Browsing by Subject "lupaus"

Tämän gradututkielman tarkoituksena on selvittää, millainen on Jürgen Moltmannin käsitys kristillisestä toivosta ja Jumalan kirkkauden valtakunnasta. Tutkimuksen metodina on systemaattinen analyysi, jossa pyrin selvittämään Moltmannin keskeisimmät käsitteet, jotka liittyvät toivoon ja kirkkauden valtakuntaan. Tutkielman päälähteenä ovat englanninkieliset käännökset Jürgen Moltmannin teoksista Theologie der Hoffnung 1967, Trinität und Reich Gottes 1980, Gott in der Schöpfung: Ökologische Schöpfungslehre 1985 ja Der Weg Jesu Christi: Christologie in Messianischen Dimensionen, 1989. Jürgen Moltmannin toivon teologiassa keskeisiä käsitteitä ovat Jumalan lupaukset ja ilmoitus, historia ja aika, missio, messiaanisuus, ja sapatti ja kirkkauden valtakunta. Filosofi Ernst Blochilta hän on saanut teologiseen ajatteluunsa vaikutteita hegeliläisyydestä ja marxilaisuudesta. Moltmannille kristillisen toivon edellytys ovat Jumalan lupaukset ja Kristuksen ylösnousemus lupauksena. Eskatologia ja toivo läpäisevät Moltmannin koko teologisen ajattelun, ja sen miten hän rakentaa ajattelumallinsa toivosta, luomisesta, Kristuksesta ja Jumalan valtakunnasta. Moltmannille oppi eskatologiasta merkitsee pohjimmiltaan oppia kristillisestä toivosta. Toivo tulee esille Jumalan lupauksissa, joissa tulevaisuus on vielä kätkettyä, mutta vaikuttaa toivon kautta historiaan. Historia on osallistumista Jumalan missioon, jossa kirkon tehtävä on julistaa tulevaisuutta Kristuksessa. Moltmannille ’Kristus on toivo’ ja Jumala on ’toivon Jumala’, joka ilmoittaa itsensä lupausten ja historian kautta. Nykyhetki ei vielä vastaa sitä, mitä lupauksissa on tullut ilmi. Tuleva määrittää nykyhetkeä, jossa avoimuus tulevalle koskee koko luomakuntaa. Moltmann korostaa, että kristillinen toivo suuntautuu kohti uutta luomista – kirkkauden valtakuntaa, joka on ikuista sapattia. Jumala loi maailman omaksi kirkkaudekseen, ei antroposentrisesti ihmistä varten. Jeesuksen ylösnousemus on Jumalan lupaus uudesta luomisesta, ja tulevasta Jumalan kirkkaudesta. Luominen on messiaanista ja trinitaarista luomista. Kirkkauden valtakunnassa, jossa vallitsee rauha, vapaus ja oikeudenmukaisuus, Jumala on läsnä kaikenkattavasti kirkkaudessaan. Moltmannille toivo on messiaanista, eteenpäin vievää ja avointa kohti tulevaa. Toivo tuo nykyhetkeen levottomuuden ja ristiriidan, joka mobilisoi ja saa aikaan muutosta. Toivo on Moltmannille myös olemukseltaan yhteisöllistä, koko luomakunnan yhteisöä koskevaa. Luomakunnan yhteisö heijastaa kolmiyhteistä Jumalaa. Moltmannin teologisessa ajattelussa toivosta korostuu sen yhteisöllisyyden prinsiippi, universaalisuus, mobilisoivuus, messiaanisuus, avoimuus ja tulevaisuuteen suuntautuneisuus. Moltmannin käsitys toivosta ja kirkkauden valtakunnasta on yhteydessä hänen teologiaansa jäsentäviin ajatusmalleihin, joissa lupauksiin nojautuva eskatologia läpäisee sen kaikenkattavasti ja holistisesti.