Browsing by Subject "medianäkyvyys"
Now showing items 1-6 of 6
-
(2016)Objectives. My research objective was to find out what kind of information Helsingin Sanomat newspaper tells about the new curriculum. What kinds of things are emphasized in the reform and is the news coverage’s tone positive or negative? One of this study’s bases was a theory that says that media acts as an intermediary, for example between decision-makers, teachers and parents. Mass communication has strength to create an arena of social interaction in which we all communicate, create values and form social groups. This new curriculum has become a part of our mediatization society, because the public curriculum has become private experience. Methods. My research materials were 33 newspaper articles. Articles were published in Helsingin Sanomat between 1.1.2015 and 20.4.2016. The articles were mainly news and opinion articles. I found the articles in Helsingin Sanomat online archive with my own account. I categorized my material by using three themes: economic speech, change speech and learning speech. Economic speech focused on economic aspects related on the curriculum, change speech focused to the social changes underlying the curriculum and the learning speech focused everything from learning to school. I analyzed the use of the themes and the language of the themes with discourse analyze. Results and conclusions. The curriculum discourse in Helsingin Sanomat focused on the change and learning speech. Change speech had a strong view in future, diversity and digitalization. Learning speech was identified by talk of community and applied skills. Conclusion, I can say that the Helsingin Sanomat news defines the new curriculum changes as positive, innovative, digital, challenging and success-oriented. Curriculum changes are expected to impact on the harmonization of the theory and practice, as well as the fact that all people should get along with each other in the future.
-
(2022)Tutkielman tavoitteena on lisätä tietämystä populistisen radikaalioikeiston normalisoitumisesta Suomessa. Tutkielmassa tutkitaan Perussuomalaisten havaitun medianäkyvyyden epäsuoraa yhteyttä Perussuomalaisiin kohdistuviin asenteisiin, kun sosiaaliset normit välittävät tätä yhteyttä sekä sukupuoli ja poliittinen orientaatio muokkaavat sosiaalisten normien välittämiä yhteyksiä. Oletettujen yhteyksien pohjalta muodostettiin kaksi mallia: toisessa moderaattorina on sukupuoli ja toisessa poliittinen orientaatio. Sosiaaliset normit jakautuvat tutkielmassa deskriptiivisiin ja injunktiivisiin normeihin. Tutkielman kontekstissa deskriptiiviset normit kohdistuvat esimerkiksi havaintoihin Perussuomalaisten vallitsevuudesta ja suosiosta, kun taas injunktiiviset normit uskomuksiin muiden suomalaisten suhtautumisesta puolueeseen. Kyseessä on poikkileikkaustutkimus, jonka aineisto koostuu vuonna 2019 verkkoympäristössä suoritetusta kyselytutkimuksesta. Muuttujien välisiä yhteyksiä on tarkasteltu regressioanalyysiin perustuvan ehdollisen prosessianalyysin avulla, joka mahdollistaa moderaation ja mediaation samanaikaisen tarkastelun. Mittareiden muodostamiseen käytettiin korrelaatio- ja faktorianalyysiä. Lisäksi regressioanalyysin oletusten toteutumista tarkasteltiin vielä yhden askeleen regressioanalyysin avulla. Tutkimustulokset tukevat pääosin asetettuja hypoteeseja. Perussuomalaisten havaittu medianäkyvyys on voimakkaammin yhteydessä miesten deskriptiivisiin normeihin kuin naisten, minkä lisäksi poliittisesti konservatiivisemmat vastaajat havaitsevat Perussuomalaiset normatiivisemmaksi kuin liberaalimmat. Lisäksi deskriptiiviset normit ovat yhteydessä naisten ja liberaalien kielteisempiin asenteisiin Perussuomalaisia kohtaan, kun taas injunktiiviset normit ovat yhteydessä miesten ja konservatiivisempien vastaajien myönteisempiin asenteisiin. Deskriptiivisten normien on aiemmin huomattu olevan yhteydessä kielteisiin asenteisiin ja injunktiivisten myönteisiin asenteisiin äärioikeistoa kohtaan. Tutkielmassa ilmenevät sukupuolen ja poliittisen orientaation mukaan ehdolliset yhteydet tuottavat lisää tietoa oikeistopopulismin normalisoitumismekanismeista, sillä nämä prosessit vaikuttaisivat eroavan naisten ja miesten sekä liberaalien ja poliittisesti keskelle sijoittuvien välillä.
