Browsing by Subject "pakolaiset"
Now showing items 1-17 of 17
-
(2022)Suomalaista koulutusjärjestelmää on pidetty kansainvälisesti vertailtuna laadukkaana, mutta koulutuksen tasa-arvo ei toteudu kaikkien väestöryhmien osalta samalla tavalla. Alaikäisenä maahan muuttaneet pakolaiset ovat kouluttautumisen mittareilla paitsi valtaväestöä, myös muita alaikäisenä maahan muuttaneita heikommassa asemassa, minkä lisäksi tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että ilman huoltajaa tulleiden pakolaisten koulutus jää vielä huoltajansa kanssa tulleita matalammalle tasolle. Määrällistä tutkimusta ilman huoltajaa tulleiden koulutuksesta on kansainvälisesti tarkasteltuna melko vähän, eikä tutkimuksissa aina ole huomioitu muita koulutukseen yhteydessä olevia tekijöitä. Suomalaista määrällistä tutkimusta alaikäisenä ilman huoltajaa tulleiden pakolaisten kouluttautumisesta ole tehty. Tämän maisterintutkielman tavoitteena on selvittää, eroaako alaikäisenä ilman huoltajaa tulleiden pakolaisten toisen asteen tutkintojen suorittaminen alaikäisenä huoltajansa kanssa tulleiden pakolaisten ja valtaväestön toisen asteen tutkintojen suorittamisesta. Lisäksi erityisenä kiinnostuksen kohteena on, poikkeaako ilman huoltajaa tulleiden tutkintojen suorittaminen huoltajansa kanssa tulleiden tutkintojen suorittamisesta, kun muita koulutuksen suorittamiseen yhteydessä olevia tekijöitä otetaan huomioon. Maisterintutkielman aineistona on pohjoismaisen CAGE-tutkimushankkeen (Coming of Age in Exile) Suomen aineisto. Rekisteriaineistossa on vuosina 1971–1990 alaikäisenä Suomeen muuttaneet henkilöt, ja tietoja on kerätty vuosilta 1990–2015. Toisen asteen tutkinnon suorittamista on tarkasteltu neliluokkaisen muuttujan avulla, jolloin tarkastelussa on tutkinnon suorittaneet, keskeyttäneet, parhaillaan suorittavat ja ei aloittaneet. Pääasiallisena analyysimenetelmänä on käytetty multinomiaalista logistista regressioanalyysiä. Tulosten perusteella alaikäisenä ilman huoltajaa tulleet pakolaiset olivat suorittaneet huoltajansa kanssa tulleita pakolaisia ja valtaväestöä vähemmän toisen asteen tutkintoja. Myös tutkinnon keskeyttäminen ja opiskelu 25-vuotiaana oli ilman huoltajaa tulleilla muita yleisempää. Vaikka ilman huoltajaa tulleiden riski jäädä ilman toisen asteen tutkintoa oli suurin, myös huoltajansa kanssa tulleiden pakolaisten riski jäädä vaille toisen asteen tutkintoa oli merkittävästi valtaväestöä suurempi. Vain pakolaisia koskevassa analyysissä erot ilman huoltajaa tulleiden ja huoltajansa kanssa tulleiden pakolaisten välillä selittyivät kuitenkin maahanmuuttoiällä, sukupuolella ja taustamaalla, eikä tilastollisesti merkitseviä eroja toisen asteen tutkinnon suorittamisessa ilman huoltajaa tulleiden ja huoltajansa kanssa tulleiden pakolaisten välillä muiden tekijöiden vakioimisen jälkeen juuri ollut. Tulosten perusteella alaikäisenä ilman huoltajaa tai huoltajansa kanssa Suomeen muuttaneiden pakolaisten erot toisen asteen tutkintojen suorittamisessa selittyivät muilla tekijöillä kuin sillä, olivatko he tulleet ilman huoltajaa vai huoltajansa kanssa. Erityisesti korkeampi maahanmuuttoikä lisäsi selvästi riskiä jäädä ilman toisen asteen tutkintoa alaikäisenä maahan muuttaneilla pakolaisilla. Tukea tulisikin tulosten perusteella suunnata lähellä täysi-ikäisyyttä maahan muuttaville nuorille, joita ilman huoltajaa tulleista on suuri osa.
