Browsing by Subject "oppimateriaali"
Now showing items 1-20 of 37
-
(2014)The purpose of this study was to carry out a two phase design study. The aim of the first phase was to create learning material for the division of decimal numbers and after that gather evaluation information of the material. In the second phase the objective was to use the evaluation information to modify the learning material so it can be better adapted to school lessons. The main objective in developing the learning material was to highlight student oriented methods and the use of concrete tools and assignments related to the context. In the first phase of the study the learning material was created using a theory-based research method. In the second phase two teachers were interviewed and asked to evaluate the learning material. Partly transcribed interviews were analyzed by using the guidelines of qualitative research content analysis. The results of this study show that teachers considered the learning material to be useful. Teachers interview estimated that student oriented methods are well suited for the learning material. There still were parts that needed to be improved. Development process can be continued by letting students to test the learning material and simultaneously collecting data of the effectiveness of the learning material.
-
(2023)In both national and international studies, a significant increase in skill differences between students has been noticed in the mathematics skills of Finnish primary school children. A way to respond to the needs of all learners is to differentiate the teaching, which means taking the student’s skills into account when teaching. Mathematics is one of the most important subjects in the Finnish school system, but studies have shown that the mathematical skills of the teachers can be weak. Because of that, it is important that the learning materials used support the teachers in differentiating and all of the students are offered tasks suitable for their skill level. The aim of this study was therefore to describe differentiation in the mathematics learning materials for the third grade of primary school and to find out what kind of support they offer for differentiation. This research was conducted as a qualitative content analysis and content classification and comparison was used to analyse the materials. Six series of mathematics learning materials currently used in Finnish primary schools from four different publishers were selected as research material. All learning materials and digital licenses from each series were requested, and the final research material consisted of all the third grade learning material used in autumn. The material was first divided according to the two research questions into materials for the student and the teacher. After this, the classification of the material continued and the results of the classifications were compared to each other. It was noticed from the research material that differentiation in mathematics is mainly the teacher’s responsibility and the students have few opportunities to choose tasks that suit their skill level. The solutions for downward differentiation were more systematic, because almost all of the series contained a separate work book with easier tasks, that can be used alongside the normal work book. The solutions to make the tasks easier were fairly uniform. The solutions for upward differentiation had more variation, but the most common type was problem-solving tasks. The teacher’s guides, which serve as the teacher’s support, mainly focused on specific tips to differentiate lessons and the included various handouts and additional tasks that the teacher can give out to students. In addition, assessment was supported with different skill level tests and materials to find out the skill levels of the students in the beginning of the third grade.
-
(2023)In both national and international studies, a significant increase in skill differences between students has been noticed in the mathematics skills of Finnish primary school children. A way to respond to the needs of all learners is to differentiate the teaching, which means taking the student’s skills into account when teaching. Mathematics is one of the most important subjects in the Finnish school system, but studies have shown that the mathematical skills of the teachers can be weak. Because of that, it is important that the learning materials used support the teachers in differentiating and all of the students are offered tasks suitable for their skill level. The aim of this study was therefore to describe differentiation in the mathematics learning materials for the third grade of primary school and to find out what kind of support they offer for differentiation. This research was conducted as a qualitative content analysis and content classification and comparison was used to analyse the materials. Six series of mathematics learning materials currently used in Finnish primary schools from four different publishers were selected as research material. All learning materials and digital licenses from each series were requested, and the final research material consisted of all the third grade learning material used in autumn. The material was first divided according to the two research questions into materials for the student and the teacher. After this, the classification of the material continued and the results of the classifications were compared to each other. It was noticed from the research material that differentiation in mathematics is mainly the teacher’s responsibility and the students have few opportunities to choose tasks that suit their skill level. The solutions for downward differentiation were more systematic, because almost all of the series contained a separate work book with easier tasks, that can be used alongside the normal work book. The solutions to make the tasks easier were fairly uniform. The solutions for upward differentiation had more variation, but the most common type was problem-solving tasks. The teacher’s guides, which serve as the teacher’s support, mainly focused on specific tips to differentiate lessons and the included various handouts and additional tasks that the teacher can give out to students. In addition, assessment was supported with different skill level tests and materials to find out the skill levels of the students in the beginning of the third grade.
-
(2023)Tämän narratiivisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on perehtyä oppikirjatutkimuksiin viidennen ja kuudennen luokan historian oppikirjoihin liittyen. Tutkimuskysymyksissä haetaan vastauksia kahteen kysymykseen, jotka ovat seuraavat: 1. Mitä viidennen ja kuudennen luokan historian oppikirjoista on saatu selville vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman käyttöönoton jälkeen? 2. Mitä metodeja näissä tutkimuksissa on käytetty ja mitä teemoja tutkittu? Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu vuoden 2014 opetussuunnitelman historian oppiaineen tehtäviin ja tuloksia tarkastellaan historiallisen ajattelun sekä historiatietoisuuden näkökulmasta. Tutkielmassa hyödynnetään sisällönanalyysiä aineiston järjestämisen välineenä. Aineistona toimineiden tutkimusten teemojen kautta tuli esille opetussuunnitelman historian opetukselle asettamat lähtökohdat. Kulttuurien tuntemus tuli esille teemojen osalta suosittuna, sillä monikulttuurisuus oli kahden tutkimuksen teemana, mutta myös vähemmistöihin liittyvät teemat olivat esillä. Useassa tutkielman aineistona toimineessa oppikirjatutkimuksessa mainittiin saamelaisten käsittelyn vähäisyys. Historian oppikirjojen sisältämässä monikulttuurisessa sisällössä oli tutkimusten perusteella laadullisia puutteita. Myöskään mies- ja naishahmoja ei esiintynyt tasapuolisesti oppikirjojen teksteissä ja kuvissa. Oppilaan historiatietoisuuden kehittämisen ja kulttuurien tuntemuksen kannalta sekä vähemmistöjen että sukupuolten tasa-arvoinen käsittely historian oppikirjoissa on tärkeää. Tutkimusten pohjalta myös oppikirjojen sisältötiedoissa näkyi puutteita, mikä on yhteydessä myös historian tekstitaitojen kehittymiseen. Tutkimusten metodien osalta sisällönanalyysi oli vallitseva tutkimusmetodi. Aineiston tutkimuksista vain yksi tutki kuvitusta, kun loput tutkimukset liittyivät oppikirjojen teksteihin, mikä on suomalaiselle oppikirjatutkimuksen perinteelle tavanomaista.
-
(2022)Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia muutoksia B1-ruotsin oppikirjojen suullisissa tehtävissä tapahtuu ala-asteen ja lukion välillä. Mahdollisia muutoksia ja niiden syitä pohditaan aiheelle oleellisen kirjallisuuden ja opetussuunnitelmien avulla. Tutkimus on relevantti uusien opetussuunnitelmien ja opetusmateriaalien takia. Kyseisiä muutoksia ei myöskään ole aikaisemmin tutkittu. Puhuttu kieli on kielen alkuperäinen muoto ja sillä on paikkansa myös monien ihmisten arjessa. Koulumaailmassa kirjoitettu kieli on kuitenkin ollut kieltenopiskelussa dominoivampi osapuoli monien vuosien ajan. Vasta 1970-luvun ja kommunikatiivisen kieltenopetuksen tuomien muutosten jälkeen puhuttu kieli on alkanut saada enemmän painotusta. Muutos on vienyt pääpainon täydellisestä ääntämisestä kykyyn kommunikoida suullisesti muiden kanssa ja tulla ymmärretyksi. Tutkielman materiaalina toimii kaksi kirjasarjaa. Trampolin-kirjasarjan kirjat edustavat ala- ja yläkoulun oppimateriaalia, kun taas Fokus-kirjasarjan kirjat edustavat lukion oppimateriaalia. Molemmat kirjasarjat on tehty uusien opetussuunnitelmien mukaisiksi. Materiaali on analysoitu käyttäen laadullista sisällönanalyysia. Lisäksi tutkimus sisältää tulosten pohjalta tehtyjä omia havaintojani materiaalista. Tutkielman tulokset osoittavat, että eri koulutasojen välillä on joitain selkeitä eroja ja joitain hieman pienempiä eroja. Ylemmille tasoille mentäessä ääntämisen harjoittelu muuttuu toistamisesta lukemisen kautta harjoitteluun. Suulliset tehtävät muuttuvat myös työtavoiltaan kattavimmiksi ja sisältävät monipuolisempaa työskentelyä. Lisäksi tehtävät, jotka sisältävät draaman piirteitä, pelejä ja leikkejä, muuttuvat harvinaisemmiksi. Tutkielmassa näitä muutoksia tulkitaan aiheelle relevantin kirjallisuuden ja opetussuunnitelmien avulla. Tämänhetkisten kieltenopetuskäsitysten mukaan opetuksessa ei tähdätä täydelliseen ääntämiseen, jonka lisäksi opetussuunnitelmissa linjatut tavoitteet ääntämiselle lukion B1-ruotsissa edellyttävät perusteiden osaamista. Lukion opetussuunnitelman perusteissa mainitaan lisäksi, että opiskelijan tulisi oppia käyttämään kieltä luovasti ja rakentavasti. Tämän voidaan nähdä selittävän, miksi lukiossa on työtavoiltaan kattavampia ja monipuolisempia tehtäviä. Pelejä ja leikkejä käytetään opetuksessa motivoimaan ja ne nostetaan myös peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa tärkeäksi työtavaksi. Pelien ja erilaisten leikillisten tehtävien määrän lasku lukioon mentäessä on täten linjassa näiden ohjeistusten kanssa. Lisäksi lukion opetussuunnitelman painotus luovaa ja rakentavaa kielenkäyttöä kohtaan voidaan ajatella selittävän muutoksen kohti tehtäviä, joissa on paremmat mahdollisuudet ilmaista itseään.
-
(2022)Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia muutoksia B1-ruotsin oppikirjojen suullisissa tehtävissä tapahtuu ala-asteen ja lukion välillä. Mahdollisia muutoksia ja niiden syitä pohditaan aiheelle oleellisen kirjallisuuden ja opetussuunnitelmien avulla. Tutkimus on relevantti uusien opetussuunnitelmien ja opetusmateriaalien takia. Kyseisiä muutoksia ei myöskään ole aikaisemmin tutkittu. Puhuttu kieli on kielen alkuperäinen muoto ja sillä on paikkansa myös monien ihmisten arjessa. Koulumaailmassa kirjoitettu kieli on kuitenkin ollut kieltenopiskelussa dominoivampi osapuoli monien vuosien ajan. Vasta 1970-luvun ja kommunikatiivisen kieltenopetuksen tuomien muutosten jälkeen puhuttu kieli on alkanut saada enemmän painotusta. Muutos on vienyt pääpainon täydellisestä ääntämisestä kykyyn kommunikoida suullisesti muiden kanssa ja tulla ymmärretyksi. Tutkielman materiaalina toimii kaksi kirjasarjaa. Trampolin-kirjasarjan kirjat edustavat ala- ja yläkoulun oppimateriaalia, kun taas Fokus-kirjasarjan kirjat edustavat lukion oppimateriaalia. Molemmat kirjasarjat on tehty uusien opetussuunnitelmien mukaisiksi. Materiaali on analysoitu käyttäen laadullista sisällönanalyysia. Lisäksi tutkimus sisältää tulosten pohjalta tehtyjä omia havaintojani materiaalista. Tutkielman tulokset osoittavat, että eri koulutasojen välillä on joitain selkeitä eroja ja joitain hieman pienempiä eroja. Ylemmille tasoille mentäessä ääntämisen harjoittelu muuttuu toistamisesta lukemisen kautta harjoitteluun. Suulliset tehtävät muuttuvat myös työtavoiltaan kattavimmiksi ja sisältävät monipuolisempaa työskentelyä. Lisäksi tehtävät, jotka sisältävät draaman piirteitä, pelejä ja leikkejä, muuttuvat harvinaisemmiksi. Tutkielmassa näitä muutoksia tulkitaan aiheelle relevantin kirjallisuuden ja opetussuunnitelmien avulla. Tämänhetkisten kieltenopetuskäsitysten mukaan opetuksessa ei tähdätä täydelliseen ääntämiseen, jonka lisäksi opetussuunnitelmissa linjatut tavoitteet ääntämiselle lukion B1-ruotsissa edellyttävät perusteiden osaamista. Lukion opetussuunnitelman perusteissa mainitaan lisäksi, että opiskelijan tulisi oppia käyttämään kieltä luovasti ja rakentavasti. Tämän voidaan nähdä selittävän, miksi lukiossa on työtavoiltaan kattavampia ja monipuolisempia tehtäviä. Pelejä ja leikkejä käytetään opetuksessa motivoimaan ja ne nostetaan myös peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa tärkeäksi työtavaksi. Pelien ja erilaisten leikillisten tehtävien määrän lasku lukioon mentäessä on täten linjassa näiden ohjeistusten kanssa. Lisäksi lukion opetussuunnitelman painotus luovaa ja rakentavaa kielenkäyttöä kohtaan voidaan ajatella selittävän muutoksen kohti tehtäviä, joissa on paremmat mahdollisuudet ilmaista itseään.
-
(2020)Tutkimuskysymykseni on, miten draamamateriaaleja hyödyntävillä perusopetuksen katsomusaineiden oppitunneilla ilmenee ja tuetaan luovuutta sekä leikillisyyttä sekä miten oppitunneille osallistuvat kokevat oppitunnit. Tunneille osallistuvilla tarkoitan oppilaita ja opettajia. Tutkielmani ja sen aineistonkeruu on toteutettu osana Uskallus – Uskonnot, katsomukset ja osallisuus perusopetuksessa -hanketta. Tutkielmassa käytetyt draamamateriaalit on julkaistu hankkeen sivuilla sähköisesti. Tutkimusaineisto koostuu oppilaiden haastatteluista, opettajan ja oppilaiden palautekyselylomakkeista, havainnoitsijoiden tekemistä luokkahuonemuistiinpanoista sekä kirjallisessa muodossa olevista draamamateriaaleista. Aineisto on kerätty vuoden 2019 lopussa Etelä-Suomessa. Havainnoitavia oppitunteja aineistossa on kaksi, joista toinen on viides- ja kuudesluokkalaisten elämänkatsomustiedon oppitunti ja toinen kahdeksasluokkalaisten evankelisluterilaisen uskonnon oppitunti. Aineistonanalyysi on toteutettu teoriaohjaavana sisällönanalyysinä. Tutkimustuloksissa havaitsin, että luovuutta ja leikillisyyttä ilmenee katsomusaineiden draamaa hyödyntävillä oppitunneilla. Luovuus esiintyy oppitunneilla erilaisina Luovina ajatuksina ja Luovina tuotoksina sekä näiden kahden luokan alakategorioina. Leikillisyyden osalta tutkimustulokset jakautuvat alakategorioihin Lapsellisuus, Leikkisyys ja leikinomaisuus, Leikillinen tunnelma sekä Rooli sekä edellisten alaluokkiin. Tutkimustulosten kolmas pääluokka Kokemus draamatunnista esittää näkökulmat Vaikeustaso-, Tyypillisestä poikkeava oppitunti - ja Draamaharjoitus ja luovuus -kategorioiden kautta. Oppilaiden ja opettajien kokemukset oppitunneista tuovat esille, että draamaoppitunnit koetaan tyypillisestä poikkeavaksi ja harjoitukset osallistavat myös sellaisia oppilaita, jotka eivät usein luokkien tyypillisillä tunneilla osallistu. Luovuutta ja leikillisyyttä ilmenee tutkimusaineiston oppitunneilla ja niitä tukevat muun muassa kannustava, myönteinen palaute ja ilmapiiri. Tutkimusaineistossa on kuitenkin nähtävissä myös mahdollisuuksia tukea niiden ilmentymistä enemmänkin. Haasteina tästä näkökulmasta katsottuna vaikuttavat olevan ennen kaikkea oppitunnin ajallinen pituus sekä opettajan halu kontrolloida harjoitusten kulkua. Oppilaat kokevat myös oppitunneilla hämmennyksen tunteita. Ne oppilaat, jotka pääsevät erilaisten oivallusten kautta tunteesta yli, vaikuttavat saavan myönteisiä oppimiskokemuksia ja liittävän luovuuden kokemuksen oppituntiin. Draama vaikuttaa tutkimukseni perusteella sopivan hyvin katsomusaineiden opetusmenetelmäksi, ja sen kautta mahdollistuvat luovempi ja leikillisempi opettaminen sekä oppiminen. Tunnit koetaan aineistossa pääosin myönteisiksi, tiedonhalua ja innostusta lisääviksi. Tutkimustuloksissa näkyy, että luovuutta ja leikillisyyttä tukeva draamaoppitunti opettaa oppilaille asiasisällön lisäksi laajempaa sekä tulevaisuuteen suuntaavampaa osaamista.
