there should be intense, systematic and sufficiently long-term treatment protocols and interventions. These results show that special education as it is today does not offer sufficient support for children with reading difficulties and also that the special education for at-risk children should be based on close following and evaluation of the development of reading as well as thorough initial testing at the beginning of intervention.

PISA-studies (Linnakylä, 2004; Sulkunen et al, 2010) and evaluations of education (ia. Harjunen & Rautopuro, 2015) show that young boys read little and they have poor reading skills. But there are still opposite results: Merisuo-Storm and Soininen (2014) say that students in elementary school largely see reading as a positive hobby. The aim of this Master's Thesis was to study and analyze the characteristics of the reading hobby of third grade boys. The aim was achieved by studying the time boys use to read, their favourite books and their attitudes towards reading. This study was performed as a qualitative case study in four schools around the Helsinki metropolitan area. 33 third grade boys filled out a questionnaire after which ten of them were chosen to be interviewed. The data from the questionnaires was categorized and adapted as graphs and the data from the interviews was analyzed by data based content analysis. The attitudes of third grade boys towards reading were positive. Nearly all boys who participated in this study read non-school texts daily. Most of them read less than 30 minutes a day. The boys liked funny and exciting literature the most. They read more books than magazines or electronic literature. The reading hobby of their parents and family members didn't automatically impact how the boys read. All of the ten interviewed boys thought that reading is important. Most of them based that on the importance of reading skill as an instrumental value. Third grade boys had very varied reading skills. Some of them still read picture books while others read long fantasy novels. This puts schools in a challenging position as readers of every level need to be offered meaningful reading experiences during literary education. According to this study, negative regard towards reading seems to affiliate with older students. The role of schools is remarkable when talking about maintaining and encouraging the reading motivation of children so it could carry on to adulthood.

Kansainvälisten lukutaitotutkimusten tuloksissa on jo vuosia näkynyt suomalaislasten ja -nuorten heikentynyt lukutaito. Erityinen huoli on noussut siitä kasvavasta joukosta, jonka lukutaitotaso on heikko eikä riitä yhteiskunnassa toimimiseen. Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, mitä heikkoja lukijoita tukevia menetelmiä tutkijat suosittelevat käytettäväksi opetuksessa ja miten näitä menetelmiä käytetään kirjallisuuden opetuksessa. Tarkoituksenani on myös selvittää, onko joitain tutkimuskirjallisuudessa esiintyviä pedagogisia menetelmiä, joiden käyttö opetuksessa on vielä vähäistä oletettuun hyötyyn nähden. Tutkielmani tarkastelee yläkoulussa annettavaa kirjallisuuden opetusta Lukuklaani-tutkimushankkeen yläkoulun kyselyaineiston pohjalta. Aineisto koostuu 1018 yläkoulun opettajan täyttämästä kyselystä. Rajasin tästä aineistosta tutkimukseni kohteeksi ensin suomen kielen ja kirjallisuuden opettajien vastaukset ja niistä kysymykset, jotka konkreettisimmin vastaavat tutkimuskysymykseeni. Tutkimusprosessini etenee aineistolähtöisen laadullisen sisällönanalyysin menetelmin. Tutkimuskirjallisuudesta nousi selvästi esiin yhteistoiminnalliset menetelmät, jotka hyödyttävät erityisesti heikkoja lukijoita. Ne lisäävät lukumotivaatiota ja tietoa sekä tukevat erilaisten taitojen kuten lukustrategioiden oppimista ja sisäistämistä. Lukustrategioiden ja tekstirakenteiden opettaminen lisää luetun ymmärtämistä erityisesti niiden oppilaiden kohdalla, joiden lukutaito on heikko. Lukuklaani-kyselyaineiston perusteella voi päätellä, että opettajat käyttävät opetuksessaan vaihtelevia opetusmenetelmiä. Yhteistoiminnallisten menetelmien osuus on kuitenkin pienempi yksilötyöskentelyyn verrattuna. Myös sopivan luettavan, kuten selko- ja äänikirjojen, saatavuus on oppilaiden tarpeisiin nähden huono. Niiden käytössä tulisi myös ottaa huomioon esitysmuodon vaatimat oheistaidot. Analysoimani aineiston perusteella voi siis todeta, että erilaisten opetusmenetelmien käyttämisen suunta on oikea, mutta opettajat saattaisivat hyötyä erilaisia menetelmiä ja niiden etuja koskevasta lisätiedosta. Myös oppilaiden yksilölliset tarpeet on tärkeä huomioida.

