Browsing by Subject "maatila"

The Master's thesis was completed as part of the joint project (Haittaeläin) by the Finnish Food Authority (Ruokavirasto) and Natural Resources Institute Finland (Luke). In the project, rodents and shrews caught on farm premises were investigated for zoonotic bacterial pathogens. This thesis covers the thermophilic cam-pylobacter findings in the caught pests in autumn 2017.Rodents and shrews caught on farm premises were investigated for zoonotic bacterial pathogens. This thesis deals with the result of thermophilic campylobac-ters isolated from the pests in the autumn 2017. Thermophilic campylobacters (Campylobacter jejuni ja Cam-pylobacter coli) cause gastroenteritis called campylobacteriosis in humans, which is one of the most common cause for human gastroenteritis in the world. The literature review discusses the characteristics of thermo-philic campylobacters and their epidemiology, which focused on aspects of a public health and risk factors for campylobacteriosis and the major sources of campylobacters. Moreover, a current knowledge of campylo-bacters’ occurrence in rodents and shrews were summarized in the literature review. The presence of thermophilic campylobacters was investigated from 227 pooled samples, which comprised of a total of 442 intestinal samples collected from 12 different species. Three species (yellow-necked mouse, house mouse and bank vole) covered 81,3 % of all caught pests. The numbers of caught pests were not signif-icantly different between the farms when compared to a geographical position (south or north) or a type of farm (pig or cattle). The numbers of captured yellow-necked mice were significantly higher in farms in the south. Especially, yellow-necked mice and bank voles were detected to be campylobacter positive. Other campylobacter positive species were harvest mice, rats, field voles and southern voles. A total of 93 samples were detected as campylobacter positive and all of them were identified as C. jejuni. There was not signifi-cant difference on the numbers of campylobacter positive samples between the farms when compared the geographical position or the type of farm. 46 isolates of all 96 campylobacter positive samples were selected for a whole genome sequencing. After the raw read data was assembled, the contigs were analysed with MLST and cgMLST typing schemes by Ridom SeqSphere+. 41 isolates contained 14 new sequence types (STs). Instead, 5 isolates contained previously described STs: ST-1304, ST-2219 and ST-4791. According to MLST typing isolates obtained from voles differed from isolates from mice and rats. Moreover, cgMLST typing supported the conclusion. In the cgMLST typing scheme vole’s isolates were found to have more missing loci than isolates from mice or rats. Therefore, all isolates from voles, apart from two bank vole isolates belonging to ST-1304, contained less than 90 % loci compared to a reference genome. Furthermore, these same isolates were poorly identified in MALDI TOF analysis unlike other isolates. One interpretation to the difference between isolates could be that isolates from voles belong to a new C. jejuni subspecies.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia johtajaominaisuuksia maatalousyrittäjillä on ja miten he jakautuvat näiden ominaisuuksien suhteen. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, ovatko johtajaominaisuudet kytköksissä tilan taloudellisiin tuloksiin. Teoreettisen tarkastelun pohjalta tähän tutkimukseen valittiin neljä maatilayrittämisen kannalta keskeistä johtajan ominaisuutta, jotka ovat tarmokkuus, tekniset taidot, ihmissuhdetaidot ja käsitteelliset taidot. Tutkimuksessa pyrittiin myös selvittämään maatilayrittäjien luonteenpiirteet luonnetyyppien nelikenttäanalyysin avulla. Tutkimus jakautui rakenteellisesti teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoriaosassa esiteltiin tutkimuksen kannalta keskeisimpiä johtamisen käsitteitä sekä aiempia tutkimuksia johtajaominaisuuksiin liittyen. Empiirinen