-
”Joo eli saatte luoda." Luovuus ja leikillisyys draamamateriaaleissa katsomusaineiden oppitunneilla (2020)Tutkimuskysymykseni on, miten draamamateriaaleja hyödyntävillä perusopetuksen katsomusaineiden oppitunneilla ilmenee ja tuetaan luovuutta sekä leikillisyyttä sekä miten oppitunneille osallistuvat kokevat oppitunnit. Tunneille osallistuvilla tarkoitan oppilaita ja opettajia. Tutkielmani ja sen aineistonkeruu on toteutettu osana Uskallus – Uskonnot, katsomukset ja osallisuus perusopetuksessa -hanketta. Tutkielmassa käytetyt draamamateriaalit on julkaistu hankkeen sivuilla sähköisesti. Tutkimusaineisto koostuu oppilaiden haastatteluista, opettajan ja oppilaiden palautekyselylomakkeista, havainnoitsijoiden tekemistä luokkahuonemuistiinpanoista sekä kirjallisessa muodossa olevista draamamateriaaleista. Aineisto on kerätty vuoden 2019 lopussa Etelä-Suomessa. Havainnoitavia oppitunteja aineistossa on kaksi, joista toinen on viides- ja kuudesluokkalaisten elämänkatsomustiedon oppitunti ja toinen kahdeksasluokkalaisten evankelisluterilaisen uskonnon oppitunti. Aineistonanalyysi on toteutettu teoriaohjaavana sisällönanalyysinä. Tutkimustuloksissa havaitsin, että luovuutta ja leikillisyyttä ilmenee katsomusaineiden draamaa hyödyntävillä oppitunneilla. Luovuus esiintyy oppitunneilla erilaisina Luovina ajatuksina ja Luovina tuotoksina sekä näiden kahden luokan alakategorioina. Leikillisyyden osalta tutkimustulokset jakautuvat alakategorioihin Lapsellisuus, Leikkisyys ja leikinomaisuus, Leikillinen tunnelma sekä Rooli sekä edellisten alaluokkiin. Tutkimustulosten kolmas pääluokka Kokemus draamatunnista esittää näkökulmat Vaikeustaso-, Tyypillisestä poikkeava oppitunti - ja Draamaharjoitus ja luovuus -kategorioiden kautta. Oppilaiden ja opettajien kokemukset oppitunneista tuovat esille, että draamaoppitunnit koetaan tyypillisestä poikkeavaksi ja harjoitukset osallistavat myös sellaisia oppilaita, jotka eivät usein luokkien tyypillisillä tunneilla osallistu. Luovuutta ja leikillisyyttä ilmenee tutkimusaineiston oppitunneilla ja niitä tukevat muun muassa kannustava, myönteinen palaute ja ilmapiiri. Tutkimusaineistossa on kuitenkin nähtävissä myös mahdollisuuksia tukea niiden ilmentymistä enemmänkin. Haasteina tästä näkökulmasta katsottuna vaikuttavat olevan ennen kaikkea oppitunnin ajallinen pituus sekä opettajan halu kontrolloida harjoitusten kulkua. Oppilaat kokevat myös oppitunneilla hämmennyksen tunteita. Ne oppilaat, jotka pääsevät erilaisten oivallusten kautta tunteesta yli, vaikuttavat saavan myönteisiä oppimiskokemuksia ja liittävän luovuuden kokemuksen oppituntiin. Draama vaikuttaa tutkimukseni perusteella sopivan hyvin katsomusaineiden opetusmenetelmäksi, ja sen kautta mahdollistuvat luovempi ja leikillisempi opettaminen sekä oppiminen. Tunnit koetaan aineistossa pääosin myönteisiksi, tiedonhalua ja innostusta lisääviksi. Tutkimustuloksissa näkyy, että luovuutta ja leikillisyyttä tukeva draamaoppitunti opettaa oppilaille asiasisällön lisäksi laajempaa sekä tulevaisuuteen suuntaavampaa osaamista.
-
(2014)Goals. The aim of this research was to create railway safety education material for elementary school. The material was needed to fulfill besides railway safety aspects elementary school education principles and learning viewpoint preconditions. In Finland, there has not been any railway safety education material, even though road transport safety has been taught long as a part of school's traffic safety education. Methods. In this research, it was studied what kind of aspects need to be considered when creating traffic safety education material for elementary schools. The research has an active research nature. The material created in the research was piloted, and needed adjustments were made to the final material. After creating the material, the content was analysed by using content analysis method, which allowed assessing the quality of the material to the other direction, i.e. from the outcome to the starting point and objectives. Results and conclusions. A comprehensive education material set including lesson plans was created in the research. In connection to the lesson plans, the material includes also background information for teachers, who are the primary deployers of the material. The analysis of material created indicated that the material responses to the objectives set at main parts. Based on the analysis, the most essential development needs are to increase possibilities for constructivist learning, local tailoring and learning evaluation.
-
(2020)The premise of the thesis was to study Finland’s folk costume’s most prominent aspects and develop learning material based on those aspects. I started by reviewing literature connected to the topic about teaching materials. Based on the results, I concluded that quite a bit of research has been done about folk costumes’ history, and there exists a fairly extensive amount of literature about it. However, there wasn’t that much teaching material available about folk costumes, even though a need for it has been recognized. Therefore, the mission for my thesis became to develop introductory teaching material about folk costumes for beginners. The goal for this thesis is to develop a folk costume manual, that offers an extensive information packet for beginners, along with instructions for wearing and acquiring one. As a research method I chose design-based research which consists of developing the teaching material and the theory of its development. I started the development of the manual by mapping out, what meanings are associated with folk costumes. This was carried out by interviewing four experts. The results were narratives of their experiences around folk costumes. These narratives were divided into categories to be used as material for the first draft of developing the manual, along with literary reviews. The first draft was tested by a heuristic review, in which three of the assessors of the previous step were evaluating the manual by making notes about ideas for developments and other comments. A heuristic list was offered to support the evaluation. Then, the notes were summarized into comments, and the experts classified them based on their prominence. The manual was developed based on the comments, if the experts estimated the problem to be significant. The result of the design-based research is a folk costume manual, and information about the development process. An expert interview and a heuristic evaluation proved to be functional methods for developing this type of learning material. Two themes were highlighted in relation to folk costumes in the experts’ comments: Way of speaking and vocabulary with which the costumes’ instructions and recommendations are being described, and versatility of the folk costumes. These themes had a significant impact on the folk costume manual as well.