-
(2022)Suomalaista koulutusjärjestelmää on pidetty kansainvälisesti vertailtuna laadukkaana, mutta koulutuksen tasa-arvo ei toteudu kaikkien väestöryhmien osalta samalla tavalla. Alaikäisenä maahan muuttaneet pakolaiset ovat kouluttautumisen mittareilla paitsi valtaväestöä, myös muita alaikäisenä maahan muuttaneita heikommassa asemassa, minkä lisäksi tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että ilman huoltajaa tulleiden pakolaisten koulutus jää vielä huoltajansa kanssa tulleita matalammalle tasolle. Määrällistä tutkimusta ilman huoltajaa tulleiden koulutuksesta on kansainvälisesti tarkasteltuna melko vähän, eikä tutkimuksissa aina ole huomioitu muita koulutukseen yhteydessä olevia tekijöitä. Suomalaista määrällistä tutkimusta alaikäisenä ilman huoltajaa tulleiden pakolaisten kouluttautumisesta ei ole tehty. Tämän maisterintutkielman tavoitteena on selvittää, eroaako alaikäisenä ilman huoltajaa tulleiden pakolaisten toisen asteen tutkintojen suorittaminen alaikäisenä huoltajansa kanssa tulleiden pakolaisten ja valtaväestön toisen asteen tutkintojen suorittamisesta. Lisäksi erityisenä kiinnostuksen kohteena on, poikkeaako ilman huoltajaa tulleiden tutkintojen suorittaminen huoltajansa kanssa tulleiden tutkintojen suorittamisesta, kun muita koulutuksen suorittamiseen yhteydessä olevia tekijöitä otetaan huomioon. Maisterintutkielman aineistona on pohjoismaisen CAGE-tutkimushankkeen (Coming of Age in Exile) Suomen aineisto. Rekisteriaineistossa on vuosina 1971–1990 alaikäisenä Suomeen muuttaneet henkilöt, ja tietoja on kerätty vuosilta 1990–2015. Toisen asteen tutkinnon suorittamista on tarkasteltu neliluokkaisen muuttujan avulla, jolloin tarkastelussa on tutkinnon suorittaneet, keskeyttäneet, parhaillaan suorittavat ja ei aloittaneet. Pääasiallisena analyysimenetelmänä on käytetty multinomiaalista logistista regressioanalyysiä. Tulosten perusteella alaikäisenä ilman huoltajaa tulleet pakolaiset olivat suorittaneet huoltajansa kanssa tulleita pakolaisia ja valtaväestöä vähemmän toisen asteen tutkintoja. Myös tutkinnon keskeyttäminen ja opiskelu 25-vuotiaana oli ilman huoltajaa tulleilla muita yleisempää. Vaikka ilman huoltajaa tulleiden riski jäädä ilman toisen asteen tutkintoa oli suurin, myös huoltajansa kanssa tulleiden pakolaisten riski jäädä vaille toisen asteen tutkintoa oli merkittävästi valtaväestöä suurempi. Vain pakolaisia koskevassa analyysissä erot ilman huoltajaa tulleiden ja huoltajansa kanssa tulleiden pakolaisten välillä selittyivät kuitenkin maahanmuuttoiällä, sukupuolella ja taustamaalla, eikä tilastollisesti merkitseviä eroja toisen asteen tutkinnon suorittamisessa ilman huoltajaa tulleiden ja huoltajansa kanssa tulleiden pakolaisten välillä muiden tekijöiden vakioimisen jälkeen juuri ollut. Tulosten perusteella alaikäisenä ilman huoltajaa tai huoltajansa kanssa Suomeen muuttaneiden pakolaisten erot toisen asteen tutkintojen suorittamisessa selittyivät muilla tekijöillä kuin sillä, olivatko he tulleet ilman huoltajaa vai huoltajansa kanssa. Erityisesti korkeampi maahanmuuttoikä lisäsi selvästi riskiä jäädä ilman toisen asteen tutkintoa alaikäisenä maahan muuttaneilla pakolaisilla. Tukea tulisikin tulosten perusteella suunnata lähellä täysi-ikäisyyttä maahan muuttaville nuorille, joita ilman huoltajaa tulleista on suuri osa.