osa koostui OP Lounaismaan maatalousasiakkaille suunnatusta kyselystä, joka lähetettiin noin 450 maatalousyrittäjälle. Vastauksia saatiin 78 maatalousyrittäjältä. Johtajaominaisuuksien muodostamisessa käytettiin faktorianalyysia ja yrittäjät ryhmiteltiin edelleen kolmeen ryhmään faktori-pistemuuttujia käyttäen. Maatilayrityksen kasvaessa johtaminen muodostuu yrittäjän tärkeimmäksi rooliksi yrityksen menestymisen kannalta ja yrittäjä tulee yhä riippuvaisemmaksi pätevistä ihmisistä yrityksessään. Johtajaominaisuudet ovat olleet johtajuustutkimuksen pitkäaikainen kiinnostuksen kohde. Tutkimuksissa on pyritty selvittämään, kuinka johtajan ominaisuudet ja taidot liittyvät johtamisen tehokkuuteen, ja miten menestyvät ja heikommin menestyvät johtajat eroavat ominaisuuksiensa suhteen. Aiemmissa tutkimuksissa on muodostunut lukuisia listoja hyvän johtajan ominaisuuksista. Maatalousyrittäjillä johtajaominaisuudet ovat vahvasti yhteydessä heidän yrittäjäominaisuuksiin. Tutkimuksessa muodostui neljä johtajaominaisuutta, jotka poikkesivat osittain teoriaosassa muodostetuista johtajaominaisuuksista. Ensimmäinen ominaisuus oli ”työntekijöiden kannustamisorientaatio”, jossa korostui palautteen antaminen työntekijöille, heidän motivoiminen ja hyvinvointi. Toinen ominaisuus oli ”usko omiin kykyihin”, johon liittyi päätöksenteon helppous, ammattitaito sekä menestymisen riippuminen itsestä. Kolmas ominaisuus oli ”tulossuuntautuneisuus”, jossa korostui tietämys tilan toiminnan tuloksista, palautteen vastaanottaminen sekä halu kehittyä. Neljäs ominaisuus oli ”kehittämishalukkuus”, johon liittyi halu laajentaa maataloustoimintaa, halu menestyä sekä peräänantamattomuus. Ryhmittelyanalyysin tuloksena saatiin kolme ryhmää, joissa vahvimmin korostuivat ominaisuudet ”usko omiin kykyihin” ja ”tulossuuntautuneisuus”. 1. ryhmään sisältyi 27 vastaajaa, 2. ryhmään 7 vastaajaa ja 3. ryhmään 22 vastaajaa. Ryhmiä tarkasteltiin suhteessa taustamuuttujiin. Johtajaominaisuuksista työntekijöiden kannustamisorientaatiolla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys maatalouden tulokseen. Tämä tarkoittaa, että työntekijöiden motivoimisella, hyvinvoinnilla sekä palautteen antamisella on positiivinen vaikutus tilan tulokseen. Ominaisuuden ja maatalouden tuloksen yhteys saattaa liittyä samanaikaiseen muutokseen tilakoossa sekä tuotannon kotieläinvaltaisuudessa. Muilla ominaisuuksilla ei todettu olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä tilan taloudellisiin tunnuslukuihin. Luonteenpiirteisiin liittyvät tutkimustulokset osoittivat, että maatalousyrittäjät kokevat olevansa hyvin itsenäisiä, täsmällisiä, itsevarmoja ja yhteistyökykyisiä. He ovat myös hyvin motivoituneita työhönsä, sosiaalisia, toimeliaita sekä rauhallisia. Vahvimmin korostuvien luonteenpiirteiden perusteella maatalousyrittäjät voidaan asettaa luonnetyyppien nelikentässä joko vauhdittajiin tai valvojiin.

Perintö- ja lahjaveroa maksetaan Suomessa perinnön tai lahjan käyvän arvon perusteella noudattaen perintö- ja lahjaverolain (12.7.1940/378) (PerVL) progressiivista veroasteikkoa. Eräänä poikkeuksena veronmaksun pääsääntöön on kuitenkin sukupolvenvaihdoshuojennus, jota käsitellään tässä tutkimuksessa. Sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevat normit sijoittuvat perintö- ja lahjaverolain 55–57 §:iin. Sukupolvenvaihdoshuojennus koskee sekä maataloutta että muita yrityksiä, mutta tässä tutkimuksessa selvitetään nimenomaan maatalouden sukupolvenvaihdoshuojennuksen yhdenvertaisuutta. Tutkimus sijoittuu vero- ja valtiosääntöoikeuden rajapinnalle. Tutkimuksessa vastataan kysymyksiin mitä on perustuslaillinen yhdenvertaisuus, mikä on maatalouden sukupolvenvaihdoshuojennus ja miten nämä kaksi suhtautuvat toisiinsa. Onko siis maatalouteen soveltuvassa sukupolvenvaihdoshuojennuksessa ongelmallisia piirteitä yhdenvertaisuuden näkökulmasta? Perintö- ja lahjaverolaki on vanhin keskeisistä verolaeistamme ja sen sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevat normitkin ovat ehtineet