Tutkielman tavoite on selvittää, millä tavalla yhteiskunnallinen muutos vaikuttaa 1800 - luvun lopun ja 1900- luvun alun joulukorttien kristillisiin kuva- aiheisiin. Suomalaisessa agraariyhteiskunnassa alkaa teollinen murros 1800- luvulla, ja se heijastuu koko yhteiskuntaan. Pystyykö yhteiskunta vastaamaan kansalaistensa muuttuneisiin tarpeisiin? Vaikuttaako murros joulukorttien kuva- aiheisiin? Tutkielmassa selvitetään syitä yhteiskunnan muuttumiseen ja sen vaikutukseen joulukorttien kristillisten kuva- aiheitten muuttumiseen. Joulun vietto ei ollut varhaiskristilliseen aikaan itsestään selvää, sillä seurakunta odotti Jeesuksen toista tulemista. Kristittyjen vainot olivat jatkuvat 300- luvulle saakka, jonka jälkeen kristillisyys ilmeni voimallisesti. Seimiä rakennettiin kirkkoihin, Paavi Liberiuksella oli Rooman ensimmäinen seimi, hopeinen, vuonna 360, jota kuljetettiin Rooman kaduilla jouluisin. Myös mysteerinäytelmät kehittyivät, kuuluisin niistä on Fransiskus Assisilaisen, messun yhteyteen, rakentama kokonaisuus 1200- luvun alussa. Seimet, mysteerinäytelmät ja paikalliset tavat joulun kontekstissa olivat esikuvia, joiden mukaan rakentui joulun kuvasto ihmisten mieliin. Tämä kuvasto toimi pohjana joulukorttiteollisuudelle, joka voimistui 1800- luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Teollistumiskautta ennen olivat ylemmät säädyt olleet mahdollisuudessa lähettää visiittikortteihin kirjoitettuja joulun toivotuksia toisilleen. Laajemmalle väestönosalle se ei ollut mahdollista heikon luku- ja kirjoitustaidon vuoksi. Esteenä oli myös tarveaineiden puute joulukorttien kotiperäiseen valmistamiseen. Suurempi este olivat toistuvat nälkä- ja katovuodet. Samaan aikaan, kun Macy´s tavaratalo teki hyvää tulosta, vuonna 1867 New Yorkissa, kärsittiin Suomessa, vuonna 1856 alkaneiden, nälkä- ja katovuosien huipusta, jonka seurauksena 26.000 lasta jäi orvoksi. Tosin samaan aikaan Suomeen tuotiin leluja ja valtiollinen kehitys jatkui. Ongelmien kenttä oli laaja, Suomessa oli ihmisiä, joita katovuodet eivät koskettaneet lainkaan. Tässä kontekstissa luku- ja kirjoitustaidon kehittyminen oli hidasta. Teollinen kehitys eteni ja sai työvoimansa ympäröivältä maaseudulta. Vähitellen työaikalait mahdollistivat koulunkäynnin. Rahapalkkaan siirtyminen teki mahdolliseksi myös joulukorttien ostamisen ja lähettämisen kotiin. Joulukorttien voimakkaasti lisääntynyt tuottaminen toi markkinoille kauniita, monivärisiä kortteja. Visiittikortit ja muut 1800- luvun sekalaisen kuvaston kortit olivat menneisyyttä, uudet kortit toivat joulun kuvaston kaikkien ulottuville. Postimaksujen halpeneminen teki mahdolliseksi lähettää niitä useammille sukulaisille.