Browsing by Subject "mikrotaloustiede"

Conflict-related violence and fragility are among the core development challenges of our time. Over the past decades, most armed conflicts have comprised one or more non-state actors, and conflicts commonly arise among domestic actors. These non-state actors cannot resort to conscript armies and thus need to motivate citizens to join their ranks. Due to this, addressing individual participation motivations is an integral part of the study of conflict. Armed conflict participation is puzzling because it comes with significant risks. In contrast, the possible benefits of conflict outcomes are often public and non-excludable goods, making conflict participation subject to a free rider problem. This thesis provides a narrative literature review of individual participation motivations in the presence of the free rider problem. The focus is on situations where individuals are not conscripts, and the armed groups cannot mobilise an existing reserve of combatants. The existing economic literature has addressed individual-level conflict participation motivations relatively little. This thesis assesses different motivational factors’ ability to solve the free rider problem and seeks to inspire future research. Both theoretical and empirical literature is covered. This thesis addresses three motivational factors: (1) material incentives and the opportunity cost of participation; (2) grievances and socio-emotional incentives; and (3) negative incentives, particularly forced participation and the cost of non-action. This thesis does not seek to determine which motivation provides the best explanation. Instead, the logic behind each motivational factor is illustrated, and their ability to solve the free rider problem is critically evaluated. This thesis concludes that each motivational factor can help solve the free rider problem, but relying on a single motivation is often insufficient. This thesis recommends that economists look beyond material incentives and account for various motivations. Complementing material incentives with socio-emotional and negative incentives, in particular, gives a fuller picture of why individuals are willing to participate and risk their lives in conflict activities. However, further empirical research is needed to identify and test the abovementioned motivations.

Tutkielman aiheena on Unkarin musiikkitallenteiden markkinoiden kehittyminen aikavälillä 2003– 2020. Analysoitu aikaväli kattaa Unkarin musiikkitallenteiden markkinoiden kehittymisen fyysisten tallenteiden dominoimasta markkinasta digitaaliseen, suoratoistopainotteiseen markkinaan, sekä musiikkipiratismin laskun. Tutkielman näkökulma aiheeseen on kuluttajalähtöinen, mitä heijastaa myös tutkielman teoriatausta. Pääasialliset tutkimuskysymykset tutkielmassa ovat, miten Unkarin musiikkitallenteiden markkinat ovat kehittyneet aikavälillä 2003–2020, ja miten tätä kehitystä pystyy selittämään ja mallintamaan. Tutkielmassa on analysoitu laillisten musiikkitallenteiden markkinoiden lisäksi myös musiikkitallenteiden markkinahäiriöitä ja niistä johtuvaa musiikkipiratismia maassa. Tutkimus soveltaa teoriaa innovaatioiden diffuusiosta sekä mikrotaloustieteen teoriaa hyödykkeistä ja kuluttajan valinnasta. Aineistona tutkielman laillisten musiikkitallenteiden analyysiosassa ovat unkarilaisen MAHASZ levytysteollisuusorganisaation fyysisten musiikkitallenteiden myyntiluvut vuosilta 2003–2020 ja digitaalisten musiikkitallenteiden myyntiluvut vuosilta 2005–2020. Laillisten tallenteiden myyntidata on luokiteltu tallennetyypeittäin, joista jokaisen diffuusiota ja ominaisuuksia on analysoitu teoriataustaa ja aiempaa tutkimusta hyödyntäen. Musiikin piratismin analyysissa aineistona ovat EUIPO:n ja IIPA:n raportit immateriaalioikeuksien toteutumisesta Unkarissa, SZTNH:n raportti digitaalisesta piratismista Unkarissa ja Maailmanpankin data Unkarin BKT per capitan ja Gini-kertoimen kehityksestä. Musiikin piratismista on tutkielmassa analysoitu sen syitä ja kehitystä Unkarissa. Tutkimuksen tulokset antavat yksityiskohtaisen kuvan eri musiikkitallenteiden diffuusiosta sekä tämän diffuusion syistä kuluttajalähtöisestä näkökulmasta Unkarin musiikkitallenteiden markkinoilla. Tutkielma tarjoaa myös kuvan musiikkipiratismin kehityksestä ja siihen vaikuttaneista tekijöistä Unkarissa. Pääasiallisia syitä musiikin markkinoiden ja piratismin kehitykseen sekä markkinoiden digitalisaatioon olivat tallenteiden hinnat, kuluttajan preferenssit ja musiikin tallennetyyppikohtainen tarjonta, joiden vaikutusta kuluttajan valintaan analysoitiin yksityiskohtaisesti tutkielmassa.