Browsing by Subject "maanrakennus"

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millä menetelmillä ja missä laajuudessa maanrakennus- ja koneurakointialan PK-yrityksen tulisi mitata ja raportoida ilmastopäästöjään, tunnistaa parhaat käytännöt raportoinnissa, arvioida kohdeyrityksen ilmastopäästöjen taso ja tunnistaa pääasialliset päästölähteet sekä teknistaloudellisesti relevantit toimenpiteet päästöjen vähentämiseen ja lisäksi arvioida onko hiilineutraalisuus kohdeyrityksen kannalta relevantti tavoite. Tutkimuksen pohjaksi muodostettiin katsaus ilmastopäästöjen mittaamista käsittelevään kirjallisuuteen sekä alan tärkeimpiin raportointistandardeihin. Soveltava osa toteutettiin intensiivisenä tapaustutkimuksena, keskittyen yhteen kohdeyritykseen – Maamark Oy:hyn. Kohdeyritys on pääkaupunkiseudulla toimiva maarakennus- ja koneurakointialan yritys, joka tarjoaa laajan valikoiman maanrakennus- ja koneurakointipalveluita pääkaupunkiseudun kunnille, julkisyhteisöille ja yksityisille toimijoille. Tutkimus osoittaa, että ilmastopäästöjen seurantaan ja raportointiin on vakiintunut selkeitä parhaita käytäntöjä, jotka rakentuvat tyypillisesti elinkaariarviointimenetelmän pohjalle, jonka tärkein sovellus on hiilijalanjälki ja siihen liittyvät laskentamenetelmät. Hiilijalanjäljen raportoinnin vertailtavuutta parantamaan on luotu laajasti hyväksytty The Greenhouse Gas Protocol-standardi, joka antaa suuntaviivat päästölähteiden ja päästöjen kategorisointiin ja tärkeimpiin järjestelmärajauksiin. Hiilijalanjäljen laskentamenetelmänä tässä työssä päädyttiin käyttämään Suomen Ympäristökeskuksen ylläpitämää Y-HIILARI-hiilijalanjälkilaskuria. Maamark Oy:n hiilijalanjälki on nykytilassa vuoden 2020 tasolla noin 428 ton CO2ekv / vuosi, joka vastaa noin 40 keskimääräisen suomalaisen vuosittaisia ilmastopäästöjä, josta noin 70 % muodostuu yrityksen ajoneuvojen ja koneiden polttoaineenkulutuksen päästöistä. Kohdeyrityksen päästöjen pienentämiseen tunnistettiin useita relevantteja vähennysmahdollisuuksia. Suunniteltu uusiutuvien polttoaineiden laajamittainen käyttöönotto, energiatehokkuuden parantaminen ja tuulisähköön siirtyminen mahdollistaisivat Scope 1- ja 2-päästöjen eliminoimisen lähes kokonaan. Samalla päästövähennystoimenpiteet kasvattaisivat yrityksen epäsuoria Scope 3 -päästöjä merkittävästi, uusiutuvien polttoaineiden valmistuksen fossiilisia vaihtoehtoja korkeampien epäsuorien päästöjen kautta kumoten osan suorien päästöjen vähennyksen vaikutuksista. Tarkasteltaessa yrityksen kokonaispäästöjä, suunnitellut toimenpiteet pienentäisivät päästöt 58 % nykytilaa matalammalle tasolle noin kahdessa vuodessa, vuoden 2023 loppuun mennessä. 178 ton CO2ekv / vuosi residuaalipäästöjen ilmastovaikutus voidaan kumota kompensaatiojärjestelyjen avulla, jolloin hiilineutraalisuus on kohdeyrityksen kannalta relevantti keskipitkän aikavälin tavoite. Päästövähennystoimenpiteiden toimeenpanon kertaluontoiseksi investointitarpeeksi arvioitiin 14 100 € ja vaikutukseksi muuttuviin kustannuksiin arvioitiin tulevan lisäystä 31 000–51 200 € / vuosi. Osana päästövähennysohjelmaa kohdeyritys tulee pilotoimaan ja pilotoinnin kokemusten pohjalta laajentamaan hinnoittelumallien kustannusvaikutuksen viemistä palvelujen loppukäyttäjille ja urakkahinnoitteluun. Lisäksi yrityksen johto uskoo, että hiilineutraalisuuden kautta saavutettava edelläkävijäasema maarakennus- ja koneurakointialan ympäristöystävällisyyden edistäjänä sekä kyky raportoida yrityksen päästöt tulevat kasvattamaan merkitystään strategisina kilpailukykyetuina lähitulevaisuudessa.