-
(2020)The premise of the thesis was to study Finland’s folk costume’s most prominent aspects and develop learning material based on those aspects. I started by reviewing literature connected to the topic about teaching materials. Based on the results, I concluded that quite a bit of research has been done about folk costumes’ history, and there exists a fairly extensive amount of literature about it. However, there wasn’t that much teaching material available about folk costumes, even though a need for it has been recognized. Therefore, the mission for my thesis became to develop introductory teaching material about folk costumes for beginners. The goal for this thesis is to develop a folk costume manual, that offers an extensive information packet for beginners, along with instructions for wearing and acquiring one. As a research method I chose design-based research which consists of developing the teaching material and the theory of its development. I started the development of the manual by mapping out, what meanings are associated with folk costumes. This was carried out by interviewing four experts. The results were narratives of their experiences around folk costumes. These narratives were divided into categories to be used as material for the first draft of developing the manual, along with literary reviews. The first draft was tested by a heuristic review, in which three of the assessors of the previous step were evaluating the manual by making notes about ideas for developments and other comments. A heuristic list was offered to support the evaluation. Then, the notes were summarized into comments, and the experts classified them based on their prominence. The manual was developed based on the comments, if the experts estimated the problem to be significant. The result of the design-based research is a folk costume manual, and information about the development process. An expert interview and a heuristic evaluation proved to be functional methods for developing this type of learning material. Two themes were highlighted in relation to folk costumes in the experts’ comments: Way of speaking and vocabulary with which the costumes’ instructions and recommendations are being described, and versatility of the folk costumes. These themes had a significant impact on the folk costume manual as well.
-
(2017)A new curriculum for basic education was introduced in Finland in the autumn term of 2016. The new curriculum criteria are, for example, phenomenon-based learning and the use of a wide range of learning methods. Playful learning is an inspiring learning method and has made a number of studies in Finland in recent years. Course materials as a way of supporting playful learning have, however, been ignored in studies on playful learning. In this thesis I take a look at Kirjakuja 4 – A new teacher's guide, which is the teacher's guide for a series of textbooks in Finnish in the fourth class. In my research I use as an analytic tool the University of Lapland Let's play research group's latest research on playfulness. They suggest that playfulness can be seven aspects: embodiment, emotions, collaboration, narration, action, creativity and insight. I ask whether the guidelines in the teacher's guide include features of playfulness and what kind of means are suggested. I use both deductive and inductive content analysis as analytic tools. I have also used quantitative methods with some of my data. Kirjakuja 4 – The new teacher's guide materials contain many playful learning features. In fact, the guide includes all the features of playfulness. My data mainly contains examples of insight, creativity and collaboration. There are only a few examples of embodiment, emotions and narration. I found three mutually different groups of guidelines: movement, cooperation and creative thinking. The first group focused on body movements and activities, the second on communal and individual creativity and the third on activities demanding creativity or insight. The guide is clearly focused on playful learning and problem-solving abilities and skills to develop cooperation skills. These results are worrying because of the low number of emotional playful learning features. My results will provide input into the discussions on playful learning and for the use of educational materials and playfulness in teaching other subjects.
-
(2023)Tutkielman tavoitteena on selvittää, millä keinoin monikulttuurisuutta ja siihen liittyviä teemoja ja ilmiöitä tuodaan esiin ja käsitellään ruotsi toisena kotimaisena kielenä -oppiaineen B1-oppimäärälle suunnitelluissa kirjasarjoissa. Tutkielmassa tarkastellaan neljän eri oppikirjan välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja ja pohditaan yhteyksiä sekä niiden että opetussuunnitelmissa asetettujen oppimistavoitteiden välillä. Oppikirja-analyysi keskittyy B1-ruotsin moduulissa RUB4/RUB14 käytettäväksi tarkoitettujen oppikirjojen tarkasteluun. Tutkielman materiaalina toimii neljä kyseisen moduulin oppimistavoitteiden pohjalta suunniteltua oppikirjaa. Neljästä kirjasta kaksi ensimmäistä, WSOY:n vuonna 2008 julkaisema Magnet 4 ja Otavan vuonna 2007 julkaisema Galleri 4 ovat olleet käytössä vuosien 2003 ja 2015 julkaistujen lukion opetussuunnitelmien voimassaoloaikana. Kaksi jälkimmäistä oppikirjaa, SanomaPro:n vuonna julkaisema Precis 4 sekä Otavan vuonna julkaisema Fokus 4 ovat vastaavasti käytössä nykyään samanaikaisesti vuonna 2019 ja 2021 julkaistujen lukion uusien opetussuunnitelmien kanssa. Monikulttuurisuutta ilmiönä on lukion opetussuunnitelman perusteissa suunniteltu käsiteltävän ruotsin B1-oppimäärän mukaisesti vain moduulissa 4 (RUB4, LOPS2003 ja RUB14, LOPS2019), joka keskittyy elinympäristöjen, kulttuurien ja yhteiskuntien tuntemukseen ja niistä keskustelemiseen sekä tekstintuottokykyyn.Tutkimusmetodina tässä laadullisessa tutkimuksessa olen hyödyntänyt laadullista sisällönanalyysia ja funktionaalista tekstianalyysia luodakseni selkeämmän kuvan siitä, kuinka tutkielmassani analysoitavat oppikirjojen tekstit ja tehtävät täyttävät oman tehtävänsä monikulttuurisuuden ja siihen liittyvien ilmiöiden opettamisessa ja viestimisessä opetussuunnitelmien tavoitteiden mukaisesti. Tutkielman tulokset osoittavat, että monikulttuurisuutta käsitellään oppikirjoissa suhteellisen monipuolisesti ja erilaisista näkökulmista. Oppikirjojen Magnet 4, Precis 4 ja Fokus 4 tekstit ja tehtävät sisältävät kattavimmin monikulttuurisuuteen liittyviä teemoja ja niitä käsitellään laajimmin näissä kolmessa oppikirjassa. Galleri 4 -kirjassa monikulttuurisuuden käsittely jää hieman kapeaksi teemojen ja ilmiöiden monipuolisuuden osalta. Oppikirjojen sisällöt monikulttuurisuusteeman osalta vastaavat kuitenkin suurilta osin opetussuunnitelman tavoitteita, ja myös vanhemmat oppikirjat sisältävät monipuolisia näkökulmia teeman käsittelyyn, vaikka kulttuuriin ja kansainvälisyyteen liittyviä oppimistavoitteita onkin vuoden 2003 lukion opetussuunnitelman perusteissa esitetty vuoden 2019 opetussuunnitelman perusteita vähemmän.
