Browsing by Subject "opiskelu"

There has been increasing research attention on wellbeing of students in higher education both in Finland and internationally. Because of its goal-oriented nature, higher education resembles working in many ways. Thus, research on students´ wellbeing has started utilizing concepts derived from occupational research. Burnout and study engagement are concepts that are being used in research on both lower educational levels and higher education. Burnout describes feelings of exhaustion, cynicism and inadequacy experienced when demands of studying exceed available resources. Engagement on the other hand means feeling vigorous, dedicated and absorbed in studying and arises when demands and resources are better balanced. The goal of this thesis was to increase understanding of social resources that can guard against the negative effects of demands and foster engagement in higher education. It investigated how social support, guidance and counselling from the educational institution and sense of belonging to studying related groups are related to burnout and engagement experienced by students. The data for this study was the Finnish Student Health Service´s Student Health Survey from 2016, which is a representative sample of students in universities and universities of applied sciences in Finland (N=3110). Burnout symptoms were measured using the SBI-9 measure and engagement using the Schoolwork Engagement Scale. The total scores on these two scales were analyzed together with social support, guidance and counselling and sense of belonging to studying related groups. Pearson´s correlation coefficients were obtained to reveal the bivariate associations of these variables followed by two hierarchical regression analyses on burnout and engagement individually. All of the social resources were included as predictors in these models and the stage of studies, gender and feeling of being in the right field of study were controlled for as background variables. The results supported both hypotheses and existing literature. It was found that those students who were able to talk about their matters with someone, had received guidance to their studies and felt like they belong to studying related groups had lower levels of burnout symptoms. Similarly, students with sufficient social resources were more engaged in their studies. The results indicate that social resources are an important factor in wellbeing of higher education students. Future research should continue to further study these resources using more accurate measures incorporating different types of social support or different groups in the educational context.

Nuorten elämässä kaverisuhteet ja perhe ovat tärkeässä roolissa hyvinvoinnin näkökulmasta. Perheen tuki, opiskelu ja vertaistensa kanssa oleminen tarjoavat nuorelle apua yhteiskuntaan kiinnittymiseen ja ehkäisevät syrjäytymistä. Vuonna 2020 alkaneen koronapandemian aiheuttamat poikkeusolot muuttivat monen perheen ja nuoren elämää. Koulut siirtyivät etäopetukseen, julkisia tiloja suljettiin ja liikkumista ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä lähikontakteina rajoitettiin. Tutkielmassa tarkastellaan, millaisena toisen asteen opiskelijoiden hyvinvointi näyttäytyy ensimmäisen koronavuoden 2020 aikana. Tutkimuksellani vastaan myös siihen, miten sosiaalinen eristäytyneisyys ja etäopetus ovat vaikuttaneet toisen asteen opiskelijoiden hyvinvointiin ja millaisia vaikutuksia koronapandemialla on ollut nuorten yksinäisyyteen. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena integroivalla näkökulmalla, jossa pyritään ilmiön monipuoliseen kuvaukseen ja tuotetaan tietoa aikaisempien tutkimuksien perusteella. Tutkimusaineisto koostuu 27 tutkimuksesta, joista kansainvälisiä tutkimuksia oli 11 ja suomalaisia tutkimuksia 16. Aineiston analyysi on toteutettu aineistolähtöisen sisällön analyysin avulla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että koronapandemia on vaikuttanut globaalisti nuorten hyvinvointiin ja opiskeluun. Vaikutukset ovat olleet laajat, mutta polarisoituneet. Osalle nuorista etäkoulu ja sosiaalinen eristäytyminen on lisännyt vapaa-aikaa ja motivaatiota, osalle poikkeusolot ovat aiheuttaneet suurta stressiä ja epävarmuutta tulevaisuudesta. Tutkimukseni tärkein löydös on, että etäkoulu, kaverikontaktien puuttuminen ja sosiaalinen eristäytyneisyys ovat vaikuttaneet nuorten hyvinvointiin. Pandemian poikkeusolot ovat lisänneet nuorten pahoinvointia sekä mielenterveyspalveluiden tarvetta. Etäopiskelu on aiheuttanut muutoksia nuorten opiskeluun, kuten lisännyt nuorten työmäärää, vaikeuttanut tuen saamista opintoihin sekä vaikuttanut opintojen etenemiseen ja valmistumiseen.