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia varhaiskasvatusikäisen lapsen kehittyvän lukutaidon tukemiseen tarkoitettuja toimintamenetelmiä esitetään kolmessa lukutaidon kehittämishankkeisiin liittyvässä julkisessa verkkoasiakirjassa. Tutkimuksen toisena tehtävänä oli tarkastella, miten tutkimuksesta löydetyt toimintamenetelmät vastaavat aikaisemmista alan tutkimuksista löydettyjen lukutaidon sisältöjen ja osa-alueiden tukemiseen. Tässä tutkimuksessa termiä lukutaito käsitettiin sen moninaisten sisältöjen kautta, joihin luettiin ymmärrys peruslukutaidosta eli teknisestä ja sujuvasta lukutaidosta, luetun ymmärtämisestä, kirjoittamisen taidoista, monilukutaidosta, kielen- ja puheen kehityksen vaiheista ja valmiuksista, sekä motivaation merkityksistä lukutaidon kehittymisen poluilla. Tutkimuksen aihe nousi esiin sen ajankohtaisuuden vuoksi liittyen lukutaidon merkityksiin ja huoliin viime vuosina saaduista tutkimustuloksista lukutaidon heikentymisestä kaikenikäisillä. Aikaisemmista lukutaitoon liitetyistä tutkimuksista saadun tiedon perusteella tiedetään, että hyvä lukutaito ehkäisee syrjäytymisen riskiä, edistää yksilön tasa-arvoa, osallisuutta ja hyvinvointia koko elämänkaaren ajan. Tämän tutkimuksen tavoitteena olikin tuoda näkyviin varhaiskasvatusikäisten lasten kanssa työskenteleville tietoa ja ymmärrystä lukutaidon tärkeistä sisällöistä ja merkityksistä, sekä selkeyttää erilaisia toimintakeinoja, kuinka lapsen alkavaa lukutaitoa pystytään tukemaan jo varhaiskasvatuksessa. Tämä tutkimus pohjautui laadulliseen tutkimukseen ja se toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen liittyminen varhaiskasvatusikäisten lasten kehittyvän lukutaidon tukemiseen, ohjasi tutkimusaineiston valintaa kolmeen varhaiskasvatukseen liittyvään julkiseen lukutaitohankkeeseen liittyvään verkkoaineistoon. Tutkimuksen analysointi toteutettiin teoriaohjaavana sisällönanalyysina. Täten tutkimusaineistoa luokiteltiin tutkimuskysymysten ohjaamana, sekä niistä esiin tulleita tietoja tarkasteltiin lukutaitoon liittyvistä aikaisemmista tutkimuskirjallisuudesta saatuihin tuloksiin. Tämän tutkimuksen tuloksissa vastatessa tutkimuksen ensimmäiseen kysymykseen, millaisia kehittyvää lukutaitoa tukevia toimintamenetelmiä tutkimusaineistossa esitetään, tutkimusaineistosta löydettiin seitsemän niihin liittyvää pääluokkaa, jotka olivat: lukeminen, leikkiminen ja pelaaminen, sadutus, äännekirjainvastaavuuden harjoitteleminen, nimeämisen harjoittaminen, oppimisympäristön rakentaminen ja hyödyntäminen, sekä huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö. Seuraavaksi näitä luokituksia ja niihin liitettyjä toimintamenetelmiä peilattiin tutkimuksen toisen kysymyksen ohjaamana, lukutaitoon liitettyjen sisältöjen luokituksiin, jotka olivat: peruslukutaito, kielellisen ymmärtämisen ja tuottamisen taidot, monilukutaito ja motivaatio. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tutkimusaineistossa esitettiin monipuolisesti erilaisia lukutaidon kehittymistä tukevia toimintamenetelmiä, joiden säännöllisellä hyödyntämisellä varhaiskasvattajat kykenevät vastaamaan lukutaitoon liitettyjen tärkeiden sisältöjen tukemista ja alkavan lukutaidon oppimista.

