Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "makuullemeno"

Sort by: Order: Results:

  • Nieminen, Saana-Kaisa (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2016)
    Koska sioille tarve tutkia ja tonkia ympäristöään on tärkeä käyttäytymistarve, manipuloitavien esineiden vaikutusta tuotantosikojen käyttäytymiseen on tutkittu paljon etenkin sosiaalisen häiriökäyttäytymisen kuten hännänpurennan vähentämiseksi. Tiedetään myös, että emakoilla on tarve pesänrakennukseen porsimisen aikoihin. Luonnollisissa olosuhteissa niin villi- kuin kesysiat rakentavat porsimis- ja lepäämispesiä, mutta ei tiedetä, mikä merkitys pesänrakennuksella on tuotanto-olosuhteissa eläville sioille. Aiemman tutkimusprojektin aikana havaittiin, että kun tutkittavat esineet sijoitettiin karsinan makuualueelle, imevät porsaat ja lihasiat manipuloivat esineitä myös ollessaan lepäämässä. Tämän alkuperäistutkimuksen sisältävän lisensiaatin tutkielman tarkoituksena oli selvittää videomateriaalin avulla manipuloitavien esineiden vaikutusta sikojen makuullemenon aikaiseen käyttäytymiseen. Tutkittavat esineet olivat imevillä porsailla sisalköydet ja sanomalehtipaperi ja lihasioilla puunrungon palaset. Tarkoituksena oli selvittää, onko luonnollisilla materiaaleilla merkitystä sikojen makuulle asettumisessa ja muistuttaisivatko ne sikoja mahdollisesti pesänrakennuksesta. Hypoteesina oli, että porsaat ja lihasiat manipuloisivat esineitä juuri ennen makuullemenoa ja yrittäisivät mennä niiden alle. Lisäksi hypoteesina oli, että porsaat asettuisivat nopeammin lepäämään manipuloitavien esineiden vaikutuksesta, ja että lihasiat asettuisivat mieluiten makaamaan puiden viereen. Tutkimus tapahtui analysoimalla aiemmin kuvatulta videomateriaalilta sikojen käyttäytymistä. Imeväisikäisiä porsaita oli 19 porsimiskarsinaa, joista 10 karsinassa oli tutkittavia esineitä ja yhdeksän karsinaa olivat kontrollikarsinoita. Lihasikoja oli 26 karsinaa, joista 12 sisälsivät puunrungon palasia ja 14 karsinaa olivat kontrollikarsinoita. Yhdessä pahnueessa oli 7-12 porsasta, ja yhdessä karsinassa 9-11 lihasikaa. Videomateriaalista analysoitiin porsaiden ja sikojen tekemiä kärsäkosketuksia ja manipulaatioita, jotka kohdistuivat tutkittaviin esineisiin, lattiaan ja toisiin sikoihin. Lisäksi analysoitiin porsaiden makuullemenon nopeutta ja lihasikojen makuupaikan valintaa karsinassa. Tarkastelun ajanjaksona oli sikojen kulkema matka ruokailupaikalta (nisältä tai ruokakaukalolta) ensimmäiseen makuulle asettumiseen. Tuloksista kävi ilmi, että sekä porsaat että lihasiat yrittivät mennä esineiden alle ja osa jäi myös makaamaan niiden alle. Köysien ja puiden kosketteleminen tiheni juuri ennen makuulle asettumista. Vaikka tuotanto-olosuhteissa on tilaa verrattain vähän ja manipuloitavia esineitä rajallinen määrä, on merkittävä havainto, että siat käyttävät esineitä makuullemenon aikana. Kosketustiheyden tihentyminen juuri ennen makuullemenoa viittaa siihen, että esineiden manipuloiminen ennen makuullemenoa voi olla eri käyttäytymismuoto kuin koskettelu normaalin tutkimisen yhteydessä. Manipuloitavat esineet pidensivät porsaiden makuullemeno aikaa verrattuna kontrolliryhmään, mikä on linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Puunrungon palasilla ei ollut vaikutusta lihasikojen makuupaikan valintaan karsinassa. Vaatii vielä lisätutkimusta, jotta voidaan määrittää, kuinka tärkeästä käyttäytymismuodosta- tai tarpeesta luonnollisen materiaalin manipuloiminen on sioille makuullemenon aikana.
