Browsing by Subject "opiskelijajärjestöt"

Maisterintutkielmassani selvitän Helsingin yliopiston historian opiskelijoiden ainejärjestön Kronoksen piirissä vuonna 1984 tehdyn The Heimola Story – elokuvan taustaa ja maineen syntyä. Tutkielmani jakautuu kahteen osaan: elokuvassa näkyviä ilmiöitä analysoivaan ensimmäiseen osaan ja elokuvan maineen syntyä tutkivaan toiseen osaan. Johdannossa esittelen itse elokuvan, joka yhdessä muiden elokuvaan liittyvien materiaalien kanssa ovat tärkeitä lähdeaineistoja. Käytän lisäksi tutkimuskirjallisuutta, Kronoksen ainejärjestölehden Kronikan numeroita, haastatteluja ja internetlähteitä tutkielmassani. The Heimola Story – elokuvassa näkyvät akateemisen maailman ilmiöt, materiaaliset ja materiattomat, ovat 1980-luvun vaihteen historianopiskelijoille tuttuja, mutta kaikkia heille tuttuja ilmiöitä ei elokuvassa näy, sekä elokuvantekijöiden tahdosta että siitä riippumatta. Elokuvassa näkyviä ilmiöitä on myös muuteltu tai vedetty pois asiayhteydestä. Tätä on tehty huumorin, elokuvakerronnan, propagandan ja jopa ohittamattomien olosuhteiden vuoksi. Elokuva on oman aikansa tuote, mutta sitä on suodatettu sekä kirjaimellisesti että kuvainnollisesti linssin läpi. The Heimola Story – elokuvan maine luotiin tietoisesti sekä elokuvan aikana että sen jälkeen. Elokuvan mainetta luotiin mainostamalla elokuvaa tekovaiheessa aktiivisesti Kronikan sivuilla ja luomalla elokuvan ympärille materiaalia, joka ylisti elokuvaa ja lisäsi sen ympärille mystiikkaa. Elokuvan maine lisääntyi myös useiden, maineikkaiden ja väkirikkaiden näytäntöjen myötä, joita valmistuneelle elokuvalle pidettiin vuosikausia elokuvan valmistumisen myötä. Vuosituhannen vaihteen molemmilla puolilla elokuvaa esitettiin erityisesti Kronoksen tai elokuvan juhlavuosina, jolloin elokuva sai mainetta juhlahetkien erityisenä ohjelmana. Viime vuosina elokuvan maine on lisääntynyt ja on puhuttu jopa jatko-osan tekemisestä elokuvalle.

Tutkielman tavoite ja tutkimuskysymys on selvittää, miten vuorovaikutus rakentaa luottamusta Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan työntekijöiden näkökulmasta. Koska kysymys on laaja, lähestytään sitä viiden apukysymyksen avulla, jotka liittyvät avoimuuteen, verkostoihin, palautteeseen, arvoihin ja luottamuksen kokemukseen. Vuorovaikutusta tarkastellaan vain työntekijöiden näkökulmasta, ei esimerkiksi ylioppilaskunnan jäsenten. Tutkimuksessa ei ole testattavaa hypoteesia, mutta lähtökohtana on, että luottamus on työyhteisölle tavoiteltava asia, jonka rakentaminen on kannattavaa. Tutkielma on laadullinen tapaustutkimus. Aineistona on 16 työntekijän vastaukset kyselylomakkeen 20 kysymykseen sekä ylioppilaskuntaa ohjaavat dokumentit, erityisesti henkilöstöstrategia. Kysymyksenasettelu ja aineiston sisällönanalyysi ovat teoriaohjaavia. Teoriaosuus on yhdistelmä eri alojen tunnettuja klassikoita ja käytännönläheisempiä jäsennyksiä. Käytetty kirjallisuus käsittelee sosiaalista pääomaa, verkostoja, organisaatiokulttuuria, suhteessa olon perusmielikuvia ja luottamusta organisaatioissa. Johtopäätös on, että luottamus ei voi rakentua työyhteisössä ilman vuorovaikutusta. Luottamus on ylioppilaskunnan työyhteisön itse sopima arvo, jonka pohjalta työskennellään. Työntekijät kokevat vahvaa luottamusta toisiinsa ja johtoon, mutta kokemus avoimuudesta on huomattavasti vaihtelevampi. Käänteisesti voidaan todeta, että kokemus avoimuuden puutteesta ei ole johtanut epäluottamukseen. Luottamus työyhteisössä perustuu ihmisten kompetenssiin eli ammattitaitoon, integriteettiin eli johdonmukaisuuteen ja hyväntahtoisuuteen. Tiedon välittymisessä on haasteita, mutta työyhteisö ratkaisee niitä vuorovaikutuksella. Työntekijät uskaltavat ilmaista toiveitaan eikä esittäjän hierarkkinen status vaikuta niiden kuulluksi tulemiseen, vaikka toisaalta toiveet eivät aina vaikuta toimintaan. Suhde muihin työntekijöihin on neutraali tai hyvä, ja suhde omaan esihenkilöön hyvä. Työyhteisön vahvat siteet sijoittuvat ennen kaikkea tiimien sisälle ja työyhteisössä on myös informaaleja verkostoja eli ystävyyssuhteita. Työyhteisön sosiaalista pääomaa on mahdollista kasvattaa lisäämällä siteitä oman tiimin ulkopuolelle ja säilyttämällä tiiviit siteet tiimien sisällä. Luottamus rakentuu vahvemmaksi kehittämällä vuorovaikutuksen avoimuutta, vaikeiden teemojen käsittelyä sekä sisäisen viestinnän määrää ja laatua. Luottamus on erittäin korkeaa mittaushetkellä, mutta on muistettava, että se on muuttuvaa. Luottamuksen vahvistaminen vuorovaikutuksen keinoin on hyödyllistä työyhteisön sosiaaliselle pääomalle ja sitä kautta menestymiselle. Vaikka tutkielma on tapaustutkimus yhdestä työyhteisöstä, sitä voi hyödyntää soveltuvin osin muiden työyhteisöjen tutkimiseen.