The purpose of this thesis is to create a comprehensive outlook of how physical activity, sleeping and school performance together with well-being at school are combined and show together in adolescents everyday life. In this thesis adolescents’ Physical activity, sleeping habits and school performance / well being at schoold are represented based on recent international studies. The study aimes to create a culturally rich outlook in youngters well-being and the factures supporting it. I executed this thesis as a descriptive literature review. In this thesis I exhibited comprehensively the field’s latest studies of the subjects in the matter. I selected the literature matter based on the most sensible and latest I could find using mostly EBSCO online database. The studies I used in this thesis are international and quite recent wich improves the reliability of the study and helps to build an overall perception of the subjects. The results I gained in this study show that there are associations found in the three combinations between physical activity, sleeping habits and school performance together with well-being at school. Although there are some deviations found, one of the main results is that the three combinations work best together. This leads to the conclusion that physical activity and good night sleep support each other at that those together improve adolescents school performance and well-being at school.

Maisterintutkielmassani selvitän Helsingin yliopiston historian opiskelijoiden ainejärjestön Kronoksen piirissä vuonna 1984 tehdyn The Heimola Story – elokuvan taustaa ja maineen syntyä. Tutkielmani jakautuu kahteen osaan: elokuvassa näkyviä ilmiöitä analysoivaan ensimmäiseen osaan ja elokuvan maineen syntyä tutkivaan toiseen osaan. Johdannossa esittelen itse elokuvan, joka yhdessä muiden elokuvaan liittyvien materiaalien kanssa ovat tärkeitä lähdeaineistoja. Käytän lisäksi tutkimuskirjallisuutta, Kronoksen ainejärjestölehden Kronikan numeroita, haastatteluja ja internetlähteitä tutkielmassani. The Heimola Story – elokuvassa näkyvät akateemisen maailman ilmiöt, materiaaliset ja materiattomat, ovat 1980-luvun vaihteen historianopiskelijoille tuttuja, mutta kaikkia heille tuttuja ilmiöitä ei elokuvassa näy, sekä elokuvantekijöiden tahdosta että siitä riippumatta. Elokuvassa näkyviä ilmiöitä on myös muuteltu tai vedetty pois asiayhteydestä. Tätä on tehty huumorin, elokuvakerronnan, propagandan ja jopa ohittamattomien olosuhteiden vuoksi. Elokuva on oman aikansa tuote, mutta sitä on suodatettu sekä kirjaimellisesti että kuvainnollisesti linssin läpi. The Heimola Story – elokuvan maine luotiin tietoisesti sekä elokuvan aikana että sen jälkeen. Elokuvan mainetta luotiin mainostamalla elokuvaa tekovaiheessa aktiivisesti Kronikan sivuilla ja luomalla elokuvan ympärille materiaalia, joka ylisti elokuvaa ja lisäsi sen ympärille mystiikkaa. Elokuvan maine lisääntyi myös useiden, maineikkaiden ja väkirikkaiden näytäntöjen myötä, joita valmistuneelle elokuvalle pidettiin vuosikausia elokuvan valmistumisen myötä. Vuosituhannen vaihteen molemmilla puolilla elokuvaa esitettiin erityisesti Kronoksen tai elokuvan juhlavuosina, jolloin elokuva sai mainetta juhlahetkien erityisenä ohjelmana. Viime vuosina elokuvan maine on lisääntynyt ja on puhuttu jopa jatko-osan tekemisestä elokuvalle.

