Browsing by Subject "malignancy"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2017)Objective: The aim of this study was to assess the cancer risk in a cohort of Finnish systemic lupus erythematosus (SLE) patients when followed long-term. Methods: The cohort consisted of 182 female and 23 male SLE patients treated at the Helsinki University Central Hospital, from 1967 to 1987. The cohort was linked to the Finnish Cancer Registry and followed for cancer incidence from 1967 to 2013. Standardized incidence ratios (SIRs) were calculated by dividing the number of observed cases with the number of expected cases for different types of cancer. Results: The mean duration of follow-up was 25.7 years. 45 patients out of 205 were diagnosed with cancer, with an increased risk of overall malignancy (SIR 1.90, 95% CI 1.39 to 2.54, p<0.001). The incidence for soft-tissue sarcoma (SIR 12.1, 95% CI 1.47 to 43.7, p<0.05), non-Hodgkin lymphoma (SIR 12.1, 95% CI 5.82 to 22.3, p<0.001) and kidney cancer (SIR 7.79, 95% CI 2.53 to 18.2, p<0.01) were significantly elevated. Conclusion: This long-term study confirms that patients with SLE have an increased risk of cancer, particularly non-Hodgkin lymphoma and kidney cancer.
-
(2023)Orbitan eksenteraatio on harvinainen ja mutiloiva toimenpide, jossa silmäkuopan sisältö pehmytkudoksineen poistetaan. Aiheesta on vain rajallisesti tutkimustietoa toimenpiteen harvinaisuuden takia. Lisäksi siihen johtavien tautien, pääsääntöisesti pahanlaatuisten kasvainten, monimuotoisuus hankaloittaa tutkimusta. Leikkauksessa silmäkuopan kasvain pyritään yleensä poistamaan radikaalisti. Toimenpiteen vaikuttavuus eliniänennusteeseen on ajoittain kyseenalaistettu, sillä ei ole varmuutta, onko sairaus jo ehtinyt lähettämään mikroetäpesäkkeitä ennen leikkausta ja olisiko näissä tapauksissa ollut järkevämpää tehdä silmän säästävä leikkaus. Suomessa suurin osa eksenteraatioista tehdään HUS:ssa ja yksittäisiä leikkauksia muissa sairaanhoitopiireissä. Tämän retrospektiivisen tutkimuksen tarkoitus oli tarkastella HUS:ssa 2005–2022 tehtyjen orbitan eksenteraatioiden määrää ja kartoittaa missä, millä indikaatiolla ja minkä erikoisalan toimesta leikkaukset on tehty. Lisäksi tavoitteena oli kerätä tärkeimmät potilasta, tautia ja hoitoa koskevat muuttujat ja verrata tietoja muiden julkaisujen tuloksiin. HUS Tietohallinnon toimittamasta 1618:sta silmäkuoppatoimenpiteen aineistosta identifioitiin 67 orbitan eksenteraatiota, jotka kaikki sisällytettiin tutkimukseen. Tarvittavat tiedot kerättiin potilastietojärjestelmistä ja analysoitiin taulukkolaskentaohjelmalla. Leikkauksissa osallisina oli plastiikkakirurgeja, silmäkirurgeja, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäreitä, neurokirurgeja ja suu- ja leukakirurgeja vaihtelevissa määrin ja leikkauksia tehtiin kaikkien näiden alojen yksiköissä. Indikaatioita leikkaukselle olivat eri syöpätaudit ja yhdessä tapauksessa hyvänlaatuinen kasvain. Komplikaatioita esiintyi 40,3 % potilaista, mutta näistä suurin osa oli lieviä. Kaksi potilasta kuitenkin menehtyi leikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin. Yleisin komplikaatio oli rekonstruktiossa käytetyn mikrovaskulaarisen kudossiirteen perfuusion ongelma. Osa potilaista säilyi leikkauksen jälkeen tautivapaina, osalla tauti uusiutui ja osa ei missään vaiheessa saavuttanut tautivapaata tilaa. Keskimääräinen aika taudin uusiutumiseen oli 22 kuukautta. Tutkimus on tiettävästi Pohjoismaissa ensimmäinen laatuaan ja maailmanlaajuisestikin suurempia tutkimuksia aiheesta on vain rajallisesti [1]. Tutkimuksessa kerättyä ja analysoitua tietoa voidaan jatkossa käyttää eksenteraatiotoimenpiteiden kehittämiseen ja perustana lisätutkimuksille.
-
(2023)Orbitan eksenteraatio on harvinainen ja mutiloiva toimenpide, jossa silmäkuopan sisältö pehmytkudoksineen poistetaan. Aiheesta on vain rajallisesti tutkimustietoa toimenpiteen harvinaisuuden takia. Lisäksi siihen johtavien tautien, pääsääntöisesti pahanlaatuisten kasvainten, monimuotoisuus hankaloittaa tutkimusta. Leikkauksessa silmäkuopan kasvain pyritään yleensä poistamaan radikaalisti. Toimenpiteen vaikuttavuus eliniänennusteeseen on ajoittain kyseenalaistettu, sillä ei ole varmuutta, onko sairaus jo ehtinyt lähettämään mikroetäpesäkkeitä ennen leikkausta ja olisiko näissä tapauksissa ollut järkevämpää tehdä silmän säästävä leikkaus. Suomessa suurin osa eksenteraatioista tehdään HUS:ssa ja yksittäisiä leikkauksia muissa sairaanhoitopiireissä. Tämän retrospektiivisen tutkimuksen tarkoitus oli tarkastella HUS:ssa 2005–2022 tehtyjen orbitan eksenteraatioiden määrää ja kartoittaa missä, millä indikaatiolla ja minkä erikoisalan toimesta leikkaukset on tehty. Lisäksi tavoitteena oli kerätä tärkeimmät potilasta, tautia ja hoitoa koskevat muuttujat ja verrata tietoja muiden julkaisujen tuloksiin. HUS Tietohallinnon toimittamasta 1618:sta silmäkuoppatoimenpiteen aineistosta identifioitiin 67 orbitan eksenteraatiota, jotka kaikki sisällytettiin tutkimukseen. Tarvittavat tiedot kerättiin potilastietojärjestelmistä ja analysoitiin taulukkolaskentaohjelmalla. Leikkauksissa osallisina oli plastiikkakirurgeja, silmäkirurgeja, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäreitä, neurokirurgeja ja suu- ja leukakirurgeja vaihtelevissa määrin ja leikkauksia tehtiin kaikkien näiden alojen yksiköissä. Indikaatioita leikkaukselle olivat eri syöpätaudit ja yhdessä tapauksessa hyvänlaatuinen kasvain. Komplikaatioita esiintyi 40,3 % potilaista, mutta näistä suurin osa oli lieviä. Kaksi potilasta kuitenkin menehtyi leikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin. Yleisin komplikaatio oli rekonstruktiossa käytetyn mikrovaskulaarisen kudossiirteen perfuusion ongelma. Osa potilaista säilyi leikkauksen jälkeen tautivapaina, osalla tauti uusiutui ja osa ei missään vaiheessa saavuttanut tautivapaata tilaa. Keskimääräinen aika taudin uusiutumiseen oli 22 kuukautta. Tutkimus on tiettävästi Pohjoismaissa ensimmäinen laatuaan ja maailmanlaajuisestikin suurempia tutkimuksia aiheesta on vain rajallisesti [1]. Tutkimuksessa kerättyä ja analysoitua tietoa voidaan jatkossa käyttää eksenteraatiotoimenpiteiden kehittämiseen ja perustana lisätutkimuksille.
Now showing items 1-3 of 3