kerryttää ikää vuodesta 1979 asti. Sukupolvenvaihdoshuojennussäännösten säätämisen aikaan vuonna 1979 perustuslaillinen yhdenvertaisuus ei ollut yhtä näkyvässä ja tärkeässä asemassa kuin nykyisin. Yhdenvertaisuus on perustuslakimme 6 §:ssä turvattu perusoikeus, joka sisältää sekä yleisen yhdenvertaisuuslausekkeen että syrjintäkiellon. Sukupolvenvaihdoshuojennuksella tarkoitetaan perintö- ja lahjaverosta tehtävää huojennusta, joka myönnetään laissa lueteltujen edellytysten täyttyessä. Maatilan sukupolvenvaihdoshuojennuksen tavoitteena on suojella maatalouden yritystoiminnan jatkuvuutta ja tämän kautta suojella maatalouden tarjoamia työpaikkoja. Sukupolvenvaihdoshuojennuksella ei ole kuitenkaan tarkoitettu loukattavan verotuksen yleistä neutraliteettia. Huojennuksen saamisen edellytykset on lueteltu perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 1 momentissa. Kyseisissä edellytyksissä ja niiden soveltamisessa voidaan nähdä puutteita perustuslaillisen yhdenvertaisuuden valossa. On ongelmallista, että sukupolvenvaihdoshuojennuksen tavoite ja tarkoitus eivät aina kohtaa huojennuksen käytännön soveltamisen kanssa. Tällaisissa tilanteissa verovelvollisten erottelun hyväksyttävät perustelut putoavat pois tai vähintäänkin laimentuvat. Huojennuksessa ongelmallista yhdenvertaisuuden kanssa on huojennuksen soveltaminen sivutoimisen maatalouden harjoittamiseen ja peltojen vuokraustilanteisiin kuten myös huojennuksen epääminen alaikäisiltä perinnön- ja lahjansaajilta. Lisäksi yhdenvertaisuusongelmia aiheuttavat arvostuskysymykset. Sukupolvenvaihdoshuojennuksen toteaminen yhdenvertaisuusperiaatteen vastaiseksi perustuslakivaliokunnassa saattaisi olla kohtalokasta koko perintö- ja lahjaveroinstituutiolle Suomessa.

Tässä pro gradu -tutkimuksessa tarkastellaan Antti Tuurin Pohjanmaa-romaanin naiskuvan ja tematiikan välistä suhdetta. Työssä tutkitaan, onko teoksen antama naiskuva ensivaikutelmaa syvällisempi, vahvempi ja merkittävämpi tematiikan kannalta kuin pintatason perusteella voi päätellä. Tutkimuksen lähtöajatus on, että suuri osa Pohjanmaan laajasta naishahmojen galleriasta ei noudata konservatiivista stereotypiaa, jossa naiset ovat miehille alisteisia ja toimivat miesten pään mukaan. Työssä tutkitaan naisten merkitystä teoksen kokonaiskompositiossa, arvomaailmassa ja tematiikassa sekä heidän merkitystään kokonaisuuden rakentumisessa. Naiset ovat romaanin sivuhenkilöitä, mutta osasta heistä annetaan ennemmän informaatiota kuin kollektiivisen päähenkilön jäsenistä eli Hakalan perheen neljästä veljeksestä. Lähtökohtana tutkimukselle on, että heidän merkityksensä löytyy ensivaikutelman alta. Tutkimus osoittaa, että naisten merkitys teoksen kokonaisuudessa on suuri. Pohjanmaa-romaanin naishahmot voidaan jakaa vahvoihin ja heikkoihin naisiin. Suurin osa teoksen naishahmoista ovat vahvoja naisia: maatilan emännät isomummo eli vanhaisu, äiti eli Marjatta, Sylvi-täti sekä perheen maatilan nykyinen emäntä Laina. Riitan ja Saaran hahmot ovat myös vahvoja hahmoja. He asuvat kaupungissa ja ovat ottaneet paikkansa maatilayhteisön ulkopuolella. Romaanin kaksi naishahmoa, Helena ja Taina, ovat heikompia naisia. Isomummon ja mummon hahmot lähentyvät merkitysasteeltaan päähenkilöä. Kertojan välittämä naiskuva on samanarvoinen mieskuvan kanssa. Teoksen henkilöt todentuvat romaanissa samanarvoisina vikoineen ja hyveineen. Naisissa kiteytyvät teoksen realiteetit, kysymykset lähtemisestä ja paluusta sekä kotiin ja elämän jatkumiseen liittyvistä seikoista, kuten työstä ja koulutuksesta, työn turvaamisesta ja maaseudun arvoista. Tässä asetelmassa naiset ovat miesten vastavoima ja turva ja he edustavat teoksen syvällisiä arvoja, siteitä perheeseen, maahan, työhön sekä elämän jatkuvuuteen. He ovat myös Pohjamaa-romaanin ja sen edustaman todellisuuden perimmäinen voima. Heihin kiteytyvät teoksen dualistiset pääteemat, petoksen vastakohta luottamus ja synnin vastakohta sovitus. Kysymykseen siitä, onko miesten maailma myös naisten maailma, tutkimus vastaa, että se on molempien.