Tässä tutkielmassa tutkitaan luokanopettajaopiskelijoiden sekä varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden kokemuksia opintojen kuormittavuudesta sekä tästä koetusta kuormittuneisuudesta selviämistä. Kuormittuneisuus on iso osa opiskelijan arkea ja mahdollinen syy siihen, että opiskelija ei valmistu korkeakoulusta lainkaan. Joka kymmenes opiskelija kokee opiskelu-uupumusta opintojensa aikana ja kuormittuneisuutta voidaan pitää uupumuksen esiasteena. Kasvatustieteellisillä opiskelualoilla opiskelu-uupumus on yleisempää kuin esimerkiksi lääketieteellisillä opiskelualoilla. Opiskelijan elämää saattaa kuormittaa myös monet muut asiat elämässä, ei ainoastaan opinnot. Tutkielmassa selvitetään, mikä opettajaopiskelijoita kuormittaa ja miten tämä koettu kuormittuneisuus ilmenee sekä opettajaopiskelijoiden omia keinoja selvitä opintojensa kuormittavuudesta. Lisäksi tutkittavana on, eroaako kuormittuneisuudesta selviäminen luokanopettajaopiskelijoiden ja varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden välillä. Tutkimukseen osallistui Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijat ja varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijat vastaamalla E-lomake-palvelussa täytettävään kyselyyn. Vastaaminen oli vapaaehtoista ja vastausaikaa oli kaksi viikkoa. Vastauksia tuli yhteensä 18, jotka kaikki otettiin mukaan tutkimukseen. Aineistoa analysointiin sisällönanalyysillä ja sisällöllisten luokittelujen avulla. Tutkielmassa tulee ilmi, että opettajaopiskelijat pääsääntöisesti selviävät kokemastaan kuormittuneisuudesta eikä ulkopuoliselle ammattiavulle ole ollut juurikaan tarvetta tässä tapauksessa. Opettajaopiskelijat saavat voimavaroja muun muassa liikunnasta sekä muusta vapaa-ajan toiminnasta sekä perheeltään ja ystäviltään. Sosiaaliset suhteet saattavat kuitenkin olla myös osasyy kuormittuneisuuteen. Lisäksi kuormittavana pidettiin eniten opetusharjoitteluja sekä pro gradua tai kandidaatin tutkielmaa. Kuormittuneisuus aiheuttaa opettajaopiskelijoille väsymystä, stressiä sekä ahdistuneisuutta. Voimavarakeinot eivät eronneet lainkaan luokanopettajaopiskelijoiden ja varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden välillä. Tutkielma antaa tietoa siitä, mikä opettajaopiskelijoita kuormittaa ja millä keinoin he siitä selviävät.

Purpose. The purpose of this study was to analyse what kind of motivation types there will be composed from 9 to 12 years old Finnish figure skaters who answered to Student Athletes' Motivation toward Sports and Academics Questionnaire (SAMSAQ). Joy L. Gaston has developed the Questionnaire, but it has been used also by Michael P. Shuman (2009), J. Nathan Althouse (2007) and Guidotti, Minganti, Cortis, Piacentini, Tessitore, & Capra-nice, (2013). Because of there has been so much conversation in the media for the last couple of years about how young athlete's future looks like, it was really important for me to study this subject as a becoming teacher. In this study I will analyse quantitatively what are the motivation types of young figure skaters and how they are related to school grades. The purpose is also to evaluate if the SAMSAQ I used would give the same kind of motivation types than Gaston got in his study. In the previous studies results have shown that young athletes who are trying to get to the top of the sport elite are not academically motivated. Methods. Figure skaters all around Finland were asked to answer the questionnaire in February and March in 2013. In the end of March 2013 there were 152 skaters who were between 9 and 12 years and were willing to participate in to my study. The skaters were form all around from Finland, and eventually from 30 different Finnish figure skating clubs. The questionnaire was answered in Internet in a service called "E-lomake". Analysing methods were explorative factor analysis and Pearson's correlation. Results and Conclusions. There were eventually found three different motivation types: Elite sport practicing motivation, academic and sport practicing motivation, and academic motivation. The mean result of the correlation study was that if the skater was motivated to both study and practice she or he would have better future plans and opportunities after she or he has end hers or his skating career. However the best grades at school did go to those who were purely academically motivated. The results shows that sport clubs should concentrate to train the child for sport and to support child's academic motivation.

