Browsing by Subject "metsät"
Now showing items 1-6 of 6
-
(2012)In my master's thesis I have studied the characteristics of pedagogically well-designed web-based learning environment, where the contents are presented according to the principles of biology didactics. I have created a website called Virtuaalimetsä (Virtual Forest). Virtuaalimetsä is a web-based learning environment of Finnish forests for the pupils of classes 5 and 6 in primary school. Virtuaalimetsä is made to support both teaching and learning of biology. It offers lots of information and a variety of tools to develop thinking skills. The information of Virtuaalimetsä has its basis in biological research, but the academic nature of this information has been modified to be understandable to children. In this modification the didactics of biology and natural sciences has had a great role. The contents of Virtuaalimetsä fulfill the requirements of National Core Curriculum for Basic Education. With the information from research of blended learning Virtuaalimetsä website has become an effective learning environment. In planning and creating Virtuaalimetsä I had four objectives: 1. Objectives concerning blended learning: to create a good web-based learning environment 2. Objectives concerning learning materials: to increase learners' knowledge and develop their thinking skills, and to create proper tools to achieve this 3. Objectives concerning teaching: to support traditional teaching with a meaningful web-based learning environment 4. Objectives concerning environmental education: to awake a sense of environmental responsibility especially in relation to forests. To achieve these objectives I have studied research about blended learning and didactics of biology. Characteristics of a good web-based learning environment appears to be a proper pedagogical goal, clear research-based information, tools to develop thinking skills, information structuring and intense contemplation, as also logical and pedagogically operational website with good navigation tools. As the leading rules of teaching biology can be mentioned emphasizing the wholeness of nature, system thinking, proper use of concepts, holistic examination of ecological phenomena, using children's previous ideas as a basis for learning and developing observation skills. Virtuaalimetsä has six parts: Metsäkartta (Forest Map), Metsäpolku (Forest Path), Metsäsanasto (Forest Vocabulary), Testaa taitosi (Test your skills), Metsän kasvit (Forest Plants) and Opettajalle (For teacher). This division has been made consistently with the learning tools, and most parts offer a specific way to enhance learning. Virtuaalimetsä is further divided into sub-parts according to different themes: Metsä elinympäristönä (Forest as a habitat), Metsätyypit (Forest types), Metsän kerrokset (Forest layers) and Metsäluonnon monimuotoisuus (Biodiversity in forests). Forest Map concentrates on mind maps and concept maps. These help children to create ideas of wholes and concepts. Concept maps enhance active and meaningful learning and develop learners' meta-cognitive skills. Forest Path has the biological information of Virtuaalimetsä. The information is so presented that learners can get a good picture of forest nature as a whole and as a systemic structure. Information is presented at a concrete level, and new information is continuously connected to the context of forest. Thus the information is kept together, and no single detail is left detached. Many biological concepts are presented, and they help to compose a meaningful image of forests and of the nature of biological phenomena. In Virtuaalimetsä forest environment also gives a familiar ground to examine matter cycle, energy flow and population dynamics. These phenomena represent different kinds of interaction patterns and causal structures in nature, and that is why they improve development of biological thinking and understanding. To awake environmentally responsible attitudes Virtuaalimetsä offers a great deal of necessary information to contemplate environmental problems. Test you skills is a place for exercises. Exercises help in repetition, they give a possibility to test skills and most importantly they activate learned information. Many of the exercises are describing, comparing and classifying exercises, which help to understand the concepts. Exercises that involve explaining help to organize and analyze information. Forest Plants -part has a link to Helsinki University's Pinkka -learning environment. In Pinkka there is a section made especially for Virtuaalimetsä with 30 forest plant species. Plant identification has its own part in Virtuaalimetsä, because knowledge about species has a crucial role in understanding nature and ecosystems. In Forest vocabulary all the concepts presented in Virtuaalimetsä are explained in alphabetical order. In For teachers the idea of Virtuaalimetsä is explained in nutshell. There are also tips for teachers of how to use Virtuaalimetsä in teaching, and how to use information and cognitive tools for example in teamwork, whole class discussions or outside the classroom. The structure of Virtuaalimetsä website has been made into a logical and easily navigated whole by dividing the site according to the different cognitive tools and forest themes. Links are clearly presented, and studying is guided by explaining the contents of each part in advance and by giving tips of how to move in the site. There are also left many possibilities for learners to plan their own course of study. Multiple presentations are present: the information is presented both as pictures and text, and to minimize cognitive load all the information of one subject is presented on the same page.