-
(2023)Tutkielman tavoitteena on selvittää, millä keinoin monikulttuurisuutta ja siihen liittyviä teemoja ja ilmiöitä tuodaan esiin ja käsitellään ruotsi toisena kotimaisena kielenä -oppiaineen B1-oppimäärälle suunnitelluissa kirjasarjoissa. Tutkielmassa tarkastellaan neljän eri oppikirjan välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja ja pohditaan yhteyksiä sekä niiden että opetussuunnitelmissa asetettujen oppimistavoitteiden välillä. Oppikirja-analyysi keskittyy B1-ruotsin moduulissa RUB4/RUB14 käytettäväksi tarkoitettujen oppikirjojen tarkasteluun. Tutkielman materiaalina toimii neljä kyseisen moduulin oppimistavoitteiden pohjalta suunniteltua oppikirjaa. Neljästä kirjasta kaksi ensimmäistä, WSOY:n vuonna 2008 julkaisema Magnet 4 ja Otavan vuonna 2007 julkaisema Galleri 4 ovat olleet käytössä vuosien 2003 ja 2015 julkaistujen lukion opetussuunnitelmien voimassaoloaikana. Kaksi jälkimmäistä oppikirjaa, SanomaPro:n vuonna julkaisema Precis 4 sekä Otavan vuonna julkaisema Fokus 4 ovat vastaavasti käytössä nykyään samanaikaisesti vuonna 2019 ja 2021 julkaistujen lukion uusien opetussuunnitelmien kanssa. Monikulttuurisuutta ilmiönä on lukion opetussuunnitelman perusteissa suunniteltu käsiteltävän ruotsin B1-oppimäärän mukaisesti vain moduulissa 4 (RUB4, LOPS2003 ja RUB14, LOPS2019), joka keskittyy elinympäristöjen, kulttuurien ja yhteiskuntien tuntemukseen ja niistä keskustelemiseen sekä tekstintuottokykyyn.Tutkimusmetodina tässä laadullisessa tutkimuksessa olen hyödyntänyt laadullista sisällönanalyysia ja funktionaalista tekstianalyysia luodakseni selkeämmän kuvan siitä, kuinka tutkielmassani analysoitavat oppikirjojen tekstit ja tehtävät täyttävät oman tehtävänsä monikulttuurisuuden ja siihen liittyvien ilmiöiden opettamisessa ja viestimisessä opetussuunnitelmien tavoitteiden mukaisesti. Tutkielman tulokset osoittavat, että monikulttuurisuutta käsitellään oppikirjoissa suhteellisen monipuolisesti ja erilaisista näkökulmista. Oppikirjojen Magnet 4, Precis 4 ja Fokus 4 tekstit ja tehtävät sisältävät kattavimmin monikulttuurisuuteen liittyviä teemoja ja niitä käsitellään laajimmin näissä kolmessa oppikirjassa. Galleri 4 -kirjassa monikulttuurisuuden käsittely jää hieman kapeaksi teemojen ja ilmiöiden monipuolisuuden osalta. Oppikirjojen sisällöt monikulttuurisuusteeman osalta vastaavat kuitenkin suurilta osin opetussuunnitelman tavoitteita, ja myös vanhemmat oppikirjat sisältävät monipuolisia näkökulmia teeman käsittelyyn, vaikka kulttuuriin ja kansainvälisyyteen liittyviä oppimistavoitteita onkin vuoden 2003 lukion opetussuunnitelman perusteissa esitetty vuoden 2019 opetussuunnitelman perusteita vähemmän.
-
(2020)Tutkimusaiheena on liikunnallisen tehtäväpaketin käyttö matematiikan oppitunneilla sekä yhteyden tutkiminen liikunnan ja matematiikan oppimisen välillä. Varsinkin yläkouluikäiset nuoret eivät liiku arjessaan tarpeeksi. Tutkimuksessa haluttiin selvittää voiko liikunnan ja matematiikan yhdistäminen auttaa oppimisessa ja saada lapsia ja nuoria liikkumaan enemmän. Aineistoa tutkimukseen kerättiin kyselyn avulla. Kysely lähetettiin helsinkiläisten yläkoulujen matematiikanopettajille. Kyselyyn tuli niin vähän vastauksia, että varsinainen tutkimus tehtiin aikaisemmin julkaistun kirjallisuuden pohjalta. Julkaisuissa oli tutkittu erityisesti matematiikan tunnille integroidun liikunnan vaikutuksia opetukseen ja oppimiseen. Tutkielmassa on käytetty pohjana kirjoittajan laatimaa liikunnallista tehtäväpakettia yläkoululaisten matematiikantunneille. Tutkimuksessa saatiin selville, että opettajajohtoiset liikunnalliset tehtävät matematiikantunnin aikana lisäävät liikunnan kokonaismäärää ja parantavat hyvää tuntityöskentelyä. Liikunnan lisääminen oppitunnille voi lievittää matematiikka-ahdistusta. Vielä ei tiedetä kuitenkaan riittävästi liikunnan vaikutuksista kognitiivisiin taitoihin tai akateemisiin saavutuksiin. Tutkimuksessa saatiin myös selville, että harva opettaja oli kiinnostunut kokeilemaan liikunnallista tehtäväpakettia. Vain yksi prosentti kyselyyn valituista matematiikan opettajista vastasi kyselyyn. Tutkimuksessa havaittiin, että liikunnan lisääminen matematiikantunnille voi auttaa oppimisessa. Tutkielmassa esitetyn tehtäväpaketin analysoinnin pohjalta voidaan todeta, että se sopii kohderyhmälle matematiikan opetukseen. Koska vain harva opettaja oli kiinnostunut vastaamaan kyselyyn voi päätellä, että opettajien keskuudessa liikunnan hyödyistä ei välttämättä tiedetä tarpeeksi. Jotta liikuntaa saisi lisättyä matematiikantunneille, pitäisi tutkia miten matematiikan opettajat saisi lisäämään liikuntaa tunneilleen.
