Browsing by Subject "mindfulness"
Now showing items 1-20 of 33
-
(2019)Publication bias is one of the central threats to the validity of scientific research. In research of mindfulness-based interventions publication bias has been examined mostly in meta-analyses with statistical methods that have several limitations. This study examined how meta-analyses and systematic reviews that have examined publication bias have succeeded in their assessments. A rough estimate of publication bias and suggestions for further meta-analyses were made based on the examination. The study was conducted in the form of a literature review. It was found that there are significant limitations in examinations of publication bias, the most central of which being limited sample sizes, strong heterogeneity of studies and suboptimal method choices in meta-analyses and systematic reviews. The conclusions about publication bias also seemed overly optimistic in some cases. These limitations made it difficult to estimate the magnitude of publication bias. Regardless of that, there was evidence for the existence of publication bias, although in general it did not seem to lower the effect sizes of mindfulness-based interventions to zero. In future, publication bias should be assessed with methods less sensitive to the issues raised in this study. In addition, there is a need for pre-registered, good-quality replication studies of mindfulness-based interventions.
-
(2017)In recent years, there has been interest in the effects of conscious presence, ie using mindfulness in children’s learning. According to previous studies, mindfulness exercises have been observed to improve managing children's feelings and reducing discomfort. The purpose of this study was to find out are the mindfulness exercises suitable for pre-school aged children and how do the children feel about the exercises. In addition, the aim of the study was to find out if there are any changes to the children’s attentiveness. The subject of the study was a pre-school class of 14 pupils. The majority of pupils were boys. The study was a qualitative study and methods used for data gathering were observation both as individual and as a group. Exercise work methods were fairy tales, exercises and discussions, based on Mindfullness guides. The study material was collected in the spring 2016 during ten training sessions. All 14 pre-school children participated in the study. The material was analyzed by material-based content analysis. Based on the study, it can be stated that mindfulness exercises were suitable forpre-schoolers. Positive changes were noted during and after the intervention period. Pre-schoolers liked the exercises and hoped the mindfulness slots to be continued. The pre-class atmosphere calmed down due to intervention. Research showed that exercises can help to strengthen children concentration and attention. Although the results of the study are not generalizable outside the target group, the results encourage the use of similar exercises in pre-school classes.
-
(2016)In spring 2015, Unelmatalli Oy organized the mindfulness-based Olen Huipputyyppi! (I'm a great person!) -coaching i.e. OHT coaching in eight different fourth grade classes in the Helsinki metropolitan area. The aim of this coaching was to increase students' wellbeing. In one of these classes, a study was carried out on the effects of the coaching on both the class community and the individual students. Eight 45-minutes coaching sessions were given during the 6-weeks period. The study was a qualitative case study, and it was part of a mindfulness-based pilot study on life coaching for children. The aim of this case study was to define the effectiveness of the mindfulness-based OHT coaching on individual students on the one hand, and on the class community of 27 pupils on the other. Data was collected in various ways during the study. The class teacher was inter-viewed before and after the study. A group interview was carried out after each coaching session, and the children filled in three questionnaires during the study: one before the project, one in the middle of it and one after the project had been completed. In addition to this, each coaching session included observation by the researcher. There was also a control group which was not given coaching, but was only asked to fill in the questionnaire. The study was a qualitative case study in which the methods of phenomenological observation and narrative research were applied. The methods and approaches of content analysis were used in the final analysis. OHT coaching builds on findings from earlier, international studies on the use of mindfulness activities carried out in schools. According to these studies, the positive effects of mindfulness coaching on pupils' wellbeing included improved concentration skills, reduced feeling of stress and deepened self-knowledge. The present study provides information on what kind of supportive effects OHT coaching has on the class community and the wellbeing of the individual students. The results of the study show that many students' self-knowledge strengthened and their interpersonal, emotional and mindful awareness skills improved during the coaching. The general atmosphere in the class and the students' concentration skills both improved. According to the results, OHT coaching could also have broader positive effects on students' wellbeing in comprehensive schools in Finland.
-
(2020)Tutkielmani tarkastelee älylaitteissa toimivia meditaatioapplikaatioita kulutustuotteina. Uskontotieteen kentällä meditaatioapplikaatiot ovat uusi alue, josta voidaan tutkia uskonnollisten tai henkisten piirteiden ilmentymistä. Tutkielmani on laadullinen tutkimus, jossa tarkastelen meditaatioapplikaatioiden kuvauksia ja mainoslauseita. Pohdin kuvauksissa ja mainoslauseissa esiintyvää kieltä diskurssinanalyysin keinoin hyödyntäen myös retorista analyysiä sekä kuva-analyysiä. Tutkimuskysymyksiäni ovat 1) Miten meditaatioapplikaatiot kertovat meditaatiosta? ja 2) Miten uskonto ilmenee meditaatioapplikaatioissa? Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassani toimii sekularisaatioteoria. Käsittelen maallistumista ja henkisyyteen siirtymistä meditaatioapplikaatioiden kautta, jotka toimivat länsimaissa stressiä lievittävinä kulutustuotteina. Aineistona tutkielmassani toimii Headspace-, Calm- ja Breethe-applikaatioiden mainoslauseet, kuvaukset ja kuvakaappaukset kyseisistä meditaatioapplikaatioista. Aineiston valinta ja rajaus perustuu kyseisten meditaatioapplikaatioiden suosioon, maksullisuuteen ja kansainvälisyyteen. Lisäksi olen huomioinut applikaatioille annetut käyttäjäarviot. Tutkielmani tulokset osoittavat, että meditaatioapplikaatioiden kuvauksissa tai mainoslauseissa ei tuoda ainakaan suoraan esiin meditaation uskonnollista perinnettä. Paikoin tulkinnanvaraisia viitteitä uskonnolliseen perinteeseen on löydettävissä. Headspace-applikaation kuvauksessa mainitaan kuitenkin, että entinen buddhalainen munkki toimii yhtenä applikaation perustajana sekä meditaatioharjoitusten ohjaajana. Kyseinen mainoslause toimii tutkielmassani ainoana sanallisena viitteenä jonkinlaiseen uskonnollisuuteen tai yhteytenä buddhalaiseen perinteeseen. Yhdestä viittauksesta huolimatta, meditaatioapplikaatiot näyttävät toimivan hyvin irrallisena osana meditaation uskonnollisesta perinteestä. Meditaatioapplikaatioiden kieltä ohjaa länsimaita leimaava kaupallisuus, kulutus, individualismi sekä stressinlievitys.
-
(2020)Tutkielmani tarkastelee älylaitteissa toimivia meditaatioapplikaatioita kulutustuotteina. Uskontotieteen kentällä meditaatioapplikaatiot ovat uusi alue, josta voidaan tutkia uskonnollisten tai henkisten piirteiden ilmentymistä. Tutkielmani on laadullinen tutkimus, jossa tarkastelen meditaatioapplikaatioiden kuvauksia ja mainoslauseita. Pohdin kuvauksissa ja mainoslauseissa esiintyvää kieltä diskurssinanalyysin keinoin hyödyntäen myös retorista analyysiä sekä kuva-analyysiä. Tutkimuskysymyksiäni ovat 1) Miten meditaatioapplikaatiot kertovat meditaatiosta? ja 2) Miten uskonto ilmenee meditaatioapplikaatioissa? Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassani toimii sekularisaatioteoria. Käsittelen maallistumista ja henkisyyteen siirtymistä meditaatioapplikaatioiden kautta, jotka toimivat länsimaissa stressiä lievittävinä kulutustuotteina. Aineistona tutkielmassani toimii Headspace-, Calm- ja Breethe-applikaatioiden mainoslauseet, kuvaukset ja kuvakaappaukset kyseisistä meditaatioapplikaatioista. Aineiston valinta ja rajaus perustuu kyseisten meditaatioapplikaatioiden suosioon, maksullisuuteen ja kansainvälisyyteen. Lisäksi olen huomioinut applikaatioille annetut käyttäjäarviot. Tutkielmani tulokset osoittavat, että meditaatioapplikaatioiden kuvauksissa tai mainoslauseissa ei tuoda ainakaan suoraan esiin meditaation uskonnollista perinnettä. Paikoin tulkinnanvaraisia viitteitä uskonnolliseen perinteeseen on löydettävissä. Headspace-applikaation kuvauksessa mainitaan kuitenkin, että entinen buddhalainen munkki toimii yhtenä applikaation perustajana sekä meditaatioharjoitusten ohjaajana. Kyseinen mainoslause toimii tutkielmassani ainoana sanallisena viitteenä jonkinlaiseen uskonnollisuuteen tai yhteytenä buddhalaiseen perinteeseen. Yhdestä viittauksesta huolimatta, meditaatioapplikaatiot näyttävät toimivan hyvin irrallisena osana meditaation uskonnollisesta perinteestä. Meditaatioapplikaatioiden kieltä ohjaa länsimaita leimaava kaupallisuus, kulutus, individualismi sekä stressinlievitys.
-
(2023)Tavoitteet Autismikirjon nuorilla tunteiden säätely haasteet ovat yleisiä. Tutkimus mindfulnessin hyödyntämisessä autismikirjon nuorilla on viime aikoina kasvanut, mutta tutkimusta Suomessa aiheesta on toteutettu vähäsen. Kirjallisuuskatsaukseni tavoitteena oli selvittää tukevatko mindfulness-pohjaiset interventiot autismikirjon nuorten tunteiden säätely taitoja. Tarkastelen löytämiäni autismikirjon nuorille suunnattuja mindfulness-pohjaisia interventioita James Grossin tunteiden säätely prosessimallin avulla. Tutkimukseni tavoitteena on myös selvittää mitkä Grossin tunteiden säätelyn prosessimallin eri vaiheet näkyvät mindfulness-pohjaisissa interventioissa. Teoreettisessa viitekehyksessäni avaan aluksi tutkimukseeni liittyvät keskeiset käsitteet. Aloitan teoreettisen viitekehykseni avaamalla autismikirjon diagnoosin kriteerit, autismikirjon tutkimuksen sekä autismikirjon tunteiden säätelyn näkökulmasta. Sen jälkeen avaan tutkimukseni analysoinnissa hyödyntämäni Grossin tunteiden säätely prosessimallin. Lopuksi käsittelen mindfulnessia sekä siihen liittyvää tutkimusta koulumaailman ja autismikirjon näkökulmasta. Menetelmät. Menetelmänä tutkimuksessani käytän systemaattista kirjallisuuskatsausta. Käytin aineistonkeruussa tietokantaa EBSCO, ERIC sekä Google Scolar. Tutkimuksen aineistoon valikoitui neljä vertaisarvioitua englanninkielistä artikkelia. Analysointi menetelmänä hyödynsin laadullista sisältöanalyysia sekä Grossin tunteiden säätely prosessimallia. Tulokset ja johtopäätökset. Tulokset olivat ristiriitaisia mindfulness interventioiden hyödyistä autismikirjon nuorten tunteiden säätelyyn. Tutkimusaineistosta nousi esiin Grossin tunteiden säätely prosessimallista vaiheet tilanteen muokkaaminen, huomion sijoittaminen sekä tunteen tukahduttaminen. Grossin tunteiden säätely prosessimallin vaiheet tilanteen valinta sekä kognitiivinen muutos eivät tulleet esille tutkimusaineistoni interventioissa. Kehitystarpeita tutkimusaineistoni interventioiden tuloksissa nousi erityisesti vuorovaikutus ja selkeiden ohjeiden antaminen mindfulness-harjoituksissa. Tutkielma osoitti, että aihe vaatii lisätutkimusta erityisesti koulukontekstissa sovellettavia interventioita autismikirjon tunteiden säätelyn tukemiseen tulisi toteuttaa tulevaisuudessa lisää.
-
(2018)The intention of this study is to examine the possible effect that mindfulness practice has on children and adolescents learning and the factors that influence them. By the basis of earlier mindfulness research we can come to the conclusion that children and adolescents can benefit from mindfulness practice on many different ways. The theoretical background consists of definitions of the significant concepts of this study, which are mindfulness, mindfulness practice and learning and the significant factors that influence it and the mapping the general theoretical ground of mindfulness. There are two essential research questions: What effects mindfulness practice has to individual’s learning? What other effects mindfulness practice has to class-shaped education and early childhood education? The research method is a descriptive literature review and analysis method narrative analysis. Research material consists of ten different studies of mindfulness practice applications in education and school settings and learning. In the analysis the focus was on impacts that mindfulness practice had on individual’s learning and its influential factors. In the analysis of the research material essential was to categorize, evaluate, deep analysis and to recognize and capsulize the essential of the research material. The results were categorized to effects of the mindfulness practice to individual’s learning and its influential factors, individual’s wellbeing supporting the learning, learner’s experiences and effects on the learning environment and community. According to the results mindfulness practice can support individual’s learning in many ways: by strengthening the processes of learning and supporting the learners wellbeing.
-
(2019)Tutkielmassa tarkastellaan lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden sosiaalisia representaatioita tietoisuustaidoista (englanniksi mindfulness). Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat ympäri maailmaa ja Suomessa kokevat opiskelun olevan stressaavaa ja kuormittavaa. Tietoisuustaidot ovat onnistuneet vähentämään stressiä, sekä parantamaan elämänlaatua ja toimintakykyä useissa interventiotutkimuksissa. Tämä tutkielma on toteutettu osana interventiotutkimusta, jossa haluttiin tutkia tietoisuustaitojen vaikutusta lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden hyvinvointiin. Tavoitteena on tuottaa ymmärrystä siitä, millaisia käsityksiä intervention osallistujat tietoisuustaidoista jakavat ja millaisia merkityksiä niihin liitetään. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii Serge Moscovicin sosiaalisten representaatioiden teoria, joka tarjoaa lähtökohdan ryhmän jaettujen käsitysten ja merkitysten muodostumisen ymmärtämiseksi. Teoria selittää sitä, kuinka ryhmän jäsenet vuorovaikutuksessa muodostavat yhteisen ymmärryksen uusista ilmiöistä, ja kuinka ne kytketään osaksi aiempaa tietoa. Teorian mukaan tämä mahdollistaa ryhmän jäsenten välisen kommunikaation ja luo järjestystä, joka auttaa toimimaan sosiaalisessa sekä fyysisessä maailmassa. Sosiaalisten representaatioiden teorian keskiössä ovat kaksi psykologista prosessia: ankkurointi ja objektivointi, joiden avulla tuntemattomista ilmiöistä tehdään tuttuja ja osa konkreettista todellisuutta. Tutkielmassa vastataan seuraaviin kysymyksiin: Miten opiskelijat muodostavat tietoisuustaitojen sosiaalista representaatiota vuorovaikutuksessaan ankkurointien avulla? Miten opiskelijat muodostavat tietoisuustaitojen sosiaalista representaatiota vuorovaikutuksessaan objektivointien avulla? Millaisia sosiaalisia representaatiota tietoisuustaidoista muodostetaan opiskelijoiden vuorovaikutuksessa? Tutkimusaineisto muodostuu kuudesta fokusryhmähaastattelusta, joissa haastateltiin ryhmämuotoisen tietoisuustaitointervention osallistujia lääketieteellisen tiedekunnan eri pääaineista. Analysoin aineistoa sosiaalisten representaatioiden muodostumisprosessia kuvaavien ankkurointien ja objektivointien -käsitteiden avulla. Lisäksi analysoin tietoisuustaitoihin liitettyjä vastakkainasetteluja kantateemojen -käsitteen avulla. Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden sosiaalisessa representaatiossa tietoisuustaidot liitetään kokonaisvaltaiseen fyysiseen ja mielen hyvinvointiin sekä elämänkatsomukseen. Representaatiossa tietoisuustaidot vaikuttavat sisäisen maailman eli mielen tapahtumiin ja niihin suhtautumiseen, sekä sitä kautta myös ulkoisen maailmaan havaitsemiseen ja siinä toimimiseen. Tietoisuustaidot juureutuvat epäluotettavaan ja negatiiviseen hengellisyyteen, mutta perustuvat toisaalta myös niiden vastakohtaan, arvokkaaseen tieteelliseen tutkimukseen. Tietoisuustaidot konkretisoituvat niiden objektivoinnissa hengitykseen sekä meditoivaan joogatyttöön. Tietoisuustaitoja käsitettiin useimmiten työläyden ja hyötyarvon kautta, mutta tulkintani mukaan tietoisuustaitojen harjoittaminen voi johtaa niiden tulkitsemiseen itseisarvona sekä myös laajempana elämänkatsomuksena. Tulosteni perusteella tämä tietoisuustaitojen käsittäminen itsessään arvokkaana taukona tai hyväksyvänä läsnäolona voisi olla hedelmällisin lähtökohta niiden harjoittamiseen. Tulosteni mukaan tietoisuustaitoihin suhtaudutaan ennakkoluuloisesti niiden hengellisyyteen pohjautuvan alkuperän ja filosofian osalta. Hengellisyydestä laajasti ymmärrettynä voi kuitenkin olla merkittävää hyötyä ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Tieteellisyyteen pohjautumisensa ansiosta tietoisuustaidot voivatkin tuottaa epäuhkaavan lähestymistavan hengellisyyteen siihen epäluuloisesti suhtautuville. Tietoisuustaidot käsitetään myös elämänkatsomuksena, jossa hyväksyvä läsnäolo, myötätuntoisuus ja suorittamisesta nykyhetkeen herääminen korostuvat.
-
(2019)Tutkielmassa tarkastellaan lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden sosiaalisia representaatioita tietoisuustaidoista (englanniksi mindfulness). Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat ympäri maailmaa ja Suomessa kokevat opiskelun olevan stressaavaa ja kuormittavaa. Tietoisuustaidot ovat onnistuneet vähentämään stressiä, sekä parantamaan elämänlaatua ja toimintakykyä useissa interventiotutkimuksissa. Tämä tutkielma on toteutettu osana interventiotutkimusta, jossa haluttiin tutkia tietoisuustaitojen vaikutusta lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden hyvinvointiin. Tavoitteena on tuottaa ymmärrystä siitä, millaisia käsityksiä intervention osallistujat tietoisuustaidoista jakavat ja millaisia merkityksiä niihin liitetään. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii Serge Moscovicin sosiaalisten representaatioiden teoria, joka tarjoaa lähtökohdan ryhmän jaettujen käsitysten ja merkitysten muodostumisen ymmärtämiseksi. Teoria selittää sitä, kuinka ryhmän jäsenet vuorovaikutuksessa muodostavat yhteisen ymmärryksen uusista ilmiöistä, ja kuinka ne kytketään osaksi aiempaa tietoa. Teorian mukaan tämä mahdollistaa ryhmän jäsenten välisen kommunikaation ja luo järjestystä, joka auttaa toimimaan sosiaalisessa sekä fyysisessä maailmassa. Sosiaalisten representaatioiden teorian keskiössä ovat kaksi psykologista prosessia: ankkurointi ja objektivointi, joiden avulla tuntemattomista ilmiöistä tehdään tuttuja ja osa konkreettista todellisuutta. Tutkielmassa vastataan seuraaviin kysymyksiin: Miten opiskelijat muodostavat tietoisuustaitojen sosiaalista representaatiota vuorovaikutuksessaan ankkurointien avulla? Miten opiskelijat muodostavat tietoisuustaitojen sosiaalista representaatiota vuorovaikutuksessaan objektivointien avulla? Millaisia sosiaalisia representaatiota tietoisuustaidoista muodostetaan opiskelijoiden vuorovaikutuksessa? Tutkimusaineisto muodostuu kuudesta fokusryhmähaastattelusta, joissa haastateltiin ryhmämuotoisen tietoisuustaitointervention osallistujia lääketieteellisen tiedekunnan eri pääaineista. Analysoin aineistoa sosiaalisten representaatioiden muodostumisprosessia kuvaavien ankkurointien ja objektivointien -käsitteiden avulla. Lisäksi analysoin tietoisuustaitoihin liitettyjä vastakkainasetteluja kantateemojen -käsitteen avulla. Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden sosiaalisessa representaatiossa tietoisuustaidot liitetään kokonaisvaltaiseen fyysiseen ja mielen hyvinvointiin sekä elämänkatsomukseen. Representaatiossa tietoisuustaidot vaikuttavat sisäisen maailman eli mielen tapahtumiin ja niihin suhtautumiseen, sekä sitä kautta myös ulkoisen maailmaan havaitsemiseen ja siinä toimimiseen. Tietoisuustaidot juureutuvat epäluotettavaan ja negatiiviseen hengellisyyteen, mutta perustuvat toisaalta myös niiden vastakohtaan, arvokkaaseen tieteelliseen tutkimukseen. Tietoisuustaidot konkretisoituvat niiden objektivoinnissa hengitykseen sekä meditoivaan joogatyttöön. Tietoisuustaitoja käsitettiin useimmiten työläyden ja hyötyarvon kautta, mutta tulkintani mukaan tietoisuustaitojen harjoittaminen voi johtaa niiden tulkitsemiseen itseisarvona sekä myös laajempana elämänkatsomuksena. Tulosteni perusteella tämä tietoisuustaitojen käsittäminen itsessään arvokkaana taukona tai hyväksyvänä läsnäolona voisi olla hedelmällisin lähtökohta niiden harjoittamiseen. Tulosteni mukaan tietoisuustaitoihin suhtaudutaan ennakkoluuloisesti niiden hengellisyyteen pohjautuvan alkuperän ja filosofian osalta. Hengellisyydestä laajasti ymmärrettynä voi kuitenkin olla merkittävää hyötyä ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Tieteellisyyteen pohjautumisensa ansiosta tietoisuustaidot voivatkin tuottaa epäuhkaavan lähestymistavan hengellisyyteen siihen epäluuloisesti suhtautuville. Tietoisuustaidot käsitetään myös elämänkatsomuksena, jossa hyväksyvä läsnäolo, myötätuntoisuus ja suorittamisesta nykyhetkeen herääminen korostuvat.
-
(2019)Mindfulness has been recognized as a valuable skill for psychological well-being, and it has been utilized in psychotherapeutic treatment for decades. However, its operationalization has proven to be difficult, and research on mindfulness contains a number of additional methodological challenges. Mindfulness-based interventions also differ from each other in how they conceptualize mindfulness and use it as a part of treatment, and thus its role in their effectiveness is difficult to establish. This review compares three mindfulness-based psychotherapeutic interventions: acceptance and commitment therapy, dialectical behavior therapy, and mindfulness-based cognitive therapy. The comparison focuses on their definition of mindfulness and its utilization in treatment, and the role of mindfulness as a possible change mechanism. The interventions contained both common and differing elements in how they define and utilize mindfulness, which reflects the multi-faceted nature of the concept. The two elements that are most often linked to mindfulness, namely present-moment awareness and an accepting stance towards experience, were common to all interventions. However, the therapies differed in their emphasis of mindfulness either as a specific state of consciousness or as a set of skills to learn and master. There were also differences in the underlying purpose of mindfulness practice as part of the therapeutic process. The most obvious difference was whether or not a formal mindfulness practice is expected from either the patient or the therapist. The diversity of definitions makes mindfulness suitable to adapt for various psychological interventions which are aimed at different patient groups, and its therapeutic potential is clear. However, there is currently too little high-quality research available to make reliable conclusions about the specific effect of mindfulness in mindfulness-based treatments. Much more research is needed, starting with a clear definition and operationalization of the construct, and developing more reliable measures.
-
(2022)Änkytys on heterogeeninen puheen sujuvuuden häiriö, joka voi vaikuttaa negatiivisesti änkyttävän henkilön vuorovaikutusasenteisiin, elämänlaatuun ja psyykkiseen hyvinvointiin. Änkytyksen kuntoutuksessa korostetaankin nykyään moniulotteisesta näkökulmaa, jossa otetaan huomioon myös sen psykologiset ulottuvuudet. Mindfulness- ja hyväksymispohjaiset interventiot saattavat aiempien tutkimusten perusteella tarjota työkalun psyykkisten haasteiden huomioimiseksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, millä tavoin mindfulness- ja hyväksymispohjaisia menetelmiä on hyödynnetty änkytyksen kuntoutuksessa. Lisäksi tavoitteena on kuvata ja analysoida, millaisia vaikutuksia mindfulness- ja hyväksymispohjaisilla menetelmillä on viimeisimpien tutkimusten mukaan ollut änkyttävien henkilöiden puheen sujuvuuteen, vuorovaikutukseen, ja psyykkiseen hyvinvointiin. Kandidaatintutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Hakulausekkeena oli (ABS (mindfulness) OR ABS (acceptance)) AND (ABS (stutter*) OR ABS (stammer*)). Tiedonhaku tehtiin Scopus ja Ovid Medline -tietokannoissa helmikuussa 2022. Tutkimukseen valikoitui tarkastelun jälkeen neljä artikkelia ja lisäksi yksi artikkeli otettiin mukaan käsinpoimintana. Artikkelit oli julkaistu vuosina 2019–2021. Mindfulness- ja hyväksymispohjaisia menetelmiä hyödynnettiin hyvin eri tavoin eri interventioissa. Osassa ne oli integroitu tiiviisti terapiakokonaisuuteen, kun toisissa ne olivat erillisenä komponenttina. Menetelmän painotus myös vaihteli lyhyestä mindfulnessharjoituksesta änkytysterapian lomassa mindfulnessiin koko terapian pääpainona. Interventioiden tulokset sujuvuuden suhteen olivat melko vaihtelevia ja osin jopa vastakkaisia, erityisesti niiden tutkimusten kohdalla, joissa oli käytetty pidemmän ajan seurantaa. Kaikissa tutkimuksessa saavutettiin kuitenkin positiivisia tuloksia, kun tarkasteltiin vuorovaikutukseen ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyviä vaikutuksia erilaisin mittarein arvioituna. Välttämiskäyttäytyminen ja änkytyksen negatiivinen vaikutus tutkittavien elämään väheni. Kohentumista havaittiin tietoisuustaidoissa, kommunikaatioasenteissa, vuorovaikutustaidoissa ja elämänlaadussa. Tulosten perusteella mindfulness- ja hyväksymispohjaisia menetelmien hyödyntämistä voidaan harkita erityisesti, kun tavoitteena on parantaa psyykkistä hyvinvointia ja arjen toimijuutta. Näyttöä aiheesta on kuitenkin vielä vähän ja lisää tutkimusta tarvitaan empiirisen tiedon laajentamiseksi, menetelmien kehittämiseksi ja kliinisten sovellusten muokkaamiseksi.
-
(2019)Tutkielmassa selvitetään, missä eri konteksteissa mindfulness-harjoittelua on käsitelty kolmessa suomalaisessa sanomalehdessä vuosina 2011-2018 sekä miten harjoitusmuodon suhde sen buddhalaiseen taustaan on esitetty. Mindfulness käännetään suomeksi tietoiseksi läsnäoloksi tai tietoisuustaidoiksi. Käsitettä käytetään monessa eri merkityksessä, mutta modernissa länsimaisessa tulkinnassa sillä tarkoitetaan tavanomaisesti huomion suuntaamista nykyhetkeen ja ei-arvottavaa oman kokemuksen tarkkailua. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostavat postsekulaarin ja uushenkisyyden käsitteet. Postsekularismi viittaa näkemykseen, että uskonto ja uskonnollisuus eivät ole sekularisaatioparadigman mukaisesti häviämässä yhteiskunnasta modernisaation myötä. Käsite kuvaa uskonnollisuuden muutosta ja uudenlaisia ilmenemismuotoja yhteiskunnassa. Uskonnollisuuden muutoksesta kertoo muun muassa kasvanut kiinnostus henkisyyteen ja yksilölliseen henkiseen etsintään. Uushenkisyyden nousu liittyy osaltaan myös mindfulnessin suosion kasvuun. Laadullinen tutkielma on toteutettu aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä. Aineisto koostuu yhteensä 123:sta Helsingin Sanomissa, Iltalehdessä sekä Kirkko ja kaupunki –lehdessä vuosina 2011-2018 julkaistuista mindfulnessia käsittelevistä ja sivuavista artikkeleista. Helsingin Sanomat valikoitui aineistoon Suomen suurimpana valtakunnallisena sanomalehtenä, Iltalehti puolestaan edustaa toisiksi luetuinta kahdesta suuresta iltapäivälehdestä ja Kirkko ja kaupunki on Suomen evankelisluterilaisen kirkon laajalevikkisin seurakuntalehti. Analyysissa nousi esiin neljä eri pääteemaa, joiden kontekstissa mindfulnessia tutkituissa sanomalehdissä käsitellään: työ, terveys, hyvinvointi ja uskonto. Mindfulness näyttäytyy tutkimusaineistossani pääosin sekulaarina harjoitteena ja sitä käsitellään myönteisessä valossa, vaikka kriittisiäkin näkökulmia nostetaan esiin etenkin Kirkko ja kaupunki –lehdessä sekä Helsingin Sanomissa. Mindfulness-harjoittelun buddhalaisista juurista ei aineistossa juuri puhuta: tausta nostetaan esiin yhteensä 16 artikkelissa ja maininnat ovat pääsääntöisesti lyhyitä ja neutraaleja. Tutkielmani osoittaa, että kasvava kiinnostus mindfulnessiin voidaan nähdä esimerkkinä uushenkisyyden ilmenemisestä.