-
Modeling climate change impacts on European tree species : comparing statistical and dynamic models (2013)Climate change has been predicted to cause extinctions and range shifts in European flora. Two common methodologies assessing climate impact on vegetation are statistical bioclimatic envelope models (BEMs) and process-based dynamic vegetation models. BEMs are relatively easy to implement, but have been criticized for being unreliable, because they assume equilibrium between species' observed ranges and climate. Dynamic models can be considered biologically more sound, but require large quantities of detailed input data, which is often not available. The aim of this study is to investigate the effects of climate change on common tree species ranges in Europe and in Scandinavia, and to find out whether two commonly used modeling strategies, dynamic and statistical models, produce similar estimates of future ranges. To address these questions, I first built statistical models (bioclimatic envelope models) for five common European trees: Pedunculate Oak (Quercus robur, L.), Common Hazel (Corylus avellana L.), European Beech (Fagus sylvatica, L.), Scots Pine (Pinus sylvestris, L.) and Norway Spruce (Picea abies (L.) H. Karst.). All species are widely distributed and characteristic species in their ecosystems and thus their possible range shifts would indicate larger shifts in ecosystem structure and function. I then compare the projections produced with the statistical models to outputs of a tree speciesparameterized dynamic global vegetation model LPJ-GUESS, obtained from another study. The statistical model predictions are compared with dynamic model results for entire European distributions, while the statistical model predictions for Scandinavian area are examined in further detail. Input distribution data had great influence in future predictions of statistical models. Statistical models and the dynamic model produced very different future predictions, statistical models predicting increasing contractions on the southern edge of distribution towards the end of the century, indicating larger climatic impacts. The role of biological interactions, successional processes and modeling relationship between distribution and climate are discussed. I propose a way to assess the possible causes of differences between statistical and dynamic models to produce more robust future predictions on plant species distributions. Statistical model predictions in the Scandinavian area indicated substantial northward shift of hemiboreal vegetation zone by 2050.
-
(2023)Tämä maisteritutkielma luo katseen Suomen metsäohjelmien lähihistoriaan, tarkas-tellen Kansallinen metsäohjelma 2010, Kansallinen metsäohjelma 2015 sekä Kansallinen metsä-strategia 2025 valmistelutyötä. Tarkoituksena on vastata siihen kysymykseen, mitkä olivat ne toimijat, diskurssit sekä uskomukset jotka dominoivat suomalaisen metsäpoliittisten ohjelmien valmistelutyötä. Tätä kysymystä tutkin koalitiopohjaisen tutkimusmetodi Advocacy Coalition Frameworkin lävitse jakamalla toimijat uskomuspohjaisiin fiktiivisiin koalitioihin. Työssä tunnistan viisi erillistä koalitiota, näiden ollessa metsiensuojelu-, markkina-, työvoima-, tutkimus- sekä muut-koalitio. Näiden kautta kuva erilaisten toimijoiden valta-suhteista, ristiriidoista sekä muutoksista yhteiskunnallisessa keskustelussa sekä uskomuksissa piirtyy kulloisenkin tarkastelujakson vertautuessa toisiinsa. Analyysini keskiöön nousevatkin ennen kaikkea ristiriidat sekä niiden mahdolliset puuttumiset koalitioiden välisessä vaikuttamis-työssä ja esiin herää kysymys siitä, onko onnistunut vaikuttaminen lopulta kiinni koalitioiden resursseista, uskomusten liittolaisista vai kenties puhtaasta koosta? Entä missä määrin hallitus-vastuu tai yleisesti eduskuntapuolueiden rooli korostuu koalitioiden menestyksessä. Vaikka politiikasta puhutaan usein pelinä ja tässäkin työssä käsittelen onnistumisia usein voittoina, on kyse lopulta myös aina ruohonjuuritason tekemisestä. Tässä nousee metodologiavalintani vahvuus, sillä sen avulla kykenen rakentamaan analyysini osaksi myös sellaisia toimijoita jotka tavallisesti jäisivät huomiotta perinteisen politiikan määritelmissä. Tämän työn perimmäinen tarkoitus onkin luoda katsanto yhteiskuntaamme monin tavoin määriteleviin metsiin. Se, miten käsittelemme metsiämme ei ole yhdentekevää kotimaisessa eikä globaalissa mittakaavassa, taloutta ja ihmisten hyvinvointia unohtamatta. Raottamalla verhoa metsäohjelmien ja -strategian valmistelutyön suhteen, toivon samalla rakentavani myös ymmärrystä siitä politiikan jatkumosta jonka keskiössä metsäinen maamme seisoo.