-
(2017)Concerning immigration and refugee issues, in politics, media and research, often the focus seems to be from an administrational point of view only the asylum process. However, especially in administration, refugee reception does not end in asylum decisions. This study examines organizational decision-making and public policy formation in the case of Finnish refugee reception, after granted residence permits. Instead of political decision-making, the focus is on how the issue is dealt with before authoritative politics, on the ministry level. The particular interest is municipal refugee resettlement, complemented with questions of ministry division of labor and connections between administrational and political levels, which emerged during the analysis. The time perspective is from the 1970s, the start of modern refugee reception, until today. The theoretical background is in the bounded rationality paradigm of organizational decision-making theories. The framework is more specifically a combination of the garbage can theory by Cohen, March and Olsen, and the agendas and alternatives approach to policy formation processes by Kingdon. The study analyses general development and 11 decision situations more closely. The ministry level documents of these situations are analyzed through interpretive content analysis, with coding and a strive to thick analysis. Based on the theories, load, effectivity, access structure, participation, agenda and the problems and solutions are looked at. After reflecting the streams and structures of this considered organized anarchy, it is concluded, that the long-term development path of refugee reception administration can not be seen as a classically rational and efficient progress, but more of a coincidental, chaotic and stalled process. Changes either go back and forth, like the responsible ministry, or stay very still, like the municipal resettlement compensation system. Even though solutions claimed to address problems and despite decisions, many problems persisted and resurfaced often. Decision-making is not only an activity of solving problems, but a collection of separate streams. There were problems looking for solutions and decision situations, but also decision situations looking for problems and solutions, and solutions looking for situations and problems. According to this analysis the process and outcomes are affected by features, such as context, load and structures. The theoretical background provided suitable concepts and definitions to examine this type of ambiguous policy field, with multiple actors, problems and solutions, and complex relations to politics. The strength of this framework is especially in distinguishing elements.
-
(2021)This master’s thesis examines the themes of integration and social support and their interconnectedness, through the experiences of young adults with refugee or asylum seeker background. This thesis was driven by a desire to discover what makes integration processes successful and what are the first-hand experiences of these processes. The thesis was driven by research questions asking whether social support equaled to a more successful integration, what kind of values were given to support practices and whether interviewees perceived support being available to them. The data for this study was produced through five personal interviews with young adults aged between 19-28 who have all migrated to Finland in the years 2015-2016. The data produced by these interviews is not meant to be used as a generalization of a larger group, rather to depict the personal experiences of those interviewed. The data was analyzed using thematic content analysis. Through the means of thematic content analysis four themes and one sub-theme was recognized: Support – in all its forms – is valued, (sub-theme) Safe integration experience vanished in adulthood, In between feelings of Finnishness and residence permit, Feelings of the other and finally, Freedom of belief as a new constant. The findings of this study indicate that no causal connection can be drawn between social support and successful integration, integration processes just like the people going through these experiences are unique and every process and the needs for support looks different. However, all those who had access to social support during their integration felt to have benefitted from it and put great deal of weight and gratitude towards received support.