-
(2019)Tutkielmassa selvitetään, missä eri konteksteissa mindfulness-harjoittelua on käsitelty kolmessa suomalaisessa sanomalehdessä vuosina 2011-2018 sekä miten harjoitusmuodon suhde sen buddhalaiseen taustaan on esitetty. Mindfulness käännetään suomeksi tietoiseksi läsnäoloksi tai tietoisuustaidoiksi. Käsitettä käytetään monessa eri merkityksessä, mutta modernissa länsimaisessa tulkinnassa sillä tarkoitetaan tavanomaisesti huomion suuntaamista nykyhetkeen ja ei-arvottavaa oman kokemuksen tarkkailua. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostavat postsekulaarin ja uushenkisyyden käsitteet. Postsekularismi viittaa näkemykseen, että uskonto ja uskonnollisuus eivät ole sekularisaatioparadigman mukaisesti häviämässä yhteiskunnasta modernisaation myötä. Käsite kuvaa uskonnollisuuden muutosta ja uudenlaisia ilmenemismuotoja yhteiskunnassa. Uskonnollisuuden muutoksesta kertoo muun muassa kasvanut kiinnostus henkisyyteen ja yksilölliseen henkiseen etsintään. Uushenkisyyden nousu liittyy osaltaan myös mindfulnessin suosion kasvuun. Laadullinen tutkielma on toteutettu aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä. Aineisto koostuu yhteensä 123:sta Helsingin Sanomissa, Iltalehdessä sekä Kirkko ja kaupunki –lehdessä vuosina 2011-2018 julkaistuista mindfulnessia käsittelevistä ja sivuavista artikkeleista. Helsingin Sanomat valikoitui aineistoon Suomen suurimpana valtakunnallisena sanomalehtenä, Iltalehti puolestaan edustaa toisiksi luetuinta kahdesta suuresta iltapäivälehdestä ja Kirkko ja kaupunki on Suomen evankelisluterilaisen kirkon laajalevikkisin seurakuntalehti. Analyysissa nousi esiin neljä eri pääteemaa, joiden kontekstissa mindfulnessia tutkituissa sanomalehdissä käsitellään: työ, terveys, hyvinvointi ja uskonto. Mindfulness näyttäytyy tutkimusaineistossani pääosin sekulaarina harjoitteena ja sitä käsitellään myönteisessä valossa, vaikka kriittisiäkin näkökulmia nostetaan esiin etenkin Kirkko ja kaupunki –lehdessä sekä Helsingin Sanomissa. Mindfulness-harjoittelun buddhalaisista juurista ei aineistossa juuri puhuta: tausta nostetaan esiin yhteensä 16 artikkelissa ja maininnat ovat pääsääntöisesti lyhyitä ja neutraaleja. Tutkielmani osoittaa, että kasvava kiinnostus mindfulnessiin voidaan nähdä esimerkkinä uushenkisyyden ilmenemisestä.
-
(2020)The goal of this study was to find out how a mindfulness-based intervention affects the emotion skills, presence skills and reflection skills of 7th graders. Emotion, presence and reflection skills were gathered under a hypernym, ”The Skills of Being”. Previous research on mindfulness has shown promising positive effects on children and youth’s mental wellbeing. In this study it is under interest, if practising mindfulness regularly at schools could bring positive effects to the ever changing daily life in schools. This study aimes to develop ways to support pupils’ and teachers’ mental wellbeing in schools. In this study, 7th graders from a Finnish elementary school participated. The data was gathered with a questionnaire and with group interviews. The questionnaire was answered by 13 pupils before and after the intervention. The group interviews were held after the intervention in which 14 pupils attended to. The questionnaire was analyzed by using Excel and the interviews were analyzed by a theory directional content analysis approach. In the light of the quantitative and the qualitative data, there was found three themes for each research question. Results show that the mindfulness-based intervention seemed to have positive effect to the pupils’ emotion, presence and reflection skills.
-
(2020)The goal of this study was to find out how a mindfulness-based intervention affects the emotion skills, presence skills and reflection skills of 7th graders. Emotion, presence and reflection skills were gathered under a hypernym, ”The Skills of Being”. Previous research on mindfulness has shown promising positive effects on children and youth’s mental wellbeing. In this study it is under interest, if practising mindfulness regularly at schools could bring positive effects to the ever changing daily life in schools. This study aimes to develop ways to support pupils’ and teachers’ mental wellbeing in schools. In this study, 7th graders from a Finnish elementary school participated. The data was gathered with a questionnaire and with group interviews. The questionnaire was answered by 13 pupils before and after the intervention. The group interviews were held after the intervention in which 14 pupils attended to. The questionnaire was analyzed by using Excel and the interviews were analyzed by a theory directional content analysis approach. In the light of the quantitative and the qualitative data, there was found three themes for each research question. Results show that the mindfulness-based intervention seemed to have positive effect to the pupils’ emotion, presence and reflection skills.
Now showing items 1-20 of 33