Browsing by Subject "motiivi"
Now showing items 1-9 of 9
-
(2018)In my bachelor thesis, I wanted to research experiences of participants of Käden taidot courses at Vantaa Adult Education Institute of Tikkurila. I chosed Adult Education Institute of Tikkurila as research target, because it is one of the biggest adult institute in Finland. I wanted to find out following themes: what kind of different motives people had to take part in different kind of Käden taidot courses and what kind of preconceptions they had toward these courses. I also wanted to find out how these preconceptions came true. Inquiry method I used, was survey, because with it, it is easy to handle big sampling and it is easy to answer anonymously. Inquiry method I used was based on Likert scale multiple choice questions and open questions. In the inquiry form every multiple choice was followed by open question where the participants could define the answer they gave. I took 60 forms to the Adult Education Institute and I ged back 24, so the answering percentage was 40. The classification of my inquiry based on qualitative and narrative analysis. Based on the answers I get, I divited participants to three different groups; “the Repeater”, “the Hang arounder” and “the Knower”. The repeater wats to revise a course again, because it is possible to learn something new. The Hang arounder takes part to a course, because the reference group is so good, even if she/he wants to learn something new. To the Knower it is most important to learn something new, when the social aspect has a minor role. Named groups went one on the other and it was difficult to make accurate categorizations. All the respondents agreed that all preconceptions towar courses came true and they were educational. In addition to they served social needs.
-
(2020)Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin iäkkäitä kuluttajia ja ruoan verkkokauppaa. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitkä motiivit vaikuttavat iäkkäiden kuluttajien ruoan verkkokaupan käyttöön. Tämä on ajankohtainen aihe, koska iäkkäiden kuluttajien määrä tulee kasvamaan tulevaisuudessa, ja osa iäkkäistä käyttää jo nyt ruoan verkkokauppaa. Tulevien ikäpolvien tietotekniset taidot tulevat olemaan paremmat, jolloin uusien palveluiden käyttöönotto tulee helpottumaan. Tutkimuksen toteutuksessa tehtiin yhteistyötä suomalaisen päivittäistavarakauppaketjun K-ryhmän kanssa. K-ryhmän avulla saatiin yhteys iäkkäisiin kuluttajiin, jotka käyttävät ruoan verkkokauppaa. Tutkimuksessa haastateltiin kahdeksaa yli 65-vuotiasta ruoan verkkokauppaa käyttävää kuluttajaa. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla analyysillä ja analyysitapana oli teemoittelu. Tutkielmassa huomattiin, että iäkkäät käyttävät ruoan verkkokauppaa etenkin huonontuneen toimintakykynsä johdosta. Huomioitavaa oli myös se, että iäkkäät eivät käyttäneet vain ruoan verkkokauppaa hankkiakseen ruokaa. Kaikki haastateltavat pitivät tärkeänä, että heillä on myös mahdollisuus käyttää tavallista ruokakauppaa. Tutkimuksessa huomattiin, että iäkkäät hakevat myymälältä ja verkkokaupalta eri asioita. Ruoan verkkokaupalta haettiin etenkin vaivattomuutta, kun taas tavallinen myymälä toi ajanvietettä ja mahdollisuuden itse valita tuotteita. Osa iäkkäistä myös koki ruoan verkkokaupan mahdollistavan itsenäisen elämisen jatkamisen omassa kodissaan. Tutkimuksen tulosten perusteella iäkkäät kokevat ruoan verkkokaupan olevan heille hyödyllinen lisä ruokakaupassa käynnille. Kuitenkaan kaikkia ruokaostoksia ei haluta tehdä verkosta, koska tavallisessa myymälässä käynnissä on muitakin merkityksiä iäkkäille kuin vain ruokaostosten teko.