-
(2020)Goals. Reading comprehension is thought to be a complex, transactional process of generating meaning from text. Although the research of comprehension has been extensive, the study of reading comprehension in the intellectually disabled has gained less traction. However, it seems that reading comprehension in the intellectually disabled is affected by the same underlying processes as in other groups, and some of them appear to be able to benefit from reading comprehension interventions.. The goal of this Master’s Thesis was to develop material suitable for teaching reading comprehension to students with ID. The focus of the research was to study the reading comprehension of ID students and to determine whether the material was suitable for instruction. Methods.The research was conducted as a mixed methods design. The participants were 6 special education students from years 6‒9; of which five had a confirmed diagnosis of ID. The participants used the material with researcher direction for 6 weeks, and their reading comprehension skills were tested pre- and post intervention. The participants were observed during practise period and testing, and they contributed by expressing their own opinion of the teaching material. Results and conclusions. The research indicated that the reading comprehension skill of the participants was below the mean for first grade students. During the practise period the reading comprehension skills of two of the participants increased, and they were able to answer with more length and accuracy in a free recall test. As a group, the participants appeared to regard the teaching material positively, and they were able to complete most of the exercises when offered support. However, one of the exercises proved to be difficult for all of the participants to master. The conclusion ot the present study is that the material may benefit some students with ID, but requires further development. The testing of the intellectually disabled participants also proved challenging, which may indicate a need for research into tests suitable for students with ID.
-
(2024)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä oppimateriaaleja ja opetusvälineitä lukioiden matematiikan opettajat käyttävät. Lisäksi selvitettiin, kuinka he niitä käyttävät ja mitä mieltä he niistä ovat. Aluksi tutkimuksessa esitellään oppimateriaalien ja opetusvälineiden välisiä eroja ja kuinka niitä voidaan käyttää matematiikan opetuksessa. Tutkimus toteutettiin opettajille suunnatulla kyselytutkimuksella. Kyselyyn osallistuvat lukiot valittiin systemaattisella satunnaisotannalla. Tutkimuksessa havaittiin muun muassa, että opetuksessa sähköinen oppikirja on fyysistä oppikirjaa yleisempi, mutta fyysistä oppikirjaa käytetään sähköistä oppikirjaa enemmän opetuksen suunnittelussa. Eniten käytetty opetusväline on videotykki ja tietokone, mutta yleisin opetusväline on dokumenttikamera. Puolestaan harvinaisin opetusväline on liitutaulu. Tutkimuksessa havaittiin myös se, että opettajat eivät pääsääntöisesti käytä materiaaleja tai opetusvälineitä, joihin he eivät ole tyytyväisiä. Kyselyyn vastasi 57 opettajaa eri lukioista ympäri Suomea. Tämä tutkimus ei siis anna kaiken kattavaa kuvaa kaikkien lukioiden tilanteesta, mutta antaa kuitenkin suuntaa-antavasti tietoa siitä, mitä oppimateriaaleja ja opetusvälineitä lukio-opetuksessa käytetään.
-
(2018)The purpose of this research is to investigate learning material from the point of view of developing mathematical thinking. My research problem is to view at how textbooks develop pupils' mathematical thinking and by what kind of means. According to the new curriculum, textbooks and mathematics teaching should be used to develop students' mathematical thinking and languaging. My research question is based on studies that the teaching of mathematics has always relied on the learning materials knowledge of studying and teaching. However, with the new curriculum for the basic education in 2014, languaging in mathematics and mathematical thinking have become important in mathematics teaching and studying and in the evaluation of teaching. The study has explored the written material on the subject of mathematics teaching and mathematical thinking goals and how it should be reflected in teaching. It aims to find out the meaning of languaging in mathematics, which is related to mathematical thinking. Kymppi-textbooks for the grade of 3rd – 4th were used in this study. I view the textbooks from the point of view of the curriculum’s goals. I chose the best entities from the subjects of book, that could develop students’ mathematical thinking and languaging in mathematics. For my research, I chose from the mathematical subjects’, specific objectives for mathematical thinking and objectives that are relevant to the relationship between the previously learned (T2), the making of questions and conclusions based on observations (T3), the presentation of answers to others using tools, orally and with the help of ICT (T4), problem solving skills development (T5), to consider the rationality and meaningfulness of the result (T6) and thinking and to learn the skills of learning (L1). Textbooks were studied by studying exercize and picking tasks that were appropriate for the goals out of them, which were used as examples for the research. There were many assignments in the textbooks which are based on the goals of the curriculum. However, part of the assignments focused on a certain kind of formula, by which the students were doing the tasks. This formula could be repeated in many different tasks of different subjects. When viewing the assignments, many of the goals of thinking skills were not accomplished and the languaging of solutions were left out of textbooks. For this reason, it would be good to study the teachers and their practical knowledge to develop pupils’ languaging and thinking skills in mathematics.