Ihmiset kohtaavat taustamusiikkia arjessaan lähes päivittäin esimerkiksi työpaikalla, julkisissa tiloissa tai sosiaalisessa mediassa. Taustamusiikin vaikutusta oppimiseen ja kognitiiviseen suorituskykyyn on tutkittu usean vuosikymmenen ajan, mutta tulokset ovat olleet epäjohdonmukaisia. Tässä kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa tavoitteena on tutkia, millaista tutkimusta ja millaisia tutkimustuloksia taustamusiikin vaikutuksesta oppimiseen ja kognitiiviseen suorituskykyyn on tehty vuosina 2018–2020. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto rajattiin vuosina 2018–20 julkaistuihin tutkimuksiin ja niitä haettiin Helkan ja Google Scholarin tietokannoista. Käytetyt hakusanat olivat music, background music, learning, performance, cognitive performance, studying ja task performance. Tutkimusaineistoon valittiin 12 vertaisarvioitua tutkimusta, jotka tutkivat taustamusiikin vaikutusta oppimiseen tai kognitiiviseen suorituskykyyn. Seuraavaksi tutkimusaineiston tutkimukset koottiin taulukkoon, jossa tarkasteltiin tutkimusten tuloksia, oppimisen osa-aluetta, otoksen suuruutta, koehenkilöiden keski-ikää, taustamusiikin altistumisaikaa, taustamusiikin genreä ja taustamusiikin sanoituksien läsnä- tai poissaoloa. Taulukoimalla tarkasteltiin, että vaikuttaako nämä eri muuttujat siihen, millaisia vaikutuksia taustamusiikilla on esitetty olevan oppimiseen ja kognitiiviseen suorituskykyyn. Tutkimusaineiston tutkimuksissa taustamusiikilla esitettiin olevan lähes yhtä paljon positiivisia, neutraaleja kuin negatiivisiakin vaikutuksia oppimiseen ja kognitiiviseen suorituskykyyn. Tutkimustuloksena on, että taustamusiikin vaikutus oppimiseen ja kognitiiviseen suorituskykyyn on yleisellä tasolla yhä epäselvä. Tutkimusten lajittelemisella pyrittiin havaitsemaan, onko oppimisen osa-alue, otoksen suuruus, koehenkilöiden keski-ikä, taustamusiikin altistumisaika, taustamusiikin genre tai taustamusiikin sanoitukset yhteydessä taustamusiikin vaikutukseen. Näitä eri muuttujia tarkasteltaessa havaittiin tulosten olevan silti epäjohdonmukaisia, joten selkeitä johtopäätöksiä ei voitu esittää. Tämän katsauksen havainnot ovat linjassa aiempien aiheeseen liittyvien kirjallisuuskatsausten kanssa.

Syömishäiriöt ja niiden oireet ovat yleistyneet viime vuosikymmeninä. Ne koskettavat kaiken ikäisiä sukupuolesta riippumatta. Syömishäiriöt aiheuttavat niin psyykkisiä, fyysisiä kuin sosiaalisiakin haittoja, jotka ovat pahimmillaan hyvin vakavia. Tutkimusten mukaan varhainen puuttuminen ehkäisee oireiden pahenemista ja parantaa toipumisennustetta. Syömishäiriöön sairastuneen on usein itse vaikea ymmärtää avuntarvettaan, ja siksi terveydenhuollon ammattilaisten on tärkeää tunnistaa syömishäiriön oireet ja ottaa ne puheeksi. Aiempien tutkimusten mukaan syömishäiriöiden tunnistaminen terveydenhuollossa on heikkoa ja moni sairastunut jää vaille hoitoa. Tämän laadullisen maisterintutkielman tarkoituksena oli kuvata, minkälaista on terveydenhuoltoalalle valmistuvien ammattilaisten osaaminen syömishäiriöistä Suomessa. Tutkielmassa selvitettiin, minkälaista opetusta terveydenhuoltoalan opiskelijat olivat saaneet ja minkälaiseksi he arvioivat oman osaamisensa syömishäiriöihin liittyen. Tutkielman aineisto kerättiin loppuvuodesta 2021 sähköisen kyselyn avulla, johon vastasi 47 vastaajaa. Vastaajat edustivat yhdeksää eri terveydenhuollon ammattia ja olivat joko vastavalmistuneita tai valmistumassa olevia. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Tulosten perusteella syömishäiriöihin liittyvä opetus on epätasalaatuista niin sisällöltään kuin määrältään. Opetus on enimmäkseen vähäistä ja toisinaan jopa olematonta. Opetuksessa painottuvat tunnetuimmat syömishäiriöt eli anoreksia ja bulimia. Keskeisimmiksi puutteiksi terveydenhuoltoalalle valmistuvien osaamisessa nousevat syömishäiriöiden tunnistaminen ja puheeksi ottaminen. Osalla terveydenhuoltoalalle valmistuvista on syvällisempää osaamista syömishäiriöistä. Vahvempi osaaminen pohjautuu esimerkiksi käytännön harjoitteluun syömishäiriöiden hoitoon erikoistuneessa yksikössä tai syömishäiriöiden valitsemiseen opintoihin liittyvän tehtävän aiheeksi. Tutkielman tulosten perusteella on tärkeää kehittää terveydenhuoltoalalle valmistuvien osaamista syömishäiriöistä, ja näin varmistaa, että kaikilla alalle valmistuvilla on riittävät valmiudet syömishäiriötä sairastavan tunnistamiseen ja auttamiseen. Terveydenhuoltoalan opetuksessa tulisi kiinnittää huomiota erityisesti syömishäiriöiden monimuotoisuuden ymmärtämiseen ja oireiden tunnistamiseen sekä harjoitella syömishäiriöiden puheeksi ottamista. Jatkossa olisi hyvä selvittää tarkemmin, miten terveydenhuollon ammattilaiset osaavat tunnistaa ja ottaa puheeksi syömishäiriöiden oireita.

Pro gradu -tutkielman tavoite on tuottaa tietoa siitä, millaisiin työtehtäviin kääntäjän tutkinnon suorittaneet voivat työllistyä osana käännösalan yritysten toimintaa. Tutkimuksen lähtökohta on, että kääntämisen opiskelijoilla ei välttämättä ole selkeää kuvaa siitä, millaista työtä käännösalan yrityksissä tehdään. Siksi niitä ei välttämättä osata ajatella potentiaalisina työnantajina. Tutkimus on hyödyllinen ja ajankohtainen, koska kääntäjille on nykyisillä työmarkkinoilla hyvin vähän vakituisia työpaikkoja, eivätkä kaikki kääntäjäksi valmistuvat ole valmiita ryhtymään yrittäjiksi. Tutkimuksessa pyritään selvittämään paitsi erilaisia työtehtäviä, joihin käännösalan yrityksissä palkataan vakituisia työntekijöitä, myös edellytyksiä freelance-kääntäjänä toimimiselle. Tarkoitus on profiloida käännösalalla toimivia yrityksiä, eritellä niissä tarjolla olevaa työtä ja arvioida kollektiivisesti, millaisia taitoja käännösalan työtehtävien suorittaminen edellyttää. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksan käännösalan yrityksen edustajaa. Heille esitettiin puolistrukturoidussa haastattelussa joukko kysymyksiä, joihin he saivat vastata omin sanoin. Analyysissa sovellettiin laadullista tutkimusmenetelmää, koska tutkimuksessa edustettujen yritysten toimintatavat poikkesivat toisistaan paikoitellen niin paljon, että yksiselitteisen kvantitatiivisen katsauksen tekeminen olisi ollut hankalaa. Johtopäätöksiin päästiin analysoimalla tutkimusaineistoa rinnakkain käännösalan toimintaa käsittelevän viitekehyksen kanssa. Tutkimus tuotti ajankohtaista tietoa käännösalalla olevista työpaikoista ja niissä toimimisen edellytyksistä. Vertailemalla työntekijöiltä vaadittavia taitoja kääntäjäkoulutukseen on mahdollista tehdä johtopäätöksiä esimerkiksi sen suhteen, miten kääntämisen opetuksessa voidaan mahdollisesti painottaa työelämän kannalta olennaisia taitoja. Tutkimuksen sivutuotteena syntyi myös käännösalan yritysten toimintamallien kuvaus, jossa yritykset jaetaan kolmeen toisistaan eroavaan ryhmään. Tutkimuksen tuloksista on hyötyä etenkin kääntämisen opintoja aloittaville, koska he saavat siitä hyvän käsityksen käännösalan toiminnasta Suomessa. Tämä mahdollistaa omien mielenkiinnon kohteiden tarkastelun opintojen alkuvaiheessa, minkä ansiosta opiskelija voi laatia henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa vastaamaan niitä tavoitteita, joita hän itselleen ja opinnoilleen asettaa. Lisäksi tutkielmaa voidaan käyttää esimerkiksi opetusmateriaalina mahdollisilla työelämää käsittelevillä kursseilla.