-
(2017)Tiivistelmä – Referat – Abstract Tutkielma käsittelee 1990-luvun alun parlamentaarista pakolaisretoriikkaa. Työssä selvitetään, miten pakolaisista ja turvapaikanhakijoista puhuttiin vuosien 1990–1993 eduskuntakeskusteluissa, miten puolueiden ja edustajien argumentit ja puheenvuorojen sävyt erosivat toisistaan, ja miten edustajien taustatekijät, kuten puolue, ikä, sukupuoli tai vaalipiiri, vaikuttivat retoriikkaan ja puheenvuorojen sävyyn. 1990-luvun alun pakolaisretoriikan analyysin avulla päästään tarkastelemaan, miten suomalainen parlamentaarinen pakolaisdiskurssi muotoutui aikana, jolloin niin Suomen ulko- kuin sisäpolitiikkakin oli murroksessa, ja jolloin turvapaikanhakijoita saapui maahan merkittävästi enemmän kuin aiempina vuosikymmeninä. Neuvostoliiton hajoaminen ja mahdolliseksi tullut asemoiminen länteen ja kohti EU:ta asettivat Suomen uuteen tilanteeseen, jossa ihmisoikeusperustainen pakolaispolitiikka syrjäytti ulkopolitiikan ehdoilla ohjatun, rajoittavan pakolaispoliittisen linjan. Poliittisten muutosten lisäksi Suomi oli taloudellisestikin uudessa tilanteessa; syvä talouskriisi ja uusliberalismin nousu päättivät hyvinvointivaltion laajentumiskauden. Lama ja poliitikkojen luoma kriisitietoisuus näkyivät myös pakolaisretoriikassa. Tutkielman aineistona ovat kaikki ne eduskunnan täysistuntojen pöytäkirjat vuosilta 1990–1993, joissa mainitaan sana ”pakolainen” tai ”turvapaikanhakija” tai jokin niiden taivutusmuodoista. Aineisto on kerätty eduskunnan kirjaston sähköisen aineistohaun avulla ja käsitelty ja koodattu Atlas.ti-ohjelmalla grounded theoryn periaatteita noudattaen. Aineistoa käsitellään niin laadullisin kuin määrällisinkin menetelmin. Tutkielman ensimmäinen analyysiosa keskittyy määrälliseen tarkasteluun ja sen selvittämiseen, miten edustajien taustatekijät vaikuttivat heidän retoriikkaansa ja puheenvuorojensa sävyihin. Määrällinen tarkastelu osoittaa, että avoimen pakolaispolitiikan puolesta puhuivat useimmin vasemmistopuolueiden kansanedustajat, kun taas oikeistopuolueiden edustajat vaativat usein kiristyksiä pakolaispolitiikkaan. Pienten puolueiden kohdalla oikeisto-vasemmisto -jako ennusti pakolaispoliittista linjaa huonommin kuin suurempien puolueiden kohdalla. SMP ja RKP erottuvat aineistosta rikkoen pakolaispolitiikan oikeisto-vasemmisto -linjaa, sekä samalla toistensa vastinpareina, joiden pakolaispolitiikka oli lähes päinvastaista toisiinsa nähden. SMP ajoi hyvin näkyvästi hyvinvointisovinistista ja rajoittavaa pakolaispolitiikkaa, kun taas RKP:n edustajien puheenvuoroissa korostuivat ihmisoikeudet ja vaatimukset avoimemmasta pakolaispolitiikan linjasta. Toisessa analyysiosassa aineistoa tarkastellaan laadullisesti, pääasiassa diskurssianalyysin ja retorisen analyysin keinoin, ja eritellään pakolaisaiheisten täysistuntokeskustelujen yleisimpiä argumentteja. Aineistosta nousee esiin Neuvostoliiton ja myöhemmin Venäjän merkitys niin pakolaisten kuin rikollistenkin lähtö- ja kauttakulkumaana ja siten merkittävänä uhkakuvana. Lisäksi tutkielmassa kartoitetaan sitä, millaiselle yleisölle poliitikot puhuivat, ja millaisia vaikutuksia puhetyypeillä tyypillisesti on yleisöönsä. Aiempien tutkimusten mukaan työväenluokkaan kuuluvat, pienituloiset ja työttömät suhtautuvat pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin tyypillisesti kielteisesti, ja suurituloiset ja koulutetut useammin myönteisesti. Aineisto kuitenkin osoittaa, että vasemmistopuolueet, joiden äänestäjäkunta oli 1990-luvun alussa valtaosin pienituloista ja kouluttamatonta, puhuivat useimmin sallivan pakolaispolitiikan puolesta, kun taas oikeistopuolueet, joiden äänestäjät olivat tyypillisesti hyvätuloisia ja koulutettuja, puhuivat pakolaispolitiikan kiristämisen puolesta. Onkin mahdollista, että poliittisessa keskustelussa saamastaan huomiosta huolimatta pakolaisaiheet eivät lopulta vaikuttaneet suomalaisten äänestyspäätöksiin voimakkaasti vielä 1990-luvulla. Tästä saattaa kertoa myös SMP:n jyrkästi laskenut kannatus jatkuvasta ja populistisesta kielteisestä pakolaispuheesta huolimatta. Pakolaispoliittisista puheenvuoroista erottuvat vastakkaiset pyrkimykset toisaalta vartioida kansallisvaltion rajoja ja kansallisen yhteisön jäsenyyttä, toisaalta suuntautua uudella tavalla ja uudessa roolissa osaksi globaalia poliittista järjestelmää. Eduskuntakeskustelu heijastelee suomalaisten poliitikkojen toiveita ja uhkakuvia uuden poliittisen ja taloudellisen ajan kynnyksellä.