Sianlihantuotannon toimintaympäristö on muuttunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana merkittävästi. Porsastuotannossa yleistyivät osakeyhtiömuotoiset usean yrittäjän muodostamat yhteisyritykset 2000-luvun vaihteessa. Vuonna 2010 osakeyhtiömuotoisia porsastuotantoyrityksiä oli 19. Tutkimuksen yhdeksän yhteisomisteista porsastuotantoyritystä tuottivat vuonna 2012 noin 10 % Suomen kokonaisporsasmäärästä. Kaikki yhtiöt on perustettu ulkopuolisen työvoiman varaan, jolloin henkilöstöjohtamisen merkitys korostuu. Tutkimuksessa selvitettiin yhtiömuotoisten yhteisomisteisten porsastuotantoyritysten taloudellinen asema vuosina 2007–2011 sekä johtamisen ja toimintakulttuurin eroavaisuuksia. Tutkimuksen päätarkoituksena oli selvittää, millaista johtamista porsastuotantoyrityksissä on talouden, henkilöstön ja toimintatavan suhteen ja miten yrittäjä, työnjohtaja ja työntekijät kokevat nämä asiat. Tutkimuksessa selvitettiin myös johtamiseen liittyviä hyviä käytäntöjä sekä toimintakulttuuriin vaikutusta yhtiöiden taloudelliseen asemaan. Teoria koostuu kahdesta osasta joista ensimmäisessä käsitellään osakeyhtiömuotoisen yritystoiminnan harjoittamista ja taloudellisia seikkoja tunnuslukuanalyysin pohjaksi. Toisen osion teoria painottuu johtamisen ja toimintakulttuurin problematiikkaan. Eri tutkimusten ja tilastojen perusteella teoriaosassa on kuvattu osakeyhtiöitettyjen maatilojen taloudellista asemaa. Tutkimus on tapaustutkimustarkastelu. Yhdeksän yrityksen tilinpäätökset ja tuotantotulokset analysoitiin vuosilta 2007–2011, minkä jälkeen yrityksistä valittiin neljä, joihin tehtiin haastattelut. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina yhdelle yrityksen omistajista (yrittäjä) sekä työnjohtajalle. Muuta henkilöstöä haastateltiin ryhmähaastatteluna. Puolistrukturoidun haastattelun teemat koskivat yrityksen johtamista niin talouden, henkilöstön kuin tuotannon suhteen. Lisäksi haastatteluin selvitettiin yritysten toimintakulttuuria ja ilmapiiriä. Suurten yhteisomisteisten porsastuotantotilojen taloutta on koetellut huono sianlihan hinta. Yritysten kannattavuus oli tarkasteluvuosina heikko. Tämän kokivat keskeiseksi ongelmaksi myös haastatellut yrittäjät. Vakavaraisuus oli osalla yrityksistä kohtalainen, mutta muutamilla se oli kriittisen alhainen. Näissä tapauksissa omanpääomanehtoista pääomaa oli sijoitettu pääomalainojen muodossa. Yritysten johtamisessa ja toiminnan kokonaistarkkuudessa oli eroja. Parhaimmat tuotantotulokset saavutettiin yrityksessä, jossa johtaminen oli suunnitelmallista. Suunnitelmallinen johtaminen ja toimintakulttuuri ilmenivät kaikessa toiminnassa koko henkilöstön keskuudessa niin, että porsaiden hoitotyö oli yhdenmukaista ja tulosten seurantaan niin talouden kuin tuotannon suhteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Hyvät tuotantotulokset näyttivät olevan yhteydessä niin johtamisen kokonaistarkkuuteen kuin työilmapiiriin, mihin puolestaan vaikuttaa sujuva kommunikointi.