Browsing by Subject "naisviha"

Tässä Pro gradu -tutkielmassa tutkin naisvihaa suomalaisessa verkkokeskustelussa deittikulttuuria koskien. Lisäksi kartoitan millaista maskuliinisuutta tämä naisviha rakentaa. Tutkielma valaisee naisvihamielisyyden piirteitä ja sen rakentamaa maskuliinisuutta verkkokeskusteluissa deittikulttuurin kontekstissa. Tavoitteena on esittää kattava kuva naisvihamielisyyden luonteesta ja tasosta verkossa sekä tuoda asialle näkyvyyttä. Tutkielman tavoite on myös luoda pohjaa naisvihamielisen puheen ehkäisytyöhön. Naisviha on Suomessa ja kansainvälisesti nousussa ja tullut entistä näkyvämmäksi sosiaalisen median ja internetin kautta. Sosiaalinen media on tarjonnut myös uusia tapoja naisvihamielisten asenteiden ja ideologien laajaan ja nopeaan levittämiseen. Laajalle levinnyt ja radikaali verkossa leviävä misogynia voidaan nähdä osittain vastaiskuna feminismille, mutta ei selitä yksinomaan ideologien suosion nousua. Verkon naisvihamielisiä tiloja, yhteisöjä ja puhetta on tärkeää tutkia, sillä ilmiöllä on oikeita negatiivisia vaikutuksia naisten elämään, jotka eivät rajoitu pelkästään online-tiloihin. Lisäksi verkossa tapahtuva puhe ei ole erillistä oikeasta elämästä, vaan kertoo ihmisten asenteista ja ajatuksista asiaa koskien. Tutkielma on toteutettu keräämällä aineistoa suomalaisen blogitapauksen ympäriltä sopivan rajauksen vuoksi. Aineistoa on kerätty blogin lisäksi kolmen verkkojulkaisun kommenttikentästä sekä suomalaiselta keskustelufoorumilta Ylilaudalta. Aineiston analyysi toteutettiin kriittisen diskurssianalyysin avulla. Aineiston analyysi rakentuu kolmen diskurssin ympärille; Voimaantuneet naiset, Naisen likainen seksuaalisuus ja Mies uhrina. Kaikki diskurssit ilmentävät erilaisia naisvihan piirteitä keskustelussa ja paljastavat verkkokeskustelun merkityksiä ja valtasuhteita. Voimaantuneet naiset -diskurssi ilmentää naisvihan taustalla vaikuttavaa valtataistelua ja antifeminististä vastarintaa. Naisen likainen seksuaalisuus -diskurssin avulla analysoidaan vihamielisiä puhetapoja naisen seksuaalisuudesta; naisvihan piirteenä näyttäytyvät perinteiset asenteet naisen seksuaalisuudesta. Mies uhrina -diskurssi ilmentää naisvihamielisyyden julkista pedagogiikkaa ja asettaa miehen uhrin asemaan. Tutkielma esittää naisvihamielisyyden suomalaisissa verkkokeskusteluissa perustuvan paljolti taistelulle vallasta; keskusteluissa uhkana koetaan naisen vallan kasvu yhteiskunnassa. Myös kokemus seksuaalisen vallan epätasaisesta jakautumisesta tulee ilmi. Naisvihamielisen puheen takana on pyrkimys palauttaa sosiaalista kontrollia ja hiljentää naisia. Maskuliinisuuden teoria on hyödyllinen viitekehys, sillä tutkimus osoittaa, että naisvihamielisyys kietoutuu maskuliinisuuteen erittäin tiiviisti. Monet naisvihamielisen keskustelun piirteistä näyttävät kumpuavan maskuliinisuuden kokemuksen ristiriidasta. Tutkimus valaisee myös universaalia misogynian verkkoyhteisöä, jonka vaikutukset näkyvät jo selkeästi Suomessakin.

Maisteritutkielmassani tutkin millaista misogyniaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä on, ja miksi näin on. Käyn paljon läpi patriarkaalisuuden historiaa, jotta voidaan ymmärtää miksi misogynia ja patriarkaalisuus on niin voimakasta kirkon sisällä. Tutkielmassani perehdyn erityisesti naispappeuteen liittyvään historiaan ja nykyajan keskusteluun. Tutkielmani päätarkoituksena on selvittää, millaisia misogynisiä käsityksiä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä piilee. Tasa-arvoisemman kirkon kehittymisen kannalta misogyyniset näkemykset tulee tehdä näkyviksi, jotta osaisimme tunnistaa ne ja kiinnittää niihin muutostarpeita. Tarkoitukseni on tuoda esiin, kuinka historian saatossa, kirkko on sallinut miesvaltaisen johdon, joka puolestaan on tuonut mukanaan miesvaltaisen ajattelutavan. Tutkimuksessani käyn näiltä osin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähihistoriaa ja nykyaikaa. Naisvihamielisyys on noussut keskusteluihin viime vuosina yhä enemmän. Mitä enemmän tiedostamme vahingollisia patriarkaalisia rakenteita yhteiskunnassamme, sitä enemmän voimme niitä muuttaa. Tutkielmani tarkoitus on tuoda tietoisuuteen näitä vahingollisia ajattelutapoja tai käytöstapoja, jotka voidaan luokitella misogyniseksi. Lähdeaineistonani olen käyttänyt tutkimuskirjallisuutta, jossa on tutkittu kirkkoa tasa-arvoisesta näkökulmasta sekä kirjallisuutta, joka on myös käsitellyt sukupuoliroolien historiaa ja nykypäivää. Lisäksi olen ottanut otantoja misogyynisista keskusteluista ja artikkeleista.

Suomen seksuaalirikoslaki muuttui 1.1.2023 suostumusperustaiseksi, tarkoituksenaan suojella jokaisen kansalaisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja koskemattomuutta. Vaikka lakiuudistuksen tarkoitus on suojella kaikkia, voidaan se nähdä merkittävänä askeleena naisten ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien toteutumiselle, sillä he joutuvat huomattavasti miehiä useammin seksuaalirikosten uhreiksi, siinä missä miehet ovat seksuaalirikosten pääsääntöisiä tekijöitä. Tutkielmassani analysoin seksuaalirikoslakiuudistusta kyseenalaistavia puhetapoja Ylilautaan pohjautuvassa keskustelussa. Ylilauta on suomenkielinen 3,5 miljoonan käyttäjän anonyymi internetkeskustelualusta, jonka naisvihaa mutta myös rasismia on tutkittu useaan otteeseen. Ylilauta edustaa suomalaista manosfääriä, jonka voi tiivistää pitkälti verkkoon sijoittuvaksi naisvihaan pohjautuvaksi miesten tunneyhteisöksi. Manosfääri jakautuu eri haaroihin, joista kuitenkin jokainen pitää miehiä ja naisia eriarvoisina. Tutkielmani viitekehys pohjaa sosiaaliseen konstruktionismiin, jossa kielenkäyttö ymmärretään todellisuutta rakentavana ja tulkitsevana tekona. Aineistoni koostuu kahdesta Ylilaudan pisimmästä suostumuslakia käsittelevästä keskusteluketjusta. Lopullinen aineistoni rajautui 238 kommenttiin, joiden ulkopuolelle rajautuivat ne kommentit, joissa uutta lakia ei kyseenalaistettu. Metodini on Foucault ‘lainen diskurssianalyysi (FDA), jonka mukaan diskurssit luovat todellisuutta ja asettavat sekä objekteja että subjekteja merkitysten verkostoon. FDA:n avulla tutkin aineistossani käytettyjä keinoja kyseenalaistaa suostumusta, näiden keinojen muodostamia diskursseja, niiden sijoittumista laajempaan kontekstiin, ja diskurssien toimintaorientaatioita ja subjektipositioita. Tunnistin aineistostani kolme diskurssia: suostumuslaki naurettavana, suostumuslaki epäoikeudenmukaisena ja suostumuslaki yhteiskunnallisena uhkana. Diskurssit ovat yhdistettävissä manosfäärin inceleiden, Miesten oikeus -aktivistien, Men Going Their Own Way -liikkeen, ja Punaisen pillerin yhteisön sanomaan. Diskurssien toimintaorientaatioiksi tunnistin sisäryhmän yhtenäisyyden rakentamisen, seksuaalirikollisten etäännyttämisen itsestä, seksuaalirikosten arvottamisen ja vähättelyn, ja yhteiskuntaan ja naisiin kohdistuvan epäluottamuksen vahvistamisen. Diskursseista rakentui seuraavia subjektipositioita: alakynnessä oleva syrjitty mies ja etuoikeutettu tai ”paha” nainen, ”huono” nainen, ja yhteiskunnan ulkopuolinen kriitikko. Analyysini tulokset tukevat aiempaa tutkimusta Ylilaudan naisvihasta, mutta myös rasismista ja muukalaisvastaisuudesta. Aineiston suostumusvastaisuus kehottaa kattavan seksuaalikoulutuksen ja erityisesti suostumusvalistuksen kehittämiseen ja suuntaamiseen sekä lapsille että aikuisille. Internet, erityisesti Ylilaudan kaltaiset anonyymit keskustelualustat, luovat täydelliset olosuhteet jakautuneiden ihmisryhmien polarisaatiolle. Sivuston aktiivisista käyttäjistä kehittyy samoin ajattelevien kupla, jossa myös valheellinen tieto saattaa levitä. Esitän, että yleisen huono-osaisuuden ja epätasa-arvon vähentämisen ja kattavan ja saavutettavan seksuaalikoulutuksen lisäksi myös lähestyttävä tieto intersektionaalisesta feminismistä ja antirasismista saattaa vähentää seksuaalirikoksia ja radikalisoituneiden valkoisten heteromiesten ulkoryhmiin kohdistamaa vihaa.