-
(2015)This Master s thesis analyses the politisation of collective memory in the Cuban Museum of Art and Culture founded in 1973 in Miami. The museum was established by Cubans who exiled after the revolution of 1959. The goal of the museum was to maintain Cuban culture and tradition until the return to homeland. The purpose of this thesis is to find out why an auction that took place at the museum in 1988 polarised the internal relations in the museum and why the functions of the museum slowly ceased after the auction. The research methods are anthropological participant observation, ethnographic fieldwork and archive research. The data is mainly gathered during the two months of field work in 2006 in Miami. The archive data comprises of 49 documents from the archives of the Cuban Museum, derived from the Cuban Heritage Collection of the University of Miami. The interview data includes five in-depth interviews with key figures from Miami, three of which were central actors in the case of the museum. Furthermore, field notes and 71 media texts concerning the Cuban Museum collected from the Cuban Heritage Collection are analysed. The thesis demonstrates that the tensions between processes of counter-memory and official history are negotiated in the operations of the museum as the collective memory of a community becomes public. The thesis depicts how the politics of memory are apparent in the efforts of the Cuban community to institutionalise memory and participate in the processes of constructing Cubanness. The tight institutional structure and political and cultural unity of the Cuban community of Miami, and especially of the first, golden generation of exiles, have made possible a parallel public sphere local to Miami. This definition of Cubanness is based on a specific projection of time, where the authentic Cuba is recognised as the Cuba before revolution, and the socialist Cuba is considered a context of the disfigurement of Cubanness. Victoria Boym s concept of restorative nostalgia explains the nostalgic nationalism of Cubans forced to settle outside the borders of the homeland, as the negotiations of past in the operations of the museum aim at a reproduction of the home and at overcoming the temporal distance from the idealised Cuba of the past. This thesis proposes that the Cuban Museum of Art and Culture can be considered an institution that reproduces counter-memory, understood after Johannes Fabian and John R. Eidson as social action that makes collective memory public. The museum participated in the production of collective memory and discussion of authentic Cubanness as opposed to the State of Cuba s official understanding of history. The conclusion is that through the exile ideology of the Cuban community in Miami, the public representations of memory are controlled in such a way that the historicity produced in the museum did not sufficiently represent the Cuban community, and as such, did not gain general support. This may be one reason for the termination of the operations of the museum, even as the Cuban community continues to wait for the possibility of return.
-
(2011)The dominant discourses on the issue of asylum have placed it on a uniquely higher level of scrutiny as a politically very sensitive area for social research. Today, member states within the EU have implemented stricter policies to control new arrivals, whilst instituting statutory procedures to manage the existing asylum claims. In 2010, the number of applicants for asylum in Finland totalled 5988, out of which 1784 were given positive decisions. This thesis endeavour to highlight asylum seekers in the discourses about them by adding their voices to the discussions of them in contemporary Finland. Studies, which has concentrated on asylum seekers in Finland, uses the living conditions within asylum reception centres to assess the impacts of structural barriers on asylum seekers’ efforts to deal with the asylum process. By highlighting the impacts of the entire asylum process, which I believe starts from the country of origin; I focus on examining narratives of dealing with the experience of liminality whilst waiting for asylum, and then explore areas of possible participation within informal social networks for West African asylum seekers in Finland. The overall aim is to place the current research within the broader sociological discussion of ‘belonging’ for asylum seekers who are yet to be recognized as refugees, and who exist in a state of limbo. Methodologically, oral interviews, self-written autobiographical narratives, and ethnographic field work are qualitatively combined as data in this thesis for an empirical study of West African male asylum seekers in Finland. Narrative analysis is employed to analyze the data for this thesis. The ethnographic research data for the study began in May 2009 and ended in August of 2010. Altogether, ten interviews and four self-written narratives were collected as data. In total seven hours of audio recording were made, along eleven pages of hand-written autobiographical narratives. Field observation notes are employed in the study to provide contexts to the active interactional processes of interpretation throughout the analysis. Findings from the study suggest that within the experience of liminality, which surrounds the entire asylum process, participations within informal social networks are found to be important to the process of re-making place and the sense of belonging. My study shows that this is necessary to countering the experience of boredom, stress and social isolation, which permeate all aspects of life for West African asylum seekers, whilst they wait for asylum decisions in Finland.
