Browsing by Subject "maanpuolustustahto"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2010)Toisen maailmansodan päättyminen vuonna 1945 ja sitä seurannut Suomen poliittinen uudelleenasemointi asettivat myös suomalaisen identiteettipolitiikan uudelleenarvioitavaksi. Erityisesti puolustusvoimissa ja ylipäätään suomalaisen sotilaan identiteetin kohdalla muutos oli suuri, sillä toista maailmansotaa edeltänyt kansalaissotilaan luominen oli perustunut pitkälti Neuvostoliiton ja Venäjän uhkaan. Sotaa muita kuin itäistä naapuria vastaan ei pidetty uskottavana. Tilanteen muututtua pohjaa maanpuolustustahdolle, isänmaalle ja ylipäätään sotilaalliselle varautumiselle oli haettava muista lähteistä. Tutkielma käsittelee suomalaisen sotilasidentiteetin tilaa 1960-luvun alussa (1960-1965). Asiaa tarkastellaan puolustusvoimien ja sen piirissä toimineiden henkilöiden näkövinkkelistä. Tarkoituksena on selvittää, miten he näkivät tilanteen, sen kehityksen ja mitä toimenpiteitä kenties tarvittiin identiteetin ohjaamiseksi oikeaan suuntaan. Alkuperäislähteinä työssä on käytetty pääasiassa puolustusvoimain vaikutuspiirissä julkaistuja sanoma- ja aikakauslehtiä tutkimusjaksolta. Aikaisempaa historiantutkimusta aiheesta ko. tutkimusjaksolta on julkaistu vähän. Tutkimus peilaa vahvasti Juha Mälkin väitöstutkimukseen (2008), jossa tutkittiin suomalaisen kansalaissotilaan luomistyötä 1920- ja 1930-luvuilla. Mälkin tutkimus toimii työssä monin paikoin vertailukohtana sotaa edeltäneeseen tilanteeseen. Toisena tärkeänä metodologisena lähtökohtana tutkielmalle on Vilho Harlen ja Sami Moision (2000) käsitys suomalaisesta identiteettiprojektista ja suomalaisen identiteetin rakentamisesta 'toiseutta' vastaan. Tutkielma selvittää suomalaisen sotilasidentiteetin rakentumista kolmella tasolla. Ensimmäisellä tasolla selvitetään, millaisena suomalainen sotilas nähtiin luonteensa valossa ja millaisia piirteitä yhdistettiin hänen persoonaansa yleisellä tasolla. Samalla selvitetään, miten nämä piirteet vaikuttivat sotilaalliseen kurinpitoon ja johtamiseen. Toinen taso kartoittaa, miten poliittisen johdon valitsema puolueettomuuspolitiikka vaikutti identiteetin perustaan, siihen miten isänmaallisuus haluttiin määritellä sekä niihin käytännön toimiin, joita valittu linja vaati. Kolmas taso keskittyy asevelvollisiässä olleeseen nuorisoon ja siihen, miten heidät nähtiin muun muassa 1960-luvun nuorisoradikalismin ja rauhanaatteiden valossa. Tutkielman loppupäätelmä on, että suomalainen oli kansallisten ominaispiirteidensä puolesta pitkälti hyväksytty 'aikuinen' kansalainen. Myös sotilaille kielteiset piirteet, kuten vaikkapa 'purnaaminen' oli otettu osaksi suomalaisen sotilaan kuvaa. Samalla puolustusvoimain piirissä oltiin kuitenkin huolestuneita kansalaisten sitoutumisesta isänmaahan ja maanpuolustukseen henkisellä tasolla. Esimerkiksi nuorison radikaalit aatteet nähtiin uhkana oikeanlaiselle identiteetille. Edellytyksenä hyväksyttävälle sotilasidentiteetille nähtiin poliittisen johdon valitseman puolueettomuusasenteen laaja ja ehdoton hyväksyminen. Tältä osin kaikkien suomalaisten olisi ajateltava samalla tavoin.
-
(2023)Talvisodan henki on tunnekokemus, joka koostuu yhteishengestä sota-aikana, jonka syntyyn ja alkuperään on liitetty monia selityksiä. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten talvisodan henki syntyi ja missä määrin sen syntyyn ja ylläpitoon vaikutti valtion ohjaama tiedotustoiminta. Tutkimuksessa talvisodan hengen perustaa on lähestytty sekä kotirintaman että sotilaiden näkökulmasta ja tuotu esiin mitkä seikat vaikuttivat sota-ajan yhteishengen syntyyn. Tutkielman aineisto koostuu Valtioneuvoston tiedotuselinten arkiston talvisodan aikaisista julkaisuohjeista ja tiedotuskatsauksista. Tämä aineisto osoittaa, mitä valtio halusi julkaistavan ja kerrottavan talvisodan aikana sekä millaista kuvaa tiedotuksessa luotiin. Arkistolähteiden lisäksi hyödynnän aikaisempaa tutkimuskirjallisuutta ja tuon yhteen eri syitä talvisodan hengelle, ja tutkin mitkä kaikki seikat vaikuttivat talvisodan hengen syntyyn ja missä määrin Valtioneuvoston ohjaamaan tiedotus loi ja ylläpiti talvisodan henkeä. Valtioneuvoston julkaisuohjeet ja sensuurimääräykset seurasivat sodankäyntiä, ja niissä kiellettiin julkaisemasta viholliselle hyödyllisiä tietoja. Sen lisäksi kansalaisten taistelutahdon vahvistaminen ja yhteishengen luominen oli tärkeä tavoite. Tiedotuksessa korostettiin suomen puolustusmahdollisuuksia ja ei kerrottu sodan todellista tilaa, jottei ihmisten yhteishenki laskisi. Valtion ohjaama tiedotus pystyi onnistuneesti ohjaamaan mielialoja kotirintamalla. Aineisto osoitti, että tiedotustoiminta onnistui ylläpitämään yhteishenkeä. Tiedotuksessa vedottiin sekä ideologisiin että maanpuolustuksellisiin arvoihin. Sotilaiden keskuudessa tärkein tekijä yhteishengen synnylle oli siteet oman joukko-osaston välillä ja uhrautuminen oman kansan puolesta. Talvisodan hengen syntyyn vaikutti myös 1930-luvulla alkanut kansallinen yhtenäistyminen. Talvisodan henki syntyi sekä tiedotustoiminnan rakentaman kuvan että sodan jaetun kansallinen merkityksen avulla. Tiedotustoiminta loi ja ylläpiti talvisodan henkeä ohjaamalla millaista kuvaa sodasta välitettiin kansalle.
Now showing items 1-2 of 2