-
(2016)Tutkielmani tarkastelee sitä, miten sodan ja markkinatalouden rinnastuminen tematisoituu Arto Salmisen romaanissa Lahti (2004). Romaanissa on kaksi tarinalinjaa, joista ensimmäisen keskiössä on asepalvelustaan suorittava Marko, joka käsketään salaiselle armeijakomennukselle. Samaan aikaan kun Marko on oman “lahtinsa” keskellä, hänen Lahdessa asuva pienyrittäjä-isänsä käy läpi taloudellista kujanjuoksuaan. Tutkielmani alussa esittelen ja analysoin kolme teoksessa toistuvaa temaattisesti merkittävää kerronnallista elementtiä, motiivia (Yrjö Hosiaisluoman tarkoittamassa merkityksessä). Olen nimennyt kyseiset motiivit sikamotiiviksi, logistiikkamotiiviksi ja rinnastusmotiiviksi. Näkemykseni mukaan motiiveja analysoimalla ristivalottuu teoksen teema sodan ja markkinatalouden rinnakkaisuudesta. Motiivianalyysissäni hyödynnän paikoin myös Theodor Wolpersin motiiviluokittelua. Teoksen motiiveja käsittelevän toisen luvun jälkeen otan kolmannessa luvussa analyysiin nimenomaan sodan ja markkinatalouden rinnastumisen tematisoitumisen romaanissa. Tulkintani mukaan romaanissa osoitetaan sodan ja markkinatalouden paitsi toimivan samalla käytännöllisellä logiikalla myös kietoutuneen symbioottiseen suhteeseen toistensa kanssa. Viimeisessä luvussa käsittelen lohdun mahdollisuutta teoksen pessimistisessä maailmankuvassa. Osittain tutkija Jussi Ojajärven näkemyksiin tukeutuen päädyn lopputulemaan, että teos pitää sisällään useita mahdollisuuksia lohdulliseen tulkintaan: ensimmäinen on teoksen lyyrinen kieli, joka tarjoaa taukopaikkoja kauheaksi kuvatun maailman keskellä; toinen on Markon ja isän empaattinen ympäristön havainnointi; kolmas on tulkintani siitä, että toisin kuin isänsä, Markon tulevaisuus on valoisa perustuen hänen omaan havaintoonsa isänsä kulkemisesta elämässä “selkä menosuuntaan” – havainto, jonka tehtyään Markolle itselleen avautuu mahdollisuus valita toisin.
-
(2016)Tutkielmani tarkastelee sitä, miten sodan ja markkinatalouden rinnastuminen tematisoituu Arto Salmisen romaanissa Lahti (2004). Romaanissa on kaksi tarinalinjaa, joista ensimmäisen keskiössä on asepalvelustaan suorittava Marko, joka käsketään salaiselle armeijakomennukselle. Samaan aikaan kun Marko on oman “lahtinsa” keskellä, hänen Lahdessa asuva pienyrittäjä-isänsä käy läpi taloudellista kujanjuoksuaan. Tutkielmani alussa esittelen ja analysoin kolme teoksessa toistuvaa temaattisesti merkittävää kerronnallista elementtiä, motiivia (Yrjö Hosiaisluoman tarkoittamassa merkityksessä). Olen nimennyt kyseiset motiivit sikamotiiviksi, logistiikkamotiiviksi ja rinnastusmotiiviksi. Näkemykseni mukaan motiiveja analysoimalla ristivalottuu teoksen teema sodan ja markkinatalouden rinnakkaisuudesta. Motiivianalyysissäni hyödynnän paikoin myös Theodor Wolpersin motiiviluokittelua. Teoksen motiiveja käsittelevän toisen luvun jälkeen otan kolmannessa luvussa analyysiin nimenomaan sodan ja markkinatalouden rinnastumisen tematisoitumisen romaanissa. Tulkintani mukaan romaanissa osoitetaan sodan ja markkinatalouden paitsi toimivan samalla käytännöllisellä logiikalla myös kietoutuneen symbioottiseen suhteeseen toistensa kanssa. Viimeisessä luvussa käsittelen lohdun mahdollisuutta teoksen pessimistisessä maailmankuvassa. Osittain tutkija Jussi Ojajärven näkemyksiin tukeutuen päädyn lopputulemaan, että teos pitää sisällään useita mahdollisuuksia lohdulliseen tulkintaan: ensimmäinen on teoksen lyyrinen kieli, joka tarjoaa taukopaikkoja kauheaksi kuvatun maailman keskellä; toinen on Markon ja isän empaattinen ympäristön havainnointi; kolmas on tulkintani siitä, että toisin kuin isänsä, Markon tulevaisuus on valoisa perustuen hänen omaan havaintoonsa isänsä kulkemisesta elämässä “selkä menosuuntaan” – havainto, jonka tehtyään Markolle itselleen avautuu mahdollisuus valita toisin.
-
(2017)Tässä tutkielmassa tarkastellaan metsä-motiivin asemaa, vaihtelua ja siihen kytkeytyvää symboliikkaa brittiläisessä kirjallisuudessa. Analyysin pohjana toimivat konseptit ”erämaa” (wilderness), ”utopia” ja ”hämy” (twilight), joita hyödyntäen tarkasteluun valitut brittiläisessä kirjallisuudessa esiintyvät metsät voidaan kategorisoida, sekä Carl Jungin teoria arkkityypeistä, joihin metsä itsessään kuuluu. Edellä lueteltujen konseptien avulla tutkielmassa tarkastellaan metsä-arkkityypin eri aspekteja brittiläisessä kirjallisuudessa ja pyritään osoittamaan konseptien hyödyllisyys kaunokirjallisten metsien kategorioinnissa. Tutkielmassa esitellään ja eritellään kunkin konseptin erityispiirteitä sekä analysoidaan ja verrataan kuutta kaunokirjallista tekstiä, joissa metsä-motiivia on kuvattu mainittujen konseptien mukaisesti. Konseptia ”erämaa” havainnollistavat keskiaikainen ritariromaani Sir Gawain ja vihreä ritari sekä Kenneth Grahamen Kaislikossa suhisee. ”Utopia”- konseptin mukaisia metsiä havainnollistavat keskiaikainen teksti A Gest Of Robyn Hode sekä J.M. Barrien Peter Pan. Viimeistä konseptia, ”hämyä”, havainnollistavat William Shakespearen Kesäyön unelma sekä J.R.R. Tolkienin Hobitti. Tutkielmaa tehdessä havaittiin, että hyödynnetty teoreettinen viitekehys tarjoaa hyvän lähtökohdan erilaisten kaunokirjallisten metsien analysointiin ja kategoriointiin. Monet fiktionaaliset metsät toki sisältävät samanaikaisesti piirteitä useammasta kuin yhdestä konseptista, mutta pääasiallisesti konseptien avulla kaunokirjalliset metsät, ainakin brittiläisessä kirjallisuudessa, on mahdollista jakaa esitettyihin konseptuaalisiin kategorioihin.
-
(2017)Tässä tutkielmassa tarkastellaan metsä-motiivin asemaa, vaihtelua ja siihen kytkeytyvää symboliikkaa brittiläisessä kirjallisuudessa. Analyysin pohjana toimivat konseptit ”erämaa” (wilderness), ”utopia” ja ”hämy” (twilight), joita hyödyntäen tarkasteluun valitut brittiläisessä kirjallisuudessa esiintyvät metsät voidaan kategorisoida, sekä Carl Jungin teoria arkkityypeistä, joihin metsä itsessään kuuluu. Edellä lueteltujen konseptien avulla tutkielmassa tarkastellaan metsä-arkkityypin eri aspekteja brittiläisessä kirjallisuudessa ja pyritään osoittamaan konseptien hyödyllisyys kaunokirjallisten metsien kategorioinnissa. Tutkielmassa esitellään ja eritellään kunkin konseptin erityispiirteitä sekä analysoidaan ja verrataan kuutta kaunokirjallista tekstiä, joissa metsä-motiivia on kuvattu mainittujen konseptien mukaisesti. Konseptia ”erämaa” havainnollistavat keskiaikainen ritariromaani Sir Gawain ja vihreä ritari sekä Kenneth Grahamen Kaislikossa suhisee. ”Utopia”- konseptin mukaisia metsiä havainnollistavat keskiaikainen teksti A Gest Of Robyn Hode sekä J.M. Barrien Peter Pan. Viimeistä konseptia, ”hämyä”, havainnollistavat William Shakespearen Kesäyön unelma sekä J.R.R. Tolkienin Hobitti. Tutkielmaa tehdessä havaittiin, että hyödynnetty teoreettinen viitekehys tarjoaa hyvän lähtökohdan erilaisten kaunokirjallisten metsien analysointiin ja kategoriointiin. Monet fiktionaaliset metsät toki sisältävät samanaikaisesti piirteitä useammasta kuin yhdestä konseptista, mutta pääasiallisesti konseptien avulla kaunokirjalliset metsät, ainakin brittiläisessä kirjallisuudessa, on mahdollista jakaa esitettyihin konseptuaalisiin kategorioihin.
-
(2014)City of Helsinki is aspiring towards carbon neutrality by 2050. Households play an important role in this matter, as their share of carbon dioxide emissions is substantial in the city-level. The energy efficiency of different household appliances is improving, but their usage is rising in tandem. Overall, it is recognized that there needs to be a change in household behaviour. In this thesis I examine what kinds of low carbon actions households are taking and what has motivated them to do so. The thesis is done in co-operation with Aalto University’s HAPPI project, which deals with carbon neutral living in Helsinki. The project studies possibilities to promote climate friendly actions on a residential level. Research was carried out in Mellunkylä, a residential area in eastern Helsinki. The contribution of this thesis is to recognize customs that advance and support low carbon actions on a residential level. The research question took shape as: “What are the low carbon actions that the households in Mellunkylä are taking and why are they taking them?” In order to answer both questions, I decided to use two methods: a survey and interviews. The survey aimed to provide quantitative information about the people living in Mellunkylä as well as a generalization on how they were acting, what they were interested in and what they saw as barriers to further behavior change. In order to better understand what these actions mean for the households and to gain information about their values and other motivations, qualitative interviews were a justified method to further assess the research problem. They aimed to specify the behavior changes that had already occurred and what kinds of motives lie behind these behaviors, as well as to assess the barriers to other behavior changes. Results from both studies indicate that most households were generally making mostly curtailment actions, such as reducing the use of lightning, household appliances and water consumption. There were also efficiency actions, which for the most part consisted of investing on new lightning and household appliances. The households were not fond of acquiring green electricity and were not generally trying to reduce their emissions through heating-related solutions. The households had a general idea of why they should reduce their energy consumption: energy use was commonly understood a societal problem and everyone’s responsibility. The interviewees mentioned altruistic values and biospheric concerns most often, which was fruitful in that these kinds of values are important in saving energy in the long run. Of the external motivators economic factors were mentioned repetitively. They were thought to have an effect on the individual as well as on the economy. It seemed that the households were hoping to be able to use energy without worries and with small expenses. This suggests that the motivations for low carbon actions lie within costs and ease of life rather than environmental concerns. Habits were often mentioned as a barrier to behavior change. Also costs and inability to follow one’s energy consumption were some of the barriers that stood out in the studies. This is in line with the fact that the participants were making more of the curtailment actions rather than efficiency actions, which can be more costly. The case study households showed interest in following their energy consumption, so some kind of feedback as well as personal recommendations for improvement could be in place. This is an important area where the city could take actions, for example, by supporting the households to commit in reducing their energy consumption. It should be noted that in reaching a low carbon lifestyle, there are various routes, of which living-related low carbon actions are only one piece. It is important to find the actions and interventions which can result in long lasting behavioral changes.
-
(2018)The demands for the individual in the present day society include constant self-development and educating oneself and thus many people obtain more than just one university degree. At the same time the transition from studies to working life is being accelerated for example by quotas for first-time applicants, which has made it more difficult to study another degree. Consequently, individuals face conflicting demands regarding their studies. In this study I examine the motives that the students of general and adult education at the University of Helsinki with a previous bachelor’s degree from a university of applied sciences have for studying another university degree. The main purpose of this study was to find out 1) what are the motives that these students describe having for their studies and 2) define, based on these motives, the student types that the interviewees represent. This subject has not been previously studied using this kind of target group but similar studies have been conducted on adult students and students with double degrees. These studies have found that the students have many different motives for their studies and that they also represent different student types. The collection of the research data was carried out in the fall of 2017 utilizing individual and theme interviews. Four students majoring in general and adult education and having a previous bachelor’s degree from the university of applied sciences were interviewed. The methods used in the data analysis were theory directed and theory based content analysis. The categories representing the students’ motives were created using the motive groups (industrial asset, changing career, university as a haven, educating oneself and further education) defined by Minna Kylmälahti in her study. The student types were defined using Marika Alho-Malmelin’s student type classification (career-oriented, degree-oriented, seekers of change and studying as a way of life). This study indicated that students have many different motives for studying another university degree. The motives discovered included career change, university education as a long-term dream, desire for knowledge and suitable time for studies. A very common motive, however, was an unsuccessful first career choice, which had led students to study another degree. Many student types were represented in the data. Every interviewee represented at least two different student types and overall the student types represented in this study were career-oriented students, students for whom studying is a way of life, and students seeking change. According to this study, the students studying another degree are a versatile group whose major motivational factor to study is an unsuccessful first career choice. Therefore, it is important to secure the possibility to change careers also when political decisions to accelerate the transitions between education levels are being made.
-
(2022)Tavoitteet. Ruokaostoksien hankkiminen on viikoittain toistuva välttämätön kotityö, joka vie arjessa aikaa ja rahaa. Ruoan verkkokaupat ovat tuoneet mahdollisuuden hankkia fyysisen päivittäistavarakaupan sijaan ruokaostokset verkkokaupasta. Kirjallisuuskatsauksen on tarkoitus syventää ymmärrystä kotitalouksien kulutuskäyttäytymisestä ruokaostoksilla. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät saavat kuluttajan ostamaan ruokaostokset verkkokaupasta. Tässä kirjallisuuskatsauksessa kartoitetaan kuluttajien motiiveja asioida ruokaostokset verkkokaupassa. Motiiveja kartoittamalla pyritään ymmärtämään paremmin, mitkä tekijät ovat kuluttajille tärkeitä arjen ruokaostoksien hankinnassa ja mitä hyötyjä kuluttajat tavoittelevat. Menetelmät. Tämä laadullinen tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valikoitui 13 tutkimusta, joihin lukeutuu tutkimuksia yhteensä seitsemästä eri maasta. Tarkastellut tutkimukset ovat vuosilta 2016–2021. Tutkimuksen analyysiä tehtiin sisällön erittelyn ja teemoittelun kautta. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa havaittiin, että kuluttajia motivoi verkossa asioimiseen tavoite säästää aikaa, vaivaa ja rahaa. Kuluttajia motivoi verkkokaupan käyttöön myös laaja ja laadukas tuotevalikoima sekä satunnaiset tilannetekijät. Kuluttajat kokivat verkkokaupassa asioinnin tuovan myös muita hyötyjä. Tutkimuksen tuloksina havaittiin, että vaikka verkkokaupan käyttö on vielä kokonaisuudessaan vähäistä, samaan aikaan verkkokaupan olemassaolo on joillekin kuluttajille jopa välttämättömyys. Nämä tulokset ovat merkittäviä, sillä kuluttajat ovat kokeneet säästävänsä kotitalouden kallisarvoisia resursseja.
Now showing items 1-9 of 9