Browsing by Subject "médias"

Tämä tutkielma käsittelee mediakasvatusta ja sen sisällyttämistä opetussuunnitelman kautta lukion ranskan kielen opetukseen. Tutkimuksen tavoite on selvittää, mitkä ovat yleisimmin hyödynnetyt mediat ranskan opetuksessa valitun oppikirjasarjan kautta ottaen huomioon mediakasvatuksessa korostuvat mediakäytön taidot. Hypoteesin mukaan valitut oppikirjat ottavat huomioon pääosin perinteisten medioiden muotoja uusien medioiden yleistymisen ja oppilaiden omien mediamaisemien laajuuksista huolimatta. Tutkimuksen teorialuvussa esitellään mediakasvatuksen perusteita ja luonteenpiirteitä mediataitojen näkökulmista. Onhan selvää, että eri medioiden arkipäiväinen kulutus on lisääntynyt merkittävästi kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla vuosituhannen alun sähköistymisen ja medioitumisen jälkeen. Nuorten mediakulutuksen räjähdysmäisen lisääntymisen seurauksena tämä ei kuitenkaan tarkoita, että nuoret olisivat riittävän valveutuneita median vaaroista. Arkipäivän oikeasuhteiset mediataidot ja niiden kehittäminen tulisikin ottaa huomioon kaikessa koulun toiminnassa, myös ranskan opetuksessa. Koululla onkin tärkeä rooli vastatessaan mediakasvatuksen mahdollistamisesta opetuksessa. Suomessa etenkin lukioasteen koulutus on käynyt läpi suuren murroksen 2000-luvun alusta alkaen, jolloin digiloikka ja mediakasvatuksen sisällytys opetukseen tulivat ajankohtaisiksi. Valeuutiset, vihapuhe, nettikiusaaminen ja kyberväkivalta ovat vain pieni osa verkostoituneen mediakulutuksen kääntöpuolia. 1960-luvun valtamedioiden aikaan, vähitellen kehittynyt mediakasvatus pyrkii vastaamaan juuri näihin mediakäytön vastakkainasetteluihin ja antamaan apuvälineitä tunnistamaan, suojautumaan ja ehkäisemään mediakäytön ja sisältöjen ongelmia vastaan kriittisestä näkökulmasta. Mediakasvatus myös ohjaa etsimään, tuottamaan, jakamaan sisältöä eri medioissa ottaen myös huomioon eri yleisöt ja jokaisen aseman median kuluttajana. Mediakasvatus ottaa huomioon sekä perinteisen median muodot, että uudet mediat, mutta myös etenkin alati yleistyvän kansalaisjournalismin. Tutkielman korpuksena hyödynnetään Otavan J’aime oppikirjasarjaa, joka tarjoaa monipuolisesti sekä sähköisiä, että painettuja materiaaleja ottaen siten huomioon niin perinteisen kuin myös uusmedian. Tutkimuksen kautta tuotettiin oppikirjojen aktiviteetteja ryhmitteleviä frekvenssitaulukoita, jotka helpottavat analyysiä. Tutkimusta varten oppikirjoista on myös poimittu esimerkkiaineistoa. Aktiviteetteja, joiden avulla havainnollistetaan mediakasvatuksen toteutumista ja huomioon ottamista käytännössä. Analyysissä mediakasvatusta tutkitaan siten kolmelta eri tasolta analysoiden aktiviteetteja määrällisestä ja laadullisesta näkökulmasta. Tutkimuksessa esitetty hypoteesi osoittautui todeksi. Lisäksi saimme selville, että mediakasvatuksen vähäinen huomioiminen ei johdu ainoastaan materiaalien riittämättömyydestä, vaan usein ranskan opettajien puutteellisesta koulutuksesta mediakasvatukseen ja sen kysymyksenasetteluihin liittyen. Vaikka oppikirjat tarjoavatkin laajasti eri media- ja tiedonhakuaktiviteetteja yleisimmät oppikirjoissa esillä olevat mediat ovat kuitenkin perinteisiä.