-
(2022)Vuonna 2014 julkaistussa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on määritelty laaja-alaisen osaamisen tavoitteet, joiden avulla pyritään luomaan kokonaisvaltaisia, arkielämään kytkeytyviä oppimiskokonaisuuksia ja yhdistämään eri tiedonalojen osaamista. Eheyttävä opetus on yksi keino pyrkiä kohti laaja-alaista osaamista. Tässä tutkielmassa nostan opetuksen integroinnin esille mahdollisuutena opetuksen eheyttämiselle ja sen myötä myös laaja-alaisen osaamisen saavuttamiselle. Opetuksen integroinnilla tarkoitan tässä tutkielmassa oppiaineiden oppisisältöjen yhdistämistä ja erityisesti matematiikan ja käsityön oppiaineiden kohdalla. Tutkielman tarkoitus on näyttää, miten paljon käsitöissä käytetään matematiikkaa. Tutkielmassa kehitän yläkouluun suunnatun oppimateriaalin, joka keskittyy matematiikan integroimiseen käsityön oppitunneille. Oppiainerajat ylittävän materiaalin avulla pyrin tuomaan esille uusia näkökulmia matematiikan yhä konkreettisempaan, innostavampaan ja toiminnallisempaan opettamiseen. Tutkimus toteutettiin kehittämistutkimuksena, joka sisälsi teoreettisen ongelma-analyysin, empiirisen ongelma-analyysin ja oppimateriaalin kehittämisen. Teoreettisessa ongelma-analyysissä arvioitiin tutkimustarvetta, luotiin tutkimuksen viitekehys ja selvitettiin, millainen opetuskokonaisuus sopisi käsityön ja matematiikan integroimiseen. Empiirisessä ongelma-analyysissä sen sijaan selvitettiin, miten matematiikka näkyy käsityön oppitunneilla tehtävissä harjoituksissa. Tarkastelun tuloksena syntyi taulukko, joka ilmensi konkreettisia esimerkkejä matematiikasta käsityön harjoituksissa. Kehittämisprosessi keskittyi käsityötä ja matematiikkaa integroivan oppimateriaalin kehittämiseen. Materiaali koostuu kuudesta oppimiskokonaisuudesta, jotka kaikki yhdistävät matematiikkaa luonnollisiin opetuskonteksteihin käsityön opetuksessa. Ongelma-analyysin tuloksena selvisi, että käsityö on hyvä integroimisalusta matematiikan oppisisällöille ja että siihen soveltuvalle materiaalille olisi tarvetta. Empiirisen ongelma-analyysin tuloksena laatimani taulukon pohjalta valikoituivat oppimateriaalin aihekokonaisuudet. Kehittämistutkimuksen tuloksena syntyi suunniteltu oppimateriaali, joka kuitenkin näyttäytyy vatsa ensimmäisenä ja testaamattomana versiona oppimateriaalista. Jatkotutkimusehdotuksena onkin kehittämistutkimuksen toinen sykli, eli esimerkiksi opetuskokeilu ja oppimateriaalin jatkokehittäminen. Oppimateriaali tuo uutta näkökulmaa matematiikan opetukseen, tekee matematiikkaa näkyväksi käsityön oppitunneilla ja toimii ensimmäisenä esimerkkinä matematiikan integroimiselle käsityön opetuksessa.
-
(2019)Tutkielmassa tarkastellaan matematiikan esimerkkitehtävien tekstilajia. Esimerkkitehtävien tutkimista perustellaan sillä, että niitä ei ole tutkittu fennistiikassa lainkaan. Tutkimuksen aineisto on koostettu kolmesta lukion matematiikan ensimmäisen yhteisen kurssin oppimateriaalista, ja tarkasteltavaksi niistä on rajattu ensimmäinen lukujonoja käsittelevä alaluku. Tutkimuksessa kerrotaan, kuinka aineiston rajausta on motivoinut se, miten vuonna 2015 julkaistu lukion opetussuunnitelma muuttui edellisestä opetussuunnitelmasta. Aineiston kaikki oppimateriaalit ovat ilmestyneet vuonna 2016. Teoreettisena viitekehyksenä on systeemis-funktionaalinen multisemioottinen analyysi, eli tutkimus kuuluu sosiosemiotiikkaan. Tutkimus on laadullinen, ja käsiteltäviä esimerkkitehtäviä on yhteensä 13 kappaletta. Esimerkkitehtävien tekstiä tarkastellaan sekä rakenteen että funktioiden kannoilta. Tutkimuksessa yhdistetään useita erilaisia tapoja hahmottaa elementtejä multisemioottisesta tekstistä. Esimerkkitehtävistä erillisiksi osiksi tulkitaan otsikko, ongelman perustiedot, direktiivi, lasku, visuaalistus, tulkinta, selitys tai ohje sekä vastaus. Ensin tutkimuksessa kuvataan, miten luonnollinen kieli, symboliresurssi ja kuvaresurssi rakentavat edellä lueteltuja osia. Tämän jälkeen analysoidaan, millaisia intersemioottisia ilmiöitä koko tekstissä on havaittavissa, ja erityisesti, miten tekstin tarkoitteiden merkitykset laajenevat, kun tarkoitteet esitetään eri semioottisilla resursseilla. Tutkimuksessa näytetään, että esimerkkitehtävien teksteissä tekstin merkitys rakentuu kaikkien käytettyjen semioottisten resurssien yhteispelinä. Lisäksi matematiikan hierarkkisen luonteen takia tekstissä oletetaan, että lukija tietää monenlaisia matematiikan käsitteitä ja sääntöjä. Tämän jälkeen tutkimus keskittyy siihen, miten teksti rakentuu funktionaalisesti. Ensinnäkin ideationaalisen metafunktion osalta tutkimuksessa todetaan, että tekstissä rakennetaan usein täysin abstraktia matematiikan maailmaa. Lisäksi havaitaan, että jos matemaattinen ilmiö sidotaan reaalimaailman kontekstiin, ei konstruoidun reaalimaailman logiikka vastaa arkikokemuksen logiikkaa. Tutkimuksessa kuitenkin korostetaan, että koska tutkimus on laadullinen, ei edellä mainittua havaintoa voi yleistää tutkimusaineiston ulkopuolelle. Ideationaalisen metafunktion yhteydessä tutkimuksessa huomioidaan etenkin, miten maailmaa konstruoidaan symboliresurssissa. Toiseksi tutkimuksessa pohditaan interpersoonaista metafunktiota. Se näkyy tekstissä niin, että kirjoittajalle rakentuu autoritaarinen rooli ja lukijan roolina taas on lähinnä tarkkailla ja yrittää ymmärtää, mitä kirjoittaja tarkoittaa ja mitä tekstissä tapahtuu. Tekstin valinnat puolestaan luovat kuvaa ehdottomasta ja kiistattomasta totuudesta. Kolmanneksi tutkimuksessa keskitytään tekstuaalisesta metafunktiosta informaationkulkuun ja multisemioottisiin koheesiokeinoihin. Tutkimuksessa huomataan, että tekstin kulku on toisinaan hahmotettavissa hankalasti, sillä multisemioottisessa tekstissä informaationkulku ei ole yksiselitteinen. Lopuksi tutkielmassa pohditaan lyhyesti matematiikan tekstin esitystapoja lukijan näkökulmasta.
Now showing items 1-20 of 37