  • Enbom, Tuulia (2019)
    Siat elävät intensiivisessä tuotannossa yleensä karussa ja virikeköyhässä ympäristössä. Sopivan virikemateriaalin lisääminen sikojen karsinoihin uskotaan olevan hyvä keino lisätä sikojen hyvinvointia, vähentää sikojen kokemaa stressiä ja sikojen haitallista käyttäytymistä. Haitallinen käyttäytyminen voi johtaa muun muassa sikojen hännänpurentaan. Tämän alkuperäistutkimuksen sisältävän lisensiaatintyön tutkielman tavoitteena on selvittää imeväisikäisten porsaiden käyttäytymistä makuullemenon yhteydessä, sekä sisalköydestä valmistettujen virikkeiden vaikutusta siihen. Tutkimuksessa selvitetään porsaiden käyttäytymistä makuullemenon yhteydessä, sillä porsaiden pesämateriaaleihin kohdistuvasta käyttäytymisestä on toistaiseksi hyvin vähän tutkimustietoa saatavilla. Ensimmäinen tutkimushypoteesi oli, että ne porsaat, joiden oli mahdollista kohdistaa tutkivaa käyttäytymistään sisalköysiin syntymästään lähtien, eivät kohdistaisi tutkivaa käyttäytymistään niin paljon muihin karsinan porsaisiin verrattuna sellaisen karsinan porsaisiin, joilla ei ollut sisalköysiä virikkeinään. Toinen tutkimushypoteesi oli se, että porsaat koskettelevat köysiä ennen nukkumaanmenoa, ja että se vähentää toisten porsaiden koskettelua ennen nukkumaanmenoa. Tutkimus suoritettiin suomalaisessa yhdistelmäsikalassa emakoiden porsitusosastoissa, joissa oli käytössä häkkiporsitus. Tutkimukseen valittiin yhteensä 34 porsituskarsinaa, joista puolet varustettiin sisalköydestä tehdyillä virikkeillä, ja puolet karsinoista toimivat kontrollikarsinoina. Tutkimuksessa mukana olleet kaksi porsasryhmää syntyivät kuukauden välein marraskuussa ja joulukuussa. Ulkoilman lämpötila laski huomattavasti kuukauden aikana, ja sen myötä laski myös sikalan sisälämpötila. Porsaita videokuvattiin porsituskarsinoissa porsaiden syntymästä vieroitukseen asti. Tutkimusmenetelmänä käytettiin porsaiden käyttäytymisen mittaamista porsaiden asettuessa makuulle ennen nukahtamista, sillä niiden käyttäytymistä ja virikkeiden käyttöä haluttiin selvittää niiden mennessä nukkumaan. Tämä toteutettiin katsomalla videokuvattua materiaalia, ja kirjaamalla porsaiden eri käyttäytymisten esiintyminen videokuvatusta materiaalista. Jokaisen tutkimuksessa mukana olleen porsituskarsinan videomateriaalista seurattiin porsaiden makuullemenoa niiden ollessa viikon ikäisiä ja toisen kerran porsaiden ollessa kahden viikon ikäisiä. Tutkimuksessa todettiin ympäristön lämpötilan vaikuttavan yhden viikon ikäisten porsaiden käyttäytymiseen siten, että viileämmässä ympäristössä porsaat koskettelivat enemmän muita porsaita makuullemenon aikana. Tämä saattaa johtua siitä, että porsailla oli kylmä, jolloin ne kokivat olonsa epämukavaksi, ja tämä lisäsi muiden porsaiden koskettelua. Virikekarsinoissa olevien porsaiden makuullemenon todettiin kestävän kauemmin porsaiden ollessa kahden viikon ikäisiä verrattuna virikeköyhien kontrollikarsinoiden porsaisiin. Lisää tutkimusta tarvitaan, jotta saataisiin selvitettyä syy tälle erolle. Mahdollista on, että ympäristön materiaalin muokkaaminen makuullemennessä on porsaille sisäsyntyinen käyttäytymismuoto, ja tästä syystä ne käyttävät aikaa siihen.