-
(2019)The integration of immigrants into Finnish society has become an increasingly important social and equality issue, which underlines the importance of supporting the integration and development of immigrant children. The immigrants in the migration process can be burdened with risks, which can be realized especially among young people because they can also be affected by the difficult situation of their parents in addition to their own stressful experiences. With regard to the mental well-being, research suggests that the majority of immigrant children are doing well, but a small number have persistent problems, that according to research seems to be due an accumulation of stress. The need for support for children and adolescents with an immigrant background is emerged in education, where they perform worse than the general population, which can be influenced by language skills in addition to the mental load. There have been various attempts to solve these problems, one of them being musical interventions; they could support, for example, emotional regulation skills that could alleviate cumulative stress. In addition, it could support parenthood and thus contribute to the overall well-being of the immigrant family. Past research demonstrate that musical interventions have potential in supporting language development, and language has been rased as one of the most important areas where migrant children needs to be supported. This paper examines research evidence on the potential of music training, music interventions and musical interaction in supporting the development of young immigrants. The search of the literature was conducted using OvidMedline database. There is very little research on supporting the development of immigrant children through music, limited to a few studies conducted outside Finland. Individual studies indicated the potential benefits of music interventions in increasing orientation to mainstream culture and supporting language learning especially in terms of phonological awareness. There is preliminary evidence on the impact of music interventions on internalizing and externalizing behavior problems and the effect was found in the externalizing symptoms. It is important to be able to provide migrant children support which is not obstructed by for example lack of language skills. If music interventions are greeted with satisfaction among parents, such as in previous studies, parents might integrate better in health care system, thus supporting the well-being of the whole family, which would also support the child's development.
-
(2021)Tutkielmassani tarkastelen perusopetukseen valmistavan opetuksen roolia turvapaikanhakija- tai pakolaistaustaisten nuorten kulttuuriin ja katsomuksiin liittyvän integraation tukemisessa. Lähestyn tutkimustehtävääni kahdelta suunnalta kartoittaen sekä perusopetukseen valmistavan opetuksen opettajien tavoitteita ja toimintatapoja oppilaidensa kulttuuriin ja katsomuksiin liittyvän integraation tukemisessa että valmistavaan opetukseen osallistuneiden turvapaikanhakija- tai pakolaistaustaisten nuorten kokemuksia perusopetuksen roolista heidän kulttuuriin ja katsomuksiin liittyvän integraationsa tukemisessa. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Miten perusopetukseen valmistavan opetuksen opettajat pyrkivät tukemaan oppilaiden kulttuuriin ja katsomuksiin liittyvää integraatiota valmistavassa opetuksessa? 2. Miten perusopetukseen valmistavaan opetukseen osallistuneet turvapaikanhakija- tai pakolaistaustaiset nuoret kokevat valmistavan opetuksen tukeneen heidän kulttuuriin ja katsomuksiin liittyvää integraatiotaan? Tutkimukseni teoriataustana toimii John W. Berryn akkulturaatioteoria ja siihen perustuva Berryn ja muiden integraatioprofiili. Tutkimuksessani tarkastelen integraatiota Berryn ja muiden integraatioprofiilin kieleen, kulttuuri-identiteettiin sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyvien osa-alueiden kautta. Hyödynnän tutkimuksessani kvalitatiivista tutkimusotetta ja hankin tietoa tapaustutkimuksen menetelmin. Tutkimusaineistoni muodostuu puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla kerätystä seitsemästä informanttieni haastattelusta. Informanteistani kolme ovat perusopetukseen valmistavan opetuksen opettajia ja neljä ovat perusopetukseen valmistavaan opetukseen osallistuneita turvapaikanhakija- tai pakolaistaustaisia nuoria. Suomen kielen oppimisen ja oppilaan oman äidinkielen osaamisen tukeminen, valmistavan opetuksen oppilaiden ryhmäytymisen ja kantasuomalaisiin oppilaisiin tutustumisen tukeminen sekä suomalaisen identiteetin kehityksen ja etnisen identiteetin kehityksen tukeminen näyttäytyvät tutkimustulosteni perusteella sekä valmistavan opetuksen opettajien tavoitteina ja toimintatapoina että valmistavaan opetukseen osallistuneiden nuorten kokemuksina valmistavan opetuksen roolista heidän kulttuuriin ja katsomuksiin liittyvän integraationsa tukemisessa. Tutkimustulosteni pohjalta olen integraatioprofiilia rajaamalla ja muokkaamalla luonut oman teoreettisen lisäykseni maahanmuuttajanuorten integraation tarkasteluun. Teoreettisessa lisäyksessäni olen koonnut integraatioprofiilin kieleen, sosiaalisiin suhteisiin ja kulttuuri-identiteettiin liittyvät osa-alueet kokoavan käsitteen, kulttuuriin ja katsomuksiin liittyvä integraatio, alle sekä lisännyt sosiaalisten suhteiden osa-alueeseen vähemmistökulttuurien välisten vertaissuhteiden roolin.