-
(2022)Tutkielman tavoitteena on lisätä tietämystä populistisen radikaalioikeiston normalisoitumisesta Suomessa. Tutkielmassa tutkitaan Perussuomalaisten havaitun medianäkyvyyden epäsuoraa yhteyttä Perussuomalaisiin kohdistuviin asenteisiin, kun sosiaaliset normit välittävät tätä yhteyttä sekä sukupuoli ja poliittinen orientaatio muokkaavat sosiaalisten normien välittämiä yhteyksiä. Oletettujen yhteyksien pohjalta muodostettiin kaksi mallia: toisessa moderaattorina on sukupuoli ja toisessa poliittinen orientaatio. Sosiaaliset normit jakautuvat tutkielmassa deskriptiivisiin ja injunktiivisiin normeihin. Tutkielman kontekstissa deskriptiiviset normit kohdistuvat esimerkiksi havaintoihin Perussuomalaisten vallitsevuudesta ja suosiosta, kun taas injunktiiviset normit uskomuksiin muiden suomalaisten suhtautumisesta puolueeseen. Kyseessä on poikkileikkaustutkimus, jonka aineisto koostuu vuonna 2019 verkkoympäristössä suoritetusta kyselytutkimuksesta. Muuttujien välisiä yhteyksiä on tarkasteltu regressioanalyysiin perustuvan ehdollisen prosessianalyysin avulla, joka mahdollistaa moderaation ja mediaation samanaikaisen tarkastelun. Mittareiden muodostamiseen käytettiin korrelaatio- ja faktorianalyysiä. Lisäksi regressioanalyysin oletusten toteutumista tarkasteltiin vielä yhden askeleen regressioanalyysin avulla. Tutkimustulokset tukevat pääosin asetettuja hypoteeseja. Perussuomalaisten havaittu medianäkyvyys on voimakkaammin yhteydessä miesten deskriptiivisiin normeihin kuin naisten, minkä lisäksi poliittisesti konservatiivisemmat vastaajat havaitsevat Perussuomalaiset normatiivisemmaksi kuin liberaalimmat. Lisäksi deskriptiiviset normit ovat yhteydessä naisten ja liberaalien kielteisempiin asenteisiin Perussuomalaisia kohtaan, kun taas injunktiiviset normit ovat yhteydessä miesten ja konservatiivisempien vastaajien myönteisempiin asenteisiin. Deskriptiivisten normien on aiemmin huomattu olevan yhteydessä kielteisiin asenteisiin ja injunktiivisten myönteisiin asenteisiin äärioikeistoa kohtaan. Tutkielmassa ilmenevät sukupuolen ja poliittisen orientaation mukaan ehdolliset yhteydet tuottavat lisää tietoa oikeistopopulismin normalisoitumismekanismeista, sillä nämä prosessit vaikuttaisivat eroavan naisten ja miesten sekä liberaalien ja poliittisesti keskelle sijoittuvien välillä.
