Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "nettikommentointi"

Sort by: Order: Results:

  • Marjasvaara, Saara (2022)
    Tiivistelmä Tiedekunta: Valtiotieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Sosiaalitieteiden maisteriohjelma Opintosuunta: Sosiaalipsykologia Tekijä: Saara Marjasvaara Työn nimi: Kiitolliset, kunnioittavat ja nöyrät. Diskursiivinen näkökulma pakolaisten vastaanottoon liittyvään nettikommentointiin Työn laji: Maisterintutkielma Kuukausi ja vuosi: Toukokuu 2022 Sivumäärä: 87 + 2 Avainsanat: Kriittinen diskursiivinen sosiaalipsykologia, pakolaisten vastaanotto, kotoutuminen, nettikommentointi, maahanmuuttodiskurssit, poliittinen merkityksellistäminen, assimilaatiopolitiikka, toiseuttaminen Ohjaaja tai ohjaajat: Inga Jasinskaja-Lahti Säilytyspaikka: Helda Muita tietoja: - Tiivistelmä: Maahanmuuttokeskustelu on ollut Suomessa viime vuosina vilkasta ja se jatkuu edelleen kiivaana. Euroopan Unionissa ja Suomessa on koettu viime vuosina kaksi merkittävää pakolaisaaltoa, joista viimeisimmän aikana Suomeen on saapunut ukrainalaisia pakolaisia. Ensimmäinen pakolaisaalto oli vuonna 2015, ja Suomi myönsi vuonna 2016 ennätysmäärän oleskelulupia. Kuntiin syntyi painetta vastaanottaa pakolaisia ELY-keskuksen kuntapaikkamenettelyn kautta ja asiasta syntyi keskustelua paikallislehtien kommenttipalstoilla. Tutkielman toteutettiin kriittisen diskursiivisen sosiaalipsykologian viitekehyksessä. Sen aineistona oli yhdeksän kommenttiketjua paikallislehdissä, jotka olivat virinneet vuosina 2015-2018 julkaistuista uutisista liittyen pakolaisten vastaanottoon. Tavoitteena oli selvittää, minkälaisia tulkintarepertuaareja ja subjektipositioita rakentuu paikallislehtien keskustelupalstoilla, kun kommentoidaan päätöksiä pakolaisten sijoittamisesta kuntaan, sekä minkälaista argumentointia ja minkälaisia merkityksellistämisen keinoja näissä repertuaareissa esiintyy. Aineistosta voitiin löytää neljä tulkintarepertuaaria ja kuusi subjektipositiota. Maahanmuuttopolitiikka välineenä ja selittäjänä pakolaiskysymyksissä -repertuaarissa oli tunnusomaista informatiivisuus ja asiakeskeisyys. Läpileikkaavana tapana puhua pakolaisten vastaanotosta oli nostaa keskusteluun vastuukysymykset kotoutumisen onnistumisesta. Jakamisen taakka rajallisten resurssien todellisuuksissa -repertuaarissa oli tyypillistä epätoivon ilmaisut rajallisista palvelu- ja asuntoresursseista. Hyväksikäyttö hyväuskoisuuden varjolla- repertuaarissa retoriikkaa yhdisti hyväksikäytetyksi tulemisen uhkakuvan rakentuminen erityisesti pakolaisten vastaanoton taloudellisiin vaikutuksiin ja virheelliseen viranomaistiedotukseen liittyen. Hyväksikäyttöretoriikka ja turvallisuudentunteen horjumiseen liittyvät merkityksellistämisen tavat mahdollistivat pakolaisvastaisen politiikan, jolla oikeutettiin ja normalisoitiin assimilaatiopyrkimyksiä. Sosiaalisten identiteettien repertuaarissa rakentui identiteettineuvotteluja suhteessa tuleviin pakolaisiin. Retoriikkaa yhdisti puhetapa, joka rakentui uskonnollis- kulttuuristen arvojen ympärille. Tulkintarepertuaareissa rakentui kuusi erilaista subjektipositiota: valpas kansalainen, elättäjä ja veronmaksaja, paikallistuntija, petetty kuntalainen, toiseuden rakentaja sekä sivistyksen ja hyveellisten arvojen edustaja. Argumentaatiota tehtiin valta-asetelmasta käsin, jossa kohde oli objektifioitu, pakolaisten oman äänen retorinen hiljaisuus kietoutui tukahdutettuun positioon. Toiseuttaminen diskursiivisena prosessina mahdollisti rakenteellista diskriminaatiota normalisoivien todellisuuksien rakentumista. Nettikommentoinnissa arkipäiväinen maahanmuuttopoliittinen vaikuttaminen mahdollistuu maahanmuuttoa vastustavana retoriikkana, joka rakentuu yleiseksi puhetavaksi ja normiksi, luoden tyhjiön maahanmuuttomyönteiselle retoriikalle. Tämän tutkimuksen myötä ymmärrys pakolaisten vastaanottoon liittyvistä viestinnällisistä vuorovaikutusprosesseista lisääntyy niin arkisessa vuoropuhelussa ja internet-välitteisessä keskustelussa, kuin rakenteellisissa pakolaisten vastaanoton monitasoisissa prosesseissa. Tulokset voivat osaltaan lisätä ymmärrystä ja vahvistaa rakentavaa, pakolaisia ja muita maahanmuuttajia osallistavaa, myönteistä keskustelukulttuuria Suomessa.
  • Marjasvaara, Saara (2022)
    Tiivistelmä Tiedekunta: Valtiotieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Sosiaalitieteiden maisteriohjelma Opintosuunta: Sosiaalipsykologia Tekijä: Saara Marjasvaara Työn nimi: Kiitolliset, kunnioittavat ja nöyrät. Diskursiivinen näkökulma pakolaisten vastaanottoon liittyvään nettikommentointiin Työn laji: Maisterintutkielma Kuukausi ja vuosi: Toukokuu 2022 Sivumäärä: 87 + 2 Avainsanat: Kriittinen diskursiivinen sosiaalipsykologia, pakolaisten vastaanotto, kotoutuminen, nettikommentointi, maahanmuuttodiskurssit, poliittinen merkityksellistäminen, assimilaatiopolitiikka, toiseuttaminen Ohjaaja tai ohjaajat: Inga Jasinskaja-Lahti Säilytyspaikka: Helda Muita tietoja: - Tiivistelmä: Maahanmuuttokeskustelu on ollut Suomessa viime vuosina vilkasta ja se jatkuu edelleen kiivaana. Euroopan Unionissa ja Suomessa on koettu viime vuosina kaksi merkittävää pakolaisaaltoa, joista viimeisimmän aikana Suomeen on saapunut ukrainalaisia pakolaisia. Ensimmäinen pakolaisaalto oli vuonna 2015, ja Suomi myönsi vuonna 2016 ennätysmäärän oleskelulupia. Kuntiin syntyi painetta vastaanottaa pakolaisia ELY-keskuksen kuntapaikkamenettelyn kautta ja asiasta syntyi keskustelua paikallislehtien kommenttipalstoilla. Tutkielman toteutettiin kriittisen diskursiivisen sosiaalipsykologian viitekehyksessä. Sen aineistona oli yhdeksän kommenttiketjua paikallislehdissä, jotka olivat virinneet vuosina 2015-2018 julkaistuista uutisista liittyen pakolaisten vastaanottoon. Tavoitteena oli selvittää, minkälaisia tulkintarepertuaareja ja subjektipositioita rakentuu paikallislehtien keskustelupalstoilla, kun kommentoidaan päätöksiä pakolaisten sijoittamisesta kuntaan, sekä minkälaista argumentointia ja minkälaisia merkityksellistämisen keinoja näissä repertuaareissa esiintyy. Aineistosta voitiin löytää neljä tulkintarepertuaaria ja kuusi subjektipositiota. Maahanmuuttopolitiikka välineenä ja selittäjänä pakolaiskysymyksissä -repertuaarissa oli tunnusomaista informatiivisuus ja asiakeskeisyys. Läpileikkaavana tapana puhua pakolaisten vastaanotosta oli nostaa keskusteluun vastuukysymykset kotoutumisen onnistumisesta. Jakamisen taakka rajallisten resurssien todellisuuksissa -repertuaarissa oli tyypillistä epätoivon ilmaisut rajallisista palvelu- ja asuntoresursseista. Hyväksikäyttö hyväuskoisuuden varjolla- repertuaarissa retoriikkaa yhdisti hyväksikäytetyksi tulemisen uhkakuvan rakentuminen erityisesti pakolaisten vastaanoton taloudellisiin vaikutuksiin ja virheelliseen viranomaistiedotukseen liittyen. Hyväksikäyttöretoriikka ja turvallisuudentunteen horjumiseen liittyvät merkityksellistämisen tavat mahdollistivat pakolaisvastaisen politiikan, jolla oikeutettiin ja normalisoitiin assimilaatiopyrkimyksiä. Sosiaalisten identiteettien repertuaarissa rakentui identiteettineuvotteluja suhteessa tuleviin pakolaisiin. Retoriikkaa yhdisti puhetapa, joka rakentui uskonnollis- kulttuuristen arvojen ympärille. Tulkintarepertuaareissa rakentui kuusi erilaista subjektipositiota: valpas kansalainen, elättäjä ja veronmaksaja, paikallistuntija, petetty kuntalainen, toiseuden rakentaja sekä sivistyksen ja hyveellisten arvojen edustaja. Argumentaatiota tehtiin valta-asetelmasta käsin, jossa kohde oli objektifioitu, pakolaisten oman äänen retorinen hiljaisuus kietoutui tukahdutettuun positioon. Toiseuttaminen diskursiivisena prosessina mahdollisti rakenteellista diskriminaatiota normalisoivien todellisuuksien rakentumista. Nettikommentoinnissa arkipäiväinen maahanmuuttopoliittinen vaikuttaminen mahdollistuu maahanmuuttoa vastustavana retoriikkana, joka rakentuu yleiseksi puhetavaksi ja normiksi, luoden tyhjiön maahanmuuttomyönteiselle retoriikalle. Tämän tutkimuksen myötä ymmärrys pakolaisten vastaanottoon liittyvistä viestinnällisistä vuorovaikutusprosesseista lisääntyy niin arkisessa vuoropuhelussa ja internet-välitteisessä keskustelussa, kuin rakenteellisissa pakolaisten vastaanoton monitasoisissa prosesseissa. Tulokset voivat osaltaan lisätä ymmärrystä ja vahvistaa rakentavaa, pakolaisia ja muita maahanmuuttajia osallistavaa, myönteistä keskustelukulttuuria Suomessa.