-
(2021)Tutkielmassani tarkastelen perusopetukseen valmistavan opetuksen roolia turvapaikanhakija- tai pakolaistaustaisten nuorten kulttuuriin ja katsomuksiin liittyvän integraation tukemisessa. Lähestyn tutkimustehtävääni kahdelta suunnalta kartoittaen sekä perusopetukseen valmistavan opetuksen opettajien tavoitteita ja toimintatapoja oppilaidensa kulttuuriin ja katsomuksiin liittyvän integraation tukemisessa että valmistavaan opetukseen osallistuneiden turvapaikanhakija- tai pakolaistaustaisten nuorten kokemuksia perusopetuksen roolista heidän kulttuuriin ja katsomuksiin liittyvän integraationsa tukemisessa. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Miten perusopetukseen valmistavan opetuksen opettajat pyrkivät tukemaan oppilaiden kulttuuriin ja katsomuksiin liittyvää integraatiota valmistavassa opetuksessa? 2. Miten perusopetukseen valmistavaan opetukseen osallistuneet turvapaikanhakija- tai pakolaistaustaiset nuoret kokevat valmistavan opetuksen tukeneen heidän kulttuuriin ja katsomuksiin liittyvää integraatiotaan? Tutkimukseni teoriataustana toimii John W. Berryn akkulturaatioteoria ja siihen perustuva Berryn ja muiden integraatioprofiili. Tutkimuksessani tarkastelen integraatiota Berryn ja muiden integraatioprofiilin kieleen, kulttuuri-identiteettiin sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyvien osa-alueiden kautta. Hyödynnän tutkimuksessani kvalitatiivista tutkimusotetta ja hankin tietoa tapaustutkimuksen menetelmin. Tutkimusaineistoni muodostuu puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla kerätystä seitsemästä informanttieni haastattelusta. Informanteistani kolme ovat perusopetukseen valmistavan opetuksen opettajia ja neljä ovat perusopetukseen valmistavaan opetukseen osallistuneita turvapaikanhakija- tai pakolaistaustaisia nuoria. Suomen kielen oppimisen ja oppilaan oman äidinkielen osaamisen tukeminen, valmistavan opetuksen oppilaiden ryhmäytymisen ja kantasuomalaisiin oppilaisiin tutustumisen tukeminen sekä suomalaisen identiteetin kehityksen ja etnisen identiteetin kehityksen tukeminen näyttäytyvät tutkimustulosteni perusteella sekä valmistavan opetuksen opettajien tavoitteina ja toimintatapoina että valmistavaan opetukseen osallistuneiden nuorten kokemuksina valmistavan opetuksen roolista heidän kulttuuriin ja katsomuksiin liittyvän integraationsa tukemisessa. Tutkimustulosteni pohjalta olen integraatioprofiilia rajaamalla ja muokkaamalla luonut oman teoreettisen lisäykseni maahanmuuttajanuorten integraation tarkasteluun. Teoreettisessa lisäyksessäni olen koonnut integraatioprofiilin kieleen, sosiaalisiin suhteisiin ja kulttuuri-identiteettiin liittyvät osa-alueet kokoavan käsitteen, kulttuuriin ja katsomuksiin liittyvä integraatio, alle sekä lisännyt sosiaalisten suhteiden osa-alueeseen vähemmistökulttuurien välisten vertaissuhteiden roolin.
-
(2016)Tutkielma tarkastelee, kuinka sanoja asylum seeker, refugee ja migrant (suomeksi turvapaikanhakija, pakolainen ja siirtolainen) käytetään Ylen englanninkielisissä verkossa julkaistuissa uutisartikkeleissa, jotka käsittelevät Euroopan pakolais- ja siirtolaiskriisiä. Aihetta tarkastellaan kolmen tutkimuskysymyksen kautta. Tarkastelun kohteena ovat sanojen esiintymistiheys, synonymia sekä kielelliset representaatiot turvapaikanhakijoista, pakolaisista ja siirtolaisista. Tutkielman teoriataustana toimii kriittinen diskurssianalyysi