-
(2019)Suomen perustulokokeilu järjestettiin vuosina 2017–2018. Se sai osakseen merkittävää kansainvälistä huomiota. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan perustulokokeilua ja sen saama kansainvälistä medianäkyvyyttä. Kokeilun pääasiallisena tavoitteena oli selvittää, miten sosiaaliturvaa voi muuttaa työhön kannustavaksi ja osallistavaksi, ja onko perustulon avulla mahdollista yksinkertaistaa monimutkaista etuusjärjestelmää vähentäen näin raskasta byrokratiaa. Tutkielmassa selvitetään, miten kansainvälinen media uutisoi Suomen perustulokokeilusta, millainen kansainvälisen median luoma kuva Suomesta ja suomalaisista on, ja mitä mahdollisia seurauksia perustulokokeilun kaltaisella sosiaalisella innovaatiolla on Suomen maakuvan muodostumiseen. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi, jonka kehittäjinä pidetään Peter L. Bergeriä ja Thomas Luckmannia. Tutkielman keskeiset käsitteet ovat valtion kilpailukyky, sosiaaliset innovaatiot ja maakuva. Ne kietoutuvat yhteen tarjoten näköalan laajempaan yhteiskunnalliseen muutokseen. Ne kuvaavat kehitystä, jonka seurauksena yritysmaailmasta tutut käsitteet ja tavoitteet ovat tulleet osaksi valtionhallinnon puhetapoja. Tutkimusaineisto koostuu kansainvälisistä verkkojulkaisuista kerätyistä Suomen perustulokokeilua käsittelevistä artikkeleista. Aineistoon on kerätty kansainvälisesti tunnettujen uutismedioiden verkkojulkaisuissa esiintyneet artikkelit. Verkkoartikkeliaineiston osumia on 33 kappaletta ja ne sijoittuvat aikavälille 1.9.2015–31.1.2018. Tutkimusmenetelmänä käytetään mediakehysanalyysia. Analyysia ovat kehittäneet esimerkiksi Zhongdang Pan & Gerald M. Kosicki sekä James W. Tankard, Jr. Menetelmän avulla aineistosta pyritään etsimään tapoja, joilla suomalaista perustulokokeilua on kansainvälisessä mediassa kehystetty ja näiden kehyksien avulla hahmottamaan, millä tavoin hahmottamaan Suomi ja suomalaiset aineistossa esitetään. Aineistosta löytyi viisi kehystä: talouden kehys, inhimillisesti kiinnostava kehys, konfliktikehys, tulevaisuuden kehys ja politiikan kehys. Talouden kehys, inhimillisesti kiinnostava kehys ja konfliktikehys ovat median usein käyttämiä kehyksiä. Näiden kehystysten taustalla on siis median oma toimintalogiikka ja sen pyrkimys tuottaa yleisöä kiinnostavaa ja koukuttavaa sisältöä. Sen sijaan tulevaisuuden kehys ja politiikan kehys ovat tyypillisiä juuri Suomen perustulokokeilua käsittelevissä artikkeleissa. Talouden kehys nostaa esiin Suomen talouden ongelmat, mutta Suomi kuvataan myös maana, joka on tarttunut toimeen ja pyrkinyt löytämään innovatiivisia ratkaisuja työttömyyden nujertamiseksi. Inhimillisesti kiinnostava kehys luo kuvaa suomalaisista koulutettuina, ahkerina ja yritteliäinä kansalaisina, joiden suurimmaksi esteeksi kuvataan Suomen byrokraattinen sosiaaliturvajärjestelmä. Konfliktikehyksessä tehdään näkyviksi suomalaisen yhteiskunnan jakolinjat suhteessa perustuloon ja perustulokokeiluun. Tulevaisuuden kehyksessä Suomi ja suomalaiset esitetään ennakkoluulottomina edelläkävijöinä, jotka pyrkivät löytämään ratkaisuja tulevaisuuden yhteiskuntia piinaaviin ongelmiin. Politiikan kehyksessä Suomi näyttäytyy kokeilunhaluisena, dynaamisena ja tulevaa ennakoivana maana, joka korostaa sosiaalisten innovaatioiden roolia hyvinvointiyhteiskunnan uudistamisprosessissa. Aineiston tapa kehystää Suomen perustulokokeilu, Suomi ja suomalaisuus on pääosin myönteinen ja sen voi nähdä olevan linjassa kilpailukykyisen valtion sekä Suomen maakuvatyöstä vastaavien tahojen pyrkimysten ja tavoitteiden kanssa. Sosiaaliset innovaatiot, kuten tämän tutkimuksen tapausesimerkki perustulokokeilu, edustavat toimivaa yhteiskuntaa ja toisaalta tieteellisen tutkimuksen ja tiedon hyödyntämistä yhteiskunnan toimintakyvyn parantamisessa.