Tutkimuksen kohteena ovat yliopisto-opiskelijat ja se tarkastelee tilastollisin menetelmin opiskelijoiden käsityksiä rikollisuuden syistä. Lisäksi selvitetään sitä, miten opiskelu mahdollisesti vaikuttaa heidän arvoihinsa ja asenteisiinsa sekä niiden kautta rikollisuuden syykäsityksiin. Tutkimus pyrkii myös arvioimaan edellä mainittujen tekijöiden mittaamiseen kehitetyn instrumentin (kyselylomake) toimivuutta. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat sosiaalitieteellisen kriminologian yleiset rikollisuuden syitä koskevat teoriat sekä poliittista sosialisaatiota käsittelevät teoreettiset muotoilut. Tutkimuksessa käytetty Rikollisuuden syykäsitykset-aineisto (N=687) on kerätty survey-kyselyllä Helsingin yliopiston kriminologian luennoilla vuosina 2011-2016. Opiskelijat ovat vastanneet kyselyyn luentosarjan alussa ja suurin osa vastaajista on oikeustieteen opiskelijoita. Tutkimuskysymysten kannalta keskeisissä analyyseissä on käytetty menetelminä faktorianalyysiä sekä lineaarista regressioanalyysiä, joiden avulla on muodostettu faktorimalli kyselyn rikollisuuden syykäsityksiä koskevan kysymyspatterin muuttujista ja tutkittu selittävien muuttujien yhteyttä faktoroituihin syykäsityksiin (erityishuomio opiskeluun ja asenteisiin liittyvissä muuttujissa). Näiden lisäksi arvoja ja asenteita on tarkasteltu mm. ristiintaulukointien ja korrelaatioiden kautta. Faktorianalyysissä havaittiin, että rikollisuuden syykäsitysmuuttujista on löydettävissä latentti rakenne, joka poikkeaa jossain määrin kyselylomakkeen asiaa koskevan kysymyspatterin taustana olleesta viitteellisestä teoreettisesta skeemasta ja jonka perusteella voidaan tehdä päätelmiä siitä, minkälaisia konstruktioita vastaajat muuttujista muodostavat. Faktoroinnin avulla voitiin myös todeta, että mukana on muutama monitulkintainen muuttuja, joiden uudelleenmuotoilua on syytä ainakin pohtia kyselylomakkeen jatkokäyttöä harkittaessa. Lisäksi selvisi, että opiskeluun liittyvillä tekijöillä on yhteys asenteisiin ja sitä kautta käsityksiin rikollisuuden syistä. Eri tieteenalojen opiskelijat vaikuttavat eroavan toisistaan vasemmisto-oikeisto- ja liberaali-konservatiivi-akseleilla tarkasteltuna ja tämä ero arvoissa sekä asenteissa välittyy myös käsityksiin rikollisen käytöksen taustalla vaikuttavista kausaliteeteista. Sosiodemografisista taustamuuttujista regressiomallissa oli mukana sukupuoli, joka sekin näyttää jossain määrin vaikuttavan opiskelijoiden syykäsityksiin.