Browsing by Subject "mielipide-erot"

Tutkielman aiheena on suomalainen eliitti ja sen yhteiskunnalliset asenteet. Tutkielmassa tarkastellaan eliitin yhteiskunnallisia mielipiteitä, eliitin ja kansan mielipide-eroja sekä eliitin näkemysten yhtenäisyyttä. Eliitille ominaista on suuri yhteiskunnallinen vaikutusvalta, mikä tekee eliitistä politiikan ja hallinnon tutkimuskohteena erityisen kiinnostavan. Tutkielma perustuu eliitille suunnattuun laajaan kyselytutkimukseen (n = 699), joka toteutettiin koronapandemian aikana syys-marraskuussa 2020 osana Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) -tutkimushanketta. Tutkielman kohderyhmänä on politiikan, julkisen sektorin, elinkeinoelämän sekä muu (median ja tieteen) eliitti. Eliitin vastauksia verrataan kansalaiskyselyihin, joissa kansalaisille on esitetty vastaavat kysymykset. Suomessa ja kansainvälisesti eliitin ja kansan mielipiteitä vertailevaa eliittitutkimusta on tehty vain vähän. Tutkimuskysymyksenä on, mitkä ovat suomalaisen eliitin yhteiskunnalliset mielipiteet koskien talouspolitiikkaa ja hyvinvointivaltion kehittämistä ja eroavatko ne muiden kansalaisten mielipiteistä. Lisäksi tutkimuskysymyksenä on, onko suomalainen eliitti mielipiteiltään yhtenäinen. Samalla tutkitaan eliitin suhtautumista politiikkaan ja poliittiseen järjestelmään. Tutkimusmenetelminä hyödynnetään yksisuuntaista varianssianalyysiä, lineaarista regressioanalyysiä, korrelaatiokertoimia, ristiintaulukointia sekä suoria jakaumia. Tutkielmassa hyödynnetään klassisia ja demokraattisia eliittiteorioita sekä aiempaa eliittitutkimusta. Tutkielman päätulos on, että kansalaisten ja eliitin mielipiteet eroavat monissa poliittisissa kysymyksissä merkittävästi. Suomalainen eliitti on kansaan nähden oikeistolaisempi ja liberaalimpi. Erot näkyvät etenkin suhtautumisessa talouspolitiikkaan ja työperäiseen maahanmuuttoon: eliitti suhtautuu kansaa kielteisemmin valtion velkaantumiseen, ja kansa suhtautuu eliittiä kriittisemmin työperäiseen maahanmuuttoon. Myös näkemykset sosiaaliturvaan ja työajan lyhentämiseen liittyen eroavat selvästi kansan ja eliitin välillä. Kansan mielipiteitä lähimpänä on politiikan eliitti ja kauimpana elinkeinoelämän eliitti. Lisäksi erityisesti eliitin joukossa havaitaan tyytymättömyyttä politiikkaa ja kansan päätöksentekokykyä kohtaan. Eliitin ja kansan suuret näkemyserot asettavat haasteen demokratialle ja hyvinvointivaltion kehittämiselle. Asenteellinen etääntyminen vahvistaa mielipidekuplien ja -kuilujen syntymistä. Vaikka näkemyserojen olemassaolo on luonnollista, liiallinen etääntyminen ja polarisaatio voivat johtaa yhteiskunnallisiin haasteisiin löytää sekä eliitin että kansan intressejä miellyttäviä poliittisia ratkaisuja koronakriisin jälkeen. Lisäksi demokratiaa haastaa osan eliitistä kokema luottamuspula kansan päätöksentekokykyä ja poliitikkoja kohtaan.