-
(2019)Suomen perustulokokeilu järjestettiin vuosina 2017–2018. Se sai osakseen merkittävää kansainvälistä huomiota. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan perustulokokeilua ja sen saama kansainvälistä medianäkyvyyttä. Kokeilun pääasiallisena tavoitteena oli selvittää, miten sosiaaliturvaa voi muuttaa työhön kannustavaksi ja osallistavaksi, ja onko perustulon avulla mahdollista yksinkertaistaa monimutkaista etuusjärjestelmää vähentäen näin raskasta byrokratiaa. Tutkielmassa selvitetään, miten kansainvälinen media uutisoi Suomen perustulokokeilusta, millainen kansainvälisen median luoma kuva Suomesta ja suomalaisista on, ja mitä mahdollisia seurauksia perustulokokeilun kaltaisella sosiaalisella innovaatiolla on Suomen maakuvan muodostumiseen. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi, jonka kehittäjinä pidetään Peter L. Bergeriä ja Thomas Luckmannia. Tutkielman keskeiset käsitteet ovat valtion kilpailukyky, sosiaaliset innovaatiot ja maakuva. Ne kietoutuvat yhteen tarjoten näköalan laajempaan yhteiskunnalliseen muutokseen. Ne kuvaavat kehitystä, jonka seurauksena yritysmaailmasta tutut käsitteet ja tavoitteet ovat tulleet osaksi valtionhallinnon puhetapoja. Tutkimusaineisto koostuu kansainvälisistä verkkojulkaisuista kerätyistä Suomen perustulokokeilua käsittelevistä artikkeleista. Aineistoon on kerätty kansainvälisesti tunnettujen uutismedioiden verkkojulkaisuissa esiintyneet artikkelit. Verkkoartikkeliaineiston osumia on 33 kappaletta ja ne sijoittuvat aikavälille 1.9.2015–31.1.2018. Tutkimusmenetelmänä käytetään mediakehysanalyysia. Analyysia ovat kehittäneet esimerkiksi Zhongdang Pan & Gerald M. Kosicki sekä James W. Tankard, Jr. Menetelmän avulla aineistosta pyritään etsimään tapoja, joilla suomalaista perustulokokeilua on kansainvälisessä mediassa kehystetty ja näiden kehyksien avulla hahmottamaan, millä tavoin hahmottamaan Suomi ja suomalaiset aineistossa esitetään. Aineistosta löytyi viisi kehystä: talouden kehys, inhimillisesti kiinnostava kehys, konfliktikehys, tulevaisuuden kehys ja politiikan kehys. Talouden kehys, inhimillisesti kiinnostava kehys ja konfliktikehys ovat median usein käyttämiä kehyksiä. Näiden kehystysten taustalla on siis median oma toimintalogiikka ja sen pyrkimys tuottaa yleisöä kiinnostavaa ja koukuttavaa sisältöä. Sen sijaan tulevaisuuden kehys ja politiikan kehys ovat tyypillisiä juuri Suomen perustulokokeilua käsittelevissä artikkeleissa. Talouden kehys nostaa esiin Suomen talouden ongelmat, mutta Suomi kuvataan myös maana, joka on tarttunut toimeen ja pyrkinyt löytämään innovatiivisia ratkaisuja työttömyyden nujertamiseksi. Inhimillisesti kiinnostava kehys luo kuvaa suomalaisista koulutettuina, ahkerina ja yritteliäinä kansalaisina, joiden suurimmaksi esteeksi kuvataan Suomen byrokraattinen sosiaaliturvajärjestelmä. Konfliktikehyksessä tehdään näkyviksi suomalaisen yhteiskunnan jakolinjat suhteessa perustuloon ja perustulokokeiluun. Tulevaisuuden kehyksessä Suomi ja suomalaiset esitetään ennakkoluulottomina edelläkävijöinä, jotka pyrkivät löytämään ratkaisuja tulevaisuuden yhteiskuntia piinaaviin ongelmiin. Politiikan kehyksessä Suomi näyttäytyy kokeilunhaluisena, dynaamisena ja tulevaa ennakoivana maana, joka korostaa sosiaalisten innovaatioiden roolia hyvinvointiyhteiskunnan uudistamisprosessissa. Aineiston tapa kehystää Suomen perustulokokeilu, Suomi ja suomalaisuus on pääosin myönteinen ja sen voi nähdä olevan linjassa kilpailukykyisen valtion sekä Suomen maakuvatyöstä vastaavien tahojen pyrkimysten ja tavoitteiden kanssa. Sosiaaliset innovaatiot, kuten tämän tutkimuksen tapausesimerkki perustulokokeilu, edustavat toimivaa yhteiskuntaa ja toisaalta tieteellisen tutkimuksen ja tiedon hyödyntämistä yhteiskunnan toimintakyvyn parantamisessa.
Now showing items 1-6 of 6