-
(2023)Tämä maisteritutkielma luo katseen Suomen metsäohjelmien lähihistoriaan, tarkas-tellen Kansallinen metsäohjelma 2010, Kansallinen metsäohjelma 2015 sekä Kansallinen metsä-strategia 2025 valmistelutyötä. Tarkoituksena on vastata siihen kysymykseen, mitkä olivat ne toimijat, diskurssit sekä uskomukset jotka dominoivat suomalaisen metsäpoliittisten ohjelmien valmistelutyötä. Tätä kysymystä tutkin koalitiopohjaisen tutkimusmetodi Advocacy Coalition Frameworkin lävitse jakamalla toimijat uskomuspohjaisiin fiktiivisiin koalitioihin. Työssä tunnistan viisi erillistä koalitiota, näiden ollessa metsiensuojelu-, markkina-, työvoima-, tutkimus- sekä muut-koalitio. Näiden kautta kuva erilaisten toimijoiden valta-suhteista, ristiriidoista sekä muutoksista yhteiskunnallisessa keskustelussa sekä uskomuksissa piirtyy kulloisenkin tarkastelujakson vertautuessa toisiinsa. Analyysini keskiöön nousevatkin ennen kaikkea ristiriidat sekä niiden mahdolliset puuttumiset koalitioiden välisessä vaikuttamis-työssä ja esiin herää kysymys siitä, onko onnistunut vaikuttaminen lopulta kiinni koalitioiden resursseista, uskomusten liittolaisista vai kenties puhtaasta koosta? Entä missä määrin hallitus-vastuu tai yleisesti eduskuntapuolueiden rooli korostuu koalitioiden menestyksessä. Vaikka politiikasta puhutaan usein pelinä ja tässäkin työssä käsittelen onnistumisia usein voittoina, on kyse lopulta myös aina ruohonjuuritason tekemisestä. Tässä nousee metodologiavalintani vahvuus, sillä sen avulla kykenen rakentamaan analyysini osaksi myös sellaisia toimijoita jotka tavallisesti jäisivät huomiotta perinteisen politiikan määritelmissä. Tämän työn perimmäinen tarkoitus onkin luoda katsanto yhteiskuntaamme monin tavoin määriteleviin metsiin. Se, miten käsittelemme metsiämme ei ole yhdentekevää kotimaisessa eikä globaalissa mittakaavassa, taloutta ja ihmisten hyvinvointia unohtamatta. Raottamalla verhoa metsäohjelmien ja -strategian valmistelutyön suhteen, toivon samalla rakentavani myös ymmärrystä siitä politiikan jatkumosta jonka keskiössä metsäinen maamme seisoo.
-
(2018)Metsällä on vahva asema suomalaisessa yhteiskunnassa niin historiallisesti, taloudellisesti kuin kulttuurillisestikin. Metsällä on myös merkittävä rooli maapallon hiilen kierrossa, mikä tekee metsien hoidosta ja metsätaloudesta keskeisiä kysymyksiä kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Kesällä 2017 Suomessa käytiin laaja julkinen keskustelu Euroopan parlamentin tulevasta metsien käyttöä säätelevästä LULUCF-päätöksestä. Keskustelu tarjoaa mielenkiintoisen mahdollisuuden tutkia metsien, ilmastonmuutoksen ja suomalaisuuden suhdetta. Heinäkuussa 2017 Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta teki ehdotuksen maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta (ns. LULUCF-sektori) aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin. Esitys pohjasi komission aiempaa esitykseen ja sen tavoitteena oli panna täytäntöön Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset velvoitteet hiilinielujen kasvattamisesta. Esitys koettiin Suomen metsäteollisuuden ja Suomen hallituksen parissa kohtelevan Suomen metsäsektoria epäoikeudenmukaisesti, sillä se uhkasi rajoittaa hallituksen tavoitetta lisätä metsähakkuita merkittävästi. Ympäristöjärjestöt sekä monet metsä- ja ilmastotutkijat kritisoivat tätä hallituksen tavoitetta voimakkaasti. Tämän tutkimuksen tavoitteena on diskurssianalyysin avulla selvittää, millaisia puhetapoja Euroopan parlamentin hiilinielupäätöksenteosta tehdyssä uutisoinnissa esiintyi kesän 2017 aikana. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat eri toimijoiden valitsemat diskursiiviset strategiat ja kuinka valittujen puhetapojen avulla rakennettiin tukea omalle näkemykselle – pyrittiin oman puhetavan hegemonisointiin. Parlamentin hiilinielupäätöksentekoa käsittelevien uutisten diskurssianalyyttinen tarkastelu nostaa esiin kaksi valta-aseman saavuttanutta diskurssia. Käytän näistä hegemonisoituneista diskursseista nimiä metsäisen taistelun diskurssi ja eettisen metsätalouden diskurssi. Molemmissa diskursseissa Suomen hallituksen tavoite kasvattaa hakkuita näyttäytyi positiivisena. Tutkimusajanjakso ajoittui keskelle Suomen satavuotisjuhlavuotta. Tämän voidaan katsoa vaikuttaneen yhteiskunnalliseen keskusteluun helpottaen isänmaallisuutta korostavien diskurssien rakentamista. Molemmat hegemonisen aseman saavuttaneista diskursseista perustuivat isänmaallisuutta ja suomalaisia hyveitä painottavaan retoriikkaan. Tutkimus nosti esiin myös kaksi hakkuiden kasvattamiseen kriittisesti suhtautuvaa diskurssia. Ne eivät kuitenkaan saavuttaneet hegemonista valta-asemaa, eivätkä juuri kyenneet uhkaamaan valtadiskursseja. Näistä ei-hegemonisista diskursseista käytetään tässä tutkimuksessa nimiä ilmastokiireen diskurssi ja kansallisen itsekkyyden diskurssi. Molemmat nojaavat hegemonisia diskursseja vahvemmin tutkijoiden auktoriteettiin asiantuntijoina ja abstraktille tasolle jääneeseen argumentointiin ilmastonmuutoksen pysäyttämisen kiireellisyydestä. Näin ympäristönsuojelijoiden argumentaatio ei onnistunut vetoamaan suomalaisten tuntemuksiin yhtä voimakkaasti kuin hakkuiden kasvattamista tukevien toimijoiden retoriikka. Metsäteollisuuden etujärjestöt käyttävät merkittävää taloudellista ja poliittista valtaa Suomessa. Ympäristöjärjestöillä ja tutkijoilla ei ole käytössään vastaavaa valtaa. Tutkimuksen pohjalta tämä ei kuitenkaan täysin selitä sitä, että ympäristönsuojelijat eivät onnistuneet rakentamaan diskurssia, joka olisi pystynyt haastamaan metsähakkuiden kasvattamista tukevien diskurssien hegemonisoitumisen.
-
(2023)Horizontal visibility determines how far a person can see without any obstacles blocking their line of sight in a horizontal direction. Visibility is in great importance in numerous fields of study and lines of work, such as urban planning, wildlife surveillance and conservation and in military. Manmade obstacles, such as buildings, bridges or other built structures, and environmental elements, like topographical variations or vegetation, can cause noticeable obstruction of visibility in varying magnitude. Airborne laser scanning (ALS) based on light detection and ranging (LiDAR) technology has been used successfully to model built structures and environmental elements, such as forest inventory attributes. This study aims to find out how well horizontal visibility in Finnish boreal forests can be modelled and predicted using a predictive model based on 5 points/m2 ALS point cloud dataset provided by National Land Survey of Finland. The research was done in two separate locations, Karilasanden and Sipoonkorpi National Park, located in Uusimaa region in southern Finland. The ALS point clouds were scanned in summertime 2019 and 2020 for the two research areas. In addition, a total of 60 field measurements of horizontal visibility were collected in summertime 2023. Modelling of horizontal visibility was done with an area-based-approach on the ALS point cloud. The most suitable forest structure variables were selected using a linear regression model based on the measured data at the research areas. The variables were used to predict horizontal visibility with a wall-to-wall method for the whole study sites. Finally, map visualizations were created by generalizing vector polygons of horizontal visibility predictions, and by combining viewshed and horizontal visibility prediction results. The results indicate that number of forest structure metrics based on ALS data can be used for horizontal visibility modelling, including canopy density, median and lower quantile percentages of height distributions and relative density of points from 0.5 to 2.2-meter height. In addition, the 5 points/m2 ALS dataset from National Land Survey of Finland is sufficient dataset for estimation of horizontal visibility in Finnish boreal forests when the accuracy of the output is around tens of meters. Understandable and fit for use map visualization can be produced from the prediction results in various formats. Modelling of Finnish forest structure and using structure metrics as variables for modelling horizontal visibility can be useful for example in city planning for planning the structure of urban greenery or in planning phases of military operations. The available dataset is sufficient for rougher scale modelling, but to achieve finer scale modelling results, increasing the density of the point cloud could be tried or the ALS dataset could be accompanied with other datasets. Also, the availability of the data is somewhat limited since the data is not open. The combining of ALS datasets with TLS datasets for higher point cloud density, usage of TLS dataset for verification purposes of this research's methods or for gathering additional field measurements rose as possible future research topics, as well as the possibility of modifying the point cloud dataset in order to examine the most important forest structure variables more accurately.
Now showing items 1-6 of 6