Browsing by Subject "luontoharrastukset"

Vuorovaikutus luonnonympäristöjen kanssa tukee ihmisen hyvinvointia ja vaikuttaa moninaisin mekanismein hyvinvoinnin eri osa-alueisiin. Kaupungistumisen ja modernisaation tuomat elämäntapojen muutokset ovat herättäneet huolta nuorten sukupolvien luontoyhteyden heikentymisestä, kun yhä harvemmat ihmiset viettävät päivittäin aikaa luonnossa. Nuorten luontosuhde on muihin ikäryhmiin verrattuna erityinen, sillä kiinnostus luonnonympäristöjä kohtaan on usein vähäisempää teini-ikäisenä kuin lapsena tai aikuisena. Luontokontakteilla on vaikutusta nuorten hyvinvointiin sekä mielenterveyteen, mutta kattavaa tutkimusta suomalaisten nuorten luonnossa virkistäytymisen tavoista ei ole aiemmin julkaistu. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten nuoret kaupunkilaiset virkistäytyvät luonnossa, ja kuinka vuorovaikutus luonnon kanssa vaikuttaa nuorten koettuun hyvinvointiin. Tutkielma on toteutettu osana monitieteistä Luonnon virkistyskäytön terveys- ja hyvinvointivaikutukset - tutkimus kaupunkilaisnuorista (NATUREWELL) -projektia. Aineisto (N=1123) on kerätty syksyllä 2020 Lahden yläkouluissa. Nuorten luonnossa viettämää aikaa, luontoharrastuksia, luontosuhdetta ja heidän kokemuksiaan luonnon hyvinvointivaikutuksista analysoidaan kuvailevin kvantitatiivisin menetelmin. Tulosten perusteella huoli nuorten sukupolvien luonnosta vieraantumisesta ja luontosuhteen katkeamisesta näyttää Lahdessa enimmäkseen perusteettomalta. Suurin osa nuorista viettää viikoittain aikaa luonnonympäristöissä sekä kesä- että talviaikaan, ja erityisesti kodin lähiympäristön luontoalueet ovat nuorille merkityksellisiä. Tytöt viettävät aikaa luonnossa hiukan poikia useammin ja sukupuolten välillä on eroja luontoharrastuksissa. Myös sosioekonomisilla tekijöillä on selvästi yhteys nuorten luonnossa viettämään aikaan. Kiinnostus luontoa kohtaan vaikuttaa laskevan hiukan yläkoulun aikana, ja nuorten luontosuhteessa on havaittavissa polarisoitumista. Pieni osa nuorista ei juurikaan liiku luonnonympäristöissä tai koe yhteyttä luontoon. Valtaosa arvioi hyvinvointinsa kasvavan luonnonympäristössä käydessä, sekä kokevansa usein positiivisia ja harvoin negatiivisia tunteita luonnossa ollessaan. Tutkimus osoittaa, että luontokontakteilla on positiivista vaikutusta nuorten koettuun hyvinvointiin, mutta vaikutuksen voimakkuutta ei voida suoraan arvioida. Pienetkin hyödyt voivat joka tapauksessa olla yhteiskunnallisesti merkittäviä, jos niillä voidaan auttaa nuoria suhteellisen pienillä toimilla. Nuorten luontosuhteen polarisoitumiseen ja sosioekonomisten ryhmien välisiin eroihin luontosuhteessa voidaan puuttua poliittisin keinoin. Luonnonympäristöjen hyvinvointivaikutusten huomioiminen nuorten kannalta esimerkiksi kouluympäristöissä ja kaupunkipolitiikassa voivat olla merkittäviä keinoja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämisessä.