Browsing by Subject "nikotiiniriippuvuus"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2016)Tutkimuksessa analysoitiin kahden nikotiiniriippuvuusmittarin, 'Wisconsin Inventory of Smoking Dependence Motives' (WISDM) ja 'Fagerström Test for Nicotine Dependence' (FTND), välisiä yhteyksiä. Aineistona käytettiin vanhempaa suomalaista kaksoskohorttitutkimusta, joka alkoi vuonna 1975. Kyseisestä tutkimuksesta hyödynnettiin vuonna 2011 tehtyä kyselyä, jossa nykyisiä ja entisiä tupakoitsijoita pyydettiin vastaamaan sekä FTND- että WISDM-nikotiiniriippuvuusmittareihin sisältyviin kysymyssarjoihin. Kaksosia analysoitiin yksittäisinä henkilöinä, mutta heidän keskinäistä riippuvuuttaan korjattiin tilastollisesti. Tässä tutkimuksessa otettiin huomioon vain henkilöt, jotka tupakoivat nykyisin tai ovat joskus tupakoineet säännöllisesti. Kaksostutkimuksessa käytetyssä WISDM-mittarissa oli kolme ulottuvuutta. Kunkin ulottuvuuden yhteyttä FTND-mittariin tutkittiin vuorollaan regressioanalyyseissä. Analyysit tehtiin erikseen entisille (n = 2221-2360) ja nykyisille tupakoitsijoille (n = 1388-1498). Lisäksi riippuvuusmittareiden välisiä yhteyksiä vakioitiin eri muuttujilla, joita olivat ikä, sukupuoli, siviilisääty, koulutus ja alkoholin käyttö. Tulokset osoittivat, että WISDM-ulottuvuuksista erityisesti ensisijaiset riippuvuusmotiivit -ulottuvuus on voimakkaasti yhteydessä FTND-mittariin. Kaikkien WISDM-ulottuvuuksien yhteys FTND-mittariin oli voimakkaampi nykyisillä kuin entisillä tupakoitsijoilla. Vakioinnit eivät merkittävästi vaikuttaneet mittareiden väliseen yhteyteen. WISDM-mittari – erityisesti sen ensisijaismotiivit-ulottuvuus - näyttää mittaavan luotettavasti nikotiiniriippuvuutta suomalaisessa aikuisväestössä.
-
(2016)Tutkimuksen tarkoitus: Tutkielman tavoitteena on syventää tietoutta tupakkavieroituksesta sekä tupakkavieroituslääkkeiden käytöstä hammaslääkärin työssä. Tutkielmassa perehdytään tupakkavieroituksessa käytettävistä lääkeaineista varenikliinia, bupropionia, nortriptyliiniä ja nikotiinikorvaushoitotuotteita käsitteleviin tutkimuksiin, sekä tupakkavieroituksen terapeuttisia hoitomuotoja koskeviin suosituksiin. Tutkielman näkökulmana on hammaslääkärin rooli, ja keskeisenä konseptina vieroitushoidon farmakologiset ja terapeuttiset apukeinot. Tutkielmassa perehdytään myös nikotiiniriippuvuuden taustalla oleviin neurobiologisiin mekanismeihin sekä lääkeaineiden farmakologisiin ominaisuuksiin sellaisella tasolla, joka antaa valmiudet ymmärtämään vieroituslääkehoidon aiheiden ja vasta-aiheiden taustalla olevat lääketieteelliset seikat. Materiaalit ja menetelmät: Tutkielma koostuu kirjallisuuskatsauksesta sekä suomalaisille hammaslääkäreille suunnatusta kyselytutkimuksesta. Jälkimmäisessä kartoitetaan suomalaisten hammaslääkäreiden tupakasta vieroitukseen liittyviä asenteita, tietoja ja käytäntöjä. Kirjallisuuskatsauksen taustamateriaaleina käytettiin tupakkavieroituslääkkeiden farmakologian ammattikirjallisuutta, tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden neurobiologisia mekanismeja käsitteleviä oppikirjoja, tupakkavieroituslääkkeiden käyttöä, tehoa ja turvallisuutta käsitteleviä artikkeleita, sekä tupakkariippuvuuden ja tupakasta vieroituksen kansallisia hoitosuosituksia, erityisesti Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin aiheeseen liittyvää Käypä hoito –suositusta. Lääkeaineiden vasta-aiheiden ja yhteisvaikutusten osalta tietoja haettiin farmakologian kirjallisuudesta sekä ajan tasalla olevista aihetta käsittelevistä julkaisuista. Artikkelien haku rajattiin sellaisia lääkeaineita käsitteleviin julkaisuihin, joita Suomessa hammaslääkäri voi määrätä työssään. Tulokset: Tutkielmassa pohditaan tupakkavieroituksen ei-farmakologisten ja farmakologisten apukeinojen mahdollisuuksia hammaslääkärin työssä. Vieroituslääkkeiden tehokkuuden ja käyttöperiaatteiden lisäksi mielenkiinnon kohteena ovat myös lääkeaineiden turvallisuus ja vastaaiheet sekä tiettyjen erityisryhmien tupakkavieroitushoidon erityispiirteet. Tutkielman osana raportoidaan myös tuoreen Hammaslääkärit ja tupakka 2015 tutkimuksen keskeisimpiä tuloksia. Johtopäätökset: Tupakointi ja tupakkasairaudet ovat merkittäviä kansanterveydellisiä ongelmia. Hammaslääkärillä on toimenkuvan ja läheisen potilaskontaktiaseman vuoksi hyvät edellytykset vaikuttaa potilaiden terveyskäyttäytymiseen. Pään ja kaulan alueen sairauksien ehkäisyn ja hoitomahdollisuuksien tunteminen on tärkeä osa hammaslääkärin ammattipätevyyttä. Tupakkavieroitushoidon indikaatiot, kontraindikaatiot, periaatteet ja mahdollisuudet ovat tärkeitä asioita, joita hammaslääkärin täytyy vastaanottotyössään tuntea. Suomessa hammaslääkäreiden antama tupakkavieroitus on tuoreimman kyselytutkimuksen perusteella enimmäkseen informoivaa terveysvalistustyötä, mutta käytännön tukitoimet ja tupakkavieroituksen farmakologiset apukeinot jäävät suurimmaksi osaksi hyödyntämättä. Käypä hoito suositukseen tutustuminen ja syvällisempi perehtyminen tupakkavieroitukseen näyttäisivät olevan aiheellisia hammaslääkäreiden koulutuksessa.
Now showing items 1-2 of 2