For years there has been concern for children who are reading less in their spare time and whose reading skills are worsening. Earlier research has proven that reading groups can have positive effects for classroom climate, reading motivation and pupils to become a lifelong readers. Social interaction and pupils’ own choices support children’s reading motivation. The most common definition for reading group is that small group of students reads a book, plan timetable for their reading and discuss about the book together. In this study the aim was to find out how pupils define reading group, what they think about it and how reading group can support pupils’ reading motivation. Study gives the voice for pupils and provides valuable information about reading groups that have not been studied a lot before in Finland. This thesis is part of Lukuklaani research project which is funded by Suomen kulttuurirahasto and Kopiosto. Participants of this study included 37 pupils from fifth and sixth grade. They participated Lukuklaani’s ’Narrit’ reading group for three weeks in 2019. Data of this study was collected with online survey in the beginning and in the end of the reading group. The survey provided data about pupils’ reading habits and thoughts about different parts of reading group. Also 12 students were interviewed in groups of four. Data analysis method was qualitative content analysis. Earlier research supported results while they were analysed. The pupils in this study had positive thoughts about reading group and reading already in the beginning of the study. Students liked working with the group and choosing books by themselves. Group and book choices supported reading in the reading group. Pupils wanted to have reading group also the next time when they read a book at school because in reading group pupils got to discuss with others. They also thought that it was a nice learning method. This study shows that reading group can motivate pupils to read if the book choices are succesful and working in the group goes without problems.

Tutkin pro gradu -tutkielmassani pöytyäläissyntyisen Jacob Ahlsmanin (1798–1872) uraa kiertokoulunopettajana. Köyhistä oloista ponnistanut ja syvästi uskonnollinen koulumestari Ahlsman opetti vuosikymmenien ajan eri seurakunnissa lukemisen ja kirjoittamisen alkeita lapsille. Pääosan urastaan hän toimi Vihdin seurakunnan koulumestarina ja tutkimukseni painottuukin niihin vuosiin, joina Ahlsman työskenteli Vihdissä. Työni tarkoituksena on tutkia, millaiset taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuurilliset tekijät määrittivät kirkollisen kansanopetuksen toimintaa 1800-luvulla ennen modernin kansakoululaitoksen läpimurtoa Suomessa. Pohdin, miksi koululaitos perustettiin Vihtiin, kuinka se oli organisoitu, mitä koulussa opittiin ja millaisia haasteita koulumestari kohtasi työssään. Yksittäiseen henkilöön läheisesti paneutumalla kansanopetuksen ilmiöistä on mahdollista muodostaa terävämpi ja vivahteikkaampi kuva kuin etäämmältä tarkasteltuna on mahdollista. Tutkielmani pääasiallisena lähdeaineistona ovat Ahlsmanin paperit, joita säilytetään Vihdin kunnanarkistossa. Useimmissa aiemmissa Ahlsmania koskevissa tutkimuksissa näitä lähteitä ei ole käytetty. Kokoelma muodostuu pääasiassa kirkossa luetuista kuulutuksista ja koulumatrikkelista. Koulumestari kirjasi vuosien ajan huolellisesti tietoja oppilaistaan matrikkeliin, josta käyvåt ilmi muun muassa heidän nimensä, kotipaikkansa ja suorituksensa. Lisäksi matrikkelissa on merkintöjä erilaisista sattumuksista, joita lukukausien aikana tapahtui. Näiden merkintöjen avulla on mahdollista tutkia muun muassa rahvaan asenteita koulua kohtaan. Koulumatrikkelin ohella tärkeitä lähteitä ovat Ahlsmanin sanomalehtikirjoitukset, joita julkaistiin varsinkin Sanomia Turusta-lehdessä. Lehtikirjoituksissa Ahlsman kertoi työstään ja otti osaa kansanopetuksesta käytyyn julkiseen keskusteluun. Ahlsmanin omien kirjoitusten lisäksi olen hyödyntänyt erilaisia kirkkohistoriallisia ja paikallishistoriallisia lähteitä, kuten rovastintarkastusten ja pitäjänkokousten pöytäkirjoja, joissa kouluasioita toisinaan käsitellään. Luterilaisen kirkon tavoitteena oli sekä uskonnollisten oppien opettaminen että kansan kasvattaminen uskolliseksi esivaltaa kohtaan. Siksi moniin seurakuntiin perustettiin kylästä toiseen kiertäviä kouluja, jotka kykenivät kiinteitä kouluja paremmin tavoittamaan oppilaat maaseudun pitäjissä, joissa etäisyydet olivat pitkiä. Tutkimukseni kautta selviää, millaiset tekijät vaikuttivat koululaitoksen toimintaedellytyksiin 1800-luvun Vihdissä. Talonpojat suhtautuivat kielteisesti ylimääräisiin taloudellisiin rasituksiin, mikä viivästytti koululaitoksen syntyä paikkakunnalle. Kunnollisia tiloja kiertokoululle ei tahtonut aina löytyä ja vanhemmat saattoivat laiminlyödä koulumaksut. Koulun pyrkimykset olivat usein ristiriidassa maatalousyhteiskunnan realiteettien kanssa, vaikka koululaitosta organisoidessa ne oltiinkin pyritty ottamaan huomioon. Kun vanhemmat tarvitsivat lapsiaan peltotöissä, niin lukeminen sai väistämättä jäädä. Lasten koulunkäynti oli usein rikkonaista, mistä syystä oppimistuloksetkin saattoivat jäädä vaatimattomiksi. Koululaitoksen toimintaan vaikuttivat kielteisesti myös rahvaan asenteet koulunkäyntiä kohtaan, joiden takia Ahlsman joutui toistuvasti selkkauksiin oppilaiden ja heidän vanhempiensa kanssa. Talonpoikaisessa kulttuurissa opilliseen sivistykseen suhtauduttiin epäluuloisesti, koska sen esimerkiksi pelättiin tekevän lapsista velttoja ja kovaan ruumiilliseen työhön kykenemättömiä “puoliherroja”. Vihtiläisen rahvaan joukossa ilmeni Ahlsmanin mukaan suurta välinpitämättömyyttä koulua ja lukemista kohtaan. Rahvasta jouduttiin pelottelemaan sakoilla, ruumiinrangaistuksilla ja tuonpuoleisella kadotuksella. Kurinpidollisilla toimilla ei kuitenkaan näytetä saavutetun toivottuja tuloksia, sillä ongelmia esiintyi niistä huolimatta. Pitäjänkokous pyrki puuttumaan kansanopetuksessa havaittuihin puutteisiin esittämällä koululaitoksen uudelleenorganisoimista vuonna 1858, mikä synnytti kiistan seurakunnan ja Ahlsmanin välille, joka lopulta ratkesi koulumestarin kannalta edullisesti. Pro gradu -tutkielmani täydentää omalta osaltaan kuvaa 1800-luvun kirkollisesta kansanopetuksesta. Samalla myös kokonaiskuva Jacob Ahlsmanin toiminnasta Vihdistä täydyntyy, sillä tutkielmaa tehdessä käytettävissäni oli lähteitä, joita useimmissa aiemmissa tutkimuksissa ei ole käytetty.

The purpose of this systematized review is to examine reading comprehension of deaf children. It is a well-known fact that the main aim of literacy is to comprehend text. In Finland, the term reading comprehension contains text reading as well as multiliteracy. There is evidence that language and speech development are related to hearing (e.g. Lederberg, A. R., Schick, B. & Spencer, P. E. 2013). Similar results have been found with literacy skills (e.g. Mayer, C. 2007, 411). With this initial information I hypothesize that deaf children will perform with poor success when compared to their hearing peers. I also expect that Cochlear implanted children will do better than children without implants. The data of reading comprehension and related factors was collected between 2000 and 2019. Selection criteria included following terms: profound or severe hearing loss with or without hearing aids, diagnosed congenitally or early childhood, deafness is primary disability, IQ was at least at normal level and learning difficulties have not been found. For instance, keywords included deaf and reading comprehension. In total, 16 studies were included. The present review showed that deaf children seems to be poorer in comprehending text. Despite that, there was still variation between different studies of level of reading comprehension of deaf children. Cochlear implanted children were better than children without implants, as hypothesized. It was also shown that morphological, semantical and syntactical awareness are related to reading comprehension of deaf children. Vocabulary and word identification were separately related to reading comprehension. Due to complexity and limited data of the subject, it should be considered that the subject should be examined further. In addition, it is essential to find out how to support the development of reading comprehension. Therefore, it would also be important to examine how different communication methods and teaching programs are related to deaf children’s reading comprehension.

This thesis deals with the question as to how comics can function as an informal learning tool for children learning to read. The theoretical framework of the thesis consists of the concept of informal learning, and the self-determination theory by Edward L. Dec and Richard M. Ryan. The self-determination theory studies the variation between intrinsic and extrinsic motivation and its impact on learning. Informal learning occurs away from a classroom or school environment, often in a situation that is not intended for learning or teaching. Nevertheless, informal learning situations can be effective, motivational and positive. Informal learning often occurs around phenomena of popular culture. They provide a learning environment that is more innovative than formal education. Doing something enjoyable and interesting like reading comics can be so rewarding that one is ready to work for it. Intrinsic motivation comes from within, and it is considered a prerequisite for learning and development. The thesis also deals with the theory of learning to read and research about comics. The thesis is a literature review about informal learning, the self-determination theory, the theory of learning to read and the theory of comics studies. The central result of the thesis is that according to the literature comics can be a way of enhancing learning to read, especially if they are written in proper Finnish and have a rich vocabulary. To affirm this result, empirical studies should be conducted.

Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa ja kehittää modernia opiskeluympäristöä hyödyntävää kirjallisuuspiiritoimintaa ja sitä kautta edistää oppilaiden mahdollisuuksia osallistua elämyksellistä lukemista painottavaan kirjallisuuspiiriin sekä vahvistaa heidän kiinnostustaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöön. Tutkimusaineisto kerättiin lukuvuonna 1997 1998 kyselyin ja haastatteluin sekä observoimalla lähiopetustilanteita ja virtuaaliryhmien sähköpostiviestintää. Lisäksi käytettiin valmiita dokumentteja ja asiakirjoja. Tutkimusjoukkona oli Matildaan osallistuneet 4.-6. luokan oppilaat kuudelta Espoon ala-asteelta sekä neljä tutoria, koordinaattori ja joitakin luokanopettajia Matilda-kouluista. Tutkimusongelmat suuntautuivat pääasiassa matildalaisten kokemuksiin opiskelusta modernissa opiskeluympäristössä, suhteesta tieto- ja viestintätekniikkaan sekä siihen, mitä uutta lukemiseen ja kirjallisuuteen liittyvää he kertoivat oppineensa ja kokeneensa. Koska tutkimuskohteen kaltaisia kokeiluita, joissa yhdistyy kirjallisuuspiiritoiminta ja moderni tieto- ja viestintätekniikka, ei ainakaan Suomessa ole aikaisemmin ollut, päädyttiin tutkimusmetodologian valinnassa kvalitatiiviseen otteeseen. Tutkimusote noudatti tapaustutkimuksen ja kehittämistutkimuksen periaatteita. Vaikka tutkimus oli menetelmältään kvalitatiivinen, aineistoa käsiteltiin myös kvantifioiden, mutta yleistyksiä tehtiin ainoastaan tapauksen suuntaan. Tutkimustulokset osoittivat, että opiskelu oli oppilaille positiivinen kokemus. He pitivät erityisesti etäopiskelun itsenäisestä työskentelystä ja lähiopetuspäivistä. Heidän suhtautumisensa tieto- ja viestintätekniikkaan muuttui positiivisemmaksi ja heidän taitonsa tieto- ja viestintätekniikan käyttäjinä kehittyivät. Oppilaat saivat positiivisia lukukokemuksia, heidän lukualueensa laajeni ja osa heistä kertoi lukutyylinsä muutoksista ja syvenemisestä. Oppilaat kokivat ongelmallisimmaksi hankkeen sekavan tutorointi-systeemin, kiireisen aikataulun sekä tietokoneisiin ja -verkkoon liittyvät ongelmat.