Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "opioids"

Sort by: Order: Results:

  • Lindfors, Pia (2010)
    The most important part in bioanalysis is the sample cleanup process which is usually the most laborious and time consuming part of the analysis and very susceptible to errors. A functional bioanalysis has to be quick, easily automated, sensitive, selective and stable. It also needs to be suitable for high throughput analysis. Desorption atmospheric pressure photoionization (DAPPI) is a novel direct desorption/ionization technique for mass spectrometry that enables direct analysis of solids from surfaces or liquid samples from a suitable sample plate often without any sample preparation. The suitability of DAPPI-MS for biological samples was investigated by measuring the limits of detection for selected opioids and benzodiazepines and screening them from authentic urine samples. Limits of detection were measured for standard solutions and spiked urine. Opioids and benzodiazepines were analyzed from post mortem urine samples with an optimized DAPPI-MS method. Post mortem urine samples were analyzed with and without sample preparation. Sample preparation improved the sensitivity of the method remarkably. About 50 % of the analytes were detected without sample preparation and almost 100 % after sample cleanup. It is however difficult to estimate the suitability of DAPPI-MS as a screening method because not all analyte concentrations of the urine samples were known. Therefore we cannot be certain weither the results obtained without sample preparation are caused by the suppression of the urine matrix or if the concentrations of the analytes are below the limits of detection. The reliability of the method can further be improved by investigating the metabolites of the analytes and improving the system towards automation. On grounds of this research DAPPI-MS should be used cautiously as a screening method for urine samples without sample preparation and with only high enough analyte concentrations. DAPPI-MS shows promise as a screening method for opioids and benzodiazepines from urine when the sample cleanup is used before the analysis.
  • Leamy, Zachary E. (2020)
    This thesis examines direct-to-physician pharmaceutical marketing in the United States of America. In 2013, about 78 opioid prescriptions were being written for every 100 people, and 17,000 people in the United States died from an opioid overdose. This study asks, what is the relationship, if any, between contemporary direct-to-physician pharmaceutical marketing practices and opioid mortality in the United States? Contained within an expansive piece of U.S. federal legislation, the Patient Protection and Affordable Care Act of 2010 is a provision which mandates pharmaceutical manufacturers to report marketing payments made to physicians, hospitals, and other relevant healthcare providers. By connecting marketing payments to mortality data at several geospatial levels, the study finds that there is a plausible relationship between the direct-to-physician pharmaceutical marketing and mortality.
  • Leamy, Zachary E. (2020)
    This thesis examines direct-to-physician pharmaceutical marketing in the United States of America. In 2013, about 78 opioid prescriptions were being written for every 100 people, and 17,000 people in the United States died from an opioid overdose. This study asks, what is the relationship, if any, between contemporary direct-to-physician pharmaceutical marketing practices and opioid mortality in the United States? Contained within an expansive piece of U.S. federal legislation, the Patient Protection and Affordable Care Act of 2010 is a provision which mandates pharmaceutical manufacturers to report marketing payments made to physicians, hospitals, and other relevant healthcare providers. By connecting marketing payments to mortality data at several geospatial levels, the study finds that there is a plausible relationship between the direct-to-physician pharmaceutical marketing and mortality.
  • Lahtinen, Katarina (2020)
    Yksi kivunhoidon vaihtoehdoista on kipulääkkeen itseannostelulaitteen käyttö. Kirjallisuuden mukaan itseannostelulaitetta käyttävät potilaat näyttäisivät olevan kivuttomampia ja tyytyväisempiä kivunhoitoonsa verrattuna tavanomaista hoitajan säännöstelemää kipulääkitystä saaviin potilaisiin, mutta kipulääkekulutuksen ero lääkitysmenetelmien välillä vaihtelee. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli verrata opioidikulutusta, mahdollisia haittavaikutuksia ja sairaalahoitoaikaa kipulääkkeen itseannostelulaitetta käyttävien ja tavanomaista kipulääkitystä saavien potilaiden välillä polven tekonivelleikkauksen jälkeen. Lisäksi selvitimme hoitavan henkilökunnan mielipiteitä itseannostelulaitteeseen liittyen. Tutkimuksessa tarkasteltiin retrospektiivisesti 166 potilasta, joille tehtiin polven tekonivelleikkaus spinaalipuudutuksessa. Potilaista 82 sai leikkauksen jälkeen oksikodonia suonensisäisesti itseannostelulaitteen kautta ja 82 kontrollipotilasta sai tavanomaisesti kipulääkitystä hoitajien annostelemana. Ensisijaisena päätemuuttujana oli opioidikulutus 24 tunnin aikana leikkauksen jälkeen. Muita tarkasteltavia muuttujia olivat pahoinvointilääkkeiden käyttö ja sairaalahoitojakson pituus. Lisäksi teetimme kyselytutkimuksen, johon vastasi 31 hoitajaa. Opioidikulutuksessa tai pahoinvointilääkkeiden käytössä 24 tunnin aikana leikkauksen jälkeen ei havaittu merkitsevää eroa ryhmien välillä. Mediaani opioidikulutus morfiiniekvivalenttina annoksena oli itseannosteluryhmässä 41.1 mg (interquartile range, IQR: 39.6 mg) ja kontrolliryhmässä 40.5 mg (IQR: 16.2 mg). Sairaalahoitoajan mediaani oli 2 päivää (IQR: 1 päivä) itseannosteluryhmässä ja 3 päivää (IQR: 1 päivä) kontrolliryhmässä (P=0.02). Kyselytutkimukseen vastanneista hoitajista valtaosa piti laitetta helppokäyttöisenä ja työaikaa säästävänä sekä käyttäisi laitetta mielellään useammilla potilailla. Tuloksien perusteella kipulääkkeen itseannostelulaitteen käyttö polven tekonivelleikkauksen jälkeen ei näyttäisi lisäävän opioidikulutusta hoitajan annostelemaan kipulääkitykseen verrattuna, mutta kipulääkekulutuksen vaihteluväli oli itseannostelulaitteella suurempi. Emme myöskään havainneet eroa haittavaikutuksissa ryhmien välillä, mutta itseannostelulaitetta käyttäneet potilaat mahdollisesti kotiutuvat aikaisemmin.
  • Katarina, Lahtinen (2020)
    Yksi kivunhoidon vaihtoehdoista on kipulääkkeen itseannostelulaitteen käyttö. Kirjallisuuden mukaan itseannostelulaitetta käyttävät potilaat näyttäisivät olevan kivuttomampia ja tyytyväisempiä kivunhoitoonsa verrattuna tavanomaista hoitajan säännöstelemää kipulääkitystä saaviin potilaisiin, mutta kipulääkekulutuksen ero lääkitysmenetelmien välillä vaihtelee. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli verrata opioidikulutusta, mahdollisia haittavaikutuksia ja sairaalahoitoaikaa kipulääkkeen itseannostelulaitetta käyttävien ja tavanomaista kipulääkitystä saavien potilaiden välillä polven tekonivelleikkauksen jälkeen. Lisäksi selvitimme hoitavan henkilökunnan mielipiteitä itseannostelulaitteeseen liittyen. Tutkimuksessa tarkasteltiin retrospektiivisesti 166 potilasta, joille tehtiin polven tekonivelleikkaus spinaalipuudutuksessa. Potilaista 82 sai leikkauksen jälkeen oksikodonia suonensisäisesti itseannostelulaitteen kautta ja 82 kontrollipotilasta sai tavanomaisesti kipulääkitystä hoitajien annostelemana. Ensisijaisena päätemuuttujana oli opioidikulutus 24 tunnin aikana leikkauksen jälkeen. Muita tarkasteltavia muuttujia olivat pahoinvointilääkkeiden käyttö ja sairaalahoitojakson pituus. Lisäksi teetimme kyselytutkimuksen, johon vastasi 31 hoitajaa. Opioidikulutuksessa tai pahoinvointilääkkeiden käytössä 24 tunnin aikana leikkauksen jälkeen ei havaittu merkitsevää eroa ryhmien välillä. Mediaani opioidikulutus morfiiniekvivalenttina annoksena oli itseannosteluryhmässä 41.1 mg (interquartile range, IQR: 39.6 mg) ja kontrolliryhmässä 40.5 mg (IQR: 16.2 mg). Sairaalahoitoajan mediaani oli 2 päivää (IQR: 1 päivä) itseannosteluryhmässä ja 3 päivää (IQR: 1 päivä) kontrolliryhmässä (P=0.02). Kyselytutkimukseen vastanneista hoitajista valtaosa piti laitetta helppokäyttöisenä ja työaikaa säästävänä sekä käyttäisi laitetta mielellään useammilla potilailla. Tuloksien perusteella kipulääkkeen itseannostelulaitteen käyttö polven tekonivelleikkauksen jälkeen ei näyttäisi lisäävän opioidikulutusta hoitajan annostelemaan kipulääkitykseen verrattuna, mutta kipulääkekulutuksen vaihteluväli oli itseannostelulaitteella suurempi. Emme myöskään havainneet eroa haittavaikutuksissa ryhmien välillä, mutta itseannostelulaitetta käyttäneet potilaat mahdollisesti kotiutuvat aikaisemmin.