Browsing by Subject "newborn"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2019)Sleep is one of the most vital functions of newborns and infants, and it is essential for neuronal network development. Therefore, long-term sleep disturbances have been associated with growth delays and behavioral disorders. Commonly reported infant sleep disturbances, such as night awakenings and difficulties falling asleep, cause distress to parents. Yet, the development of infant sleep in the home environment has not been fully elucidated due to lack of objective measurement parameters. In the current study, we assessed the feasibility of a motion sensor, attached to wearable pants, and ECG textile electrodes to monitor sleep-related respiration and heart rate of newborns and infants. First, we compared signals recorded by the motion sensor’s measurement channels to the standard respiratory piezo effort belt’s signal during daytime EEG recordings. According to our results, the motion sensor’s gyroscope proved to measure respiratory rate most accurately, while the ECG signal transmitted by the sensor was reliable in interpretable sections. We then provided wearable garments and smartphones to families with infants to assess overnight home-use. Our results indicate that different sleep states could likely be identified based on respiration fluctuation visible in the gyroscope’s signals. Moreover, the wearable system was considered practical and easy to use by the parents. Future studies should focus on validating the sensor with clinically approved measures, in order to train the algorithms to automatically identify different sleep-wake states. By doing so, the wearable sensor could provide information on natural infant sleep structure development over long time periods. Additionally, clinical validation of the sensor may result in the development of a companion diagnostic tool for infant cardiorespiratory and movement disorders.
-
(2018)Tämän tutkielman tarkoituksena on systemaattisen kirjallisuuskatsauksen kautta tarkastella vastasyntyneiden hengitysvaikeuksien non-invasiiviseen hoitoon liittyvää tutkimusnäyttöä. Suomessa syntyy vuosittain noin 50 000 lasta, joista 5-6 % ennenaikaisena. Täysiaikaisten ja keskosten tavallisimpia sairaalahoitoon johtavia syitä ovat hengitysvaikeudet, kuten keskosen hengitysvaikeusoireyhtymä tai täysiaikaisen ohimenevä hengitysvajaus. Hengitysvajaus johtuu keskosella keuhkojen ja hengityskeskuksen epäkypsyydestä ja täysiaikaisella syynä on usein keuhkonesteen hidas poistuminen. Hengitystä voidaan tukea joko invasiivisesti hengityskoneen avulla tai non-invasiivisin keinoin. Tämän katsauksen kannalta keskeisimpiä non-invasiivisia hengitystukimuotoja ovat nasaalinen ylipainetuki, nasaaliventilaattori ja korkeavirtausviikset. Hengityskonehoito on tehokas tapa avustaa hengitystä, mutta siihen liittyy vakavia haittoja, kuten hengitysteiden vaurioituminen, sepsis ja krooniset keuhkomuutokset. Nykysuositukset ohjaavat valitsemaan ensisijaisesti non-invasiivinen hengitystukimuodon, mikäli vastasyntyneen oma hengitys on riittävää. Non-invasiivisen tuen avulla voidaan lyhentää hengityskonehoidon kestoa käyttämällä sitä apuna koneesta vieroittumisessa tai tiettyjen potilaiden kohdalla konehoito pystytään välttämään kokonaan. Tutkimuksissa pyritään määrittämään ne potilaat, jotka kustakin hoitomuodosta hyötyvät. Tämän katsauksen tutkimukset osoittavat ylipaineen helpottavan ennenaikaisen vieroittumista hengityskonehoidosta pelkkää lisähappea paremmin. Nasaaliventilaattori vaikuttaa ylipainetta tehokkaammalta ja korkeavirtausviikset yhtä tehokkaalta hoidolta kuin ylipaine estämään hengityskoneeseen joutumista uudelleen. Keskosen hengitysvaikeusoireyhtymän ensilinjan hoidossa vastasyntyneisyyskaudella nasaaliventilaattori vaikutti ylipainetta tehokkaammalta, kun taas korkeavirtausviikset johtivat useammin hoidon epäonnistumiseen. Korkeavirtausviikset vaikuttivat soveltuvan parhaiten 30 raskausviikon jälkeen syntyneille, joiden lisähapentarve oli enintään 30 %. (194 sanaa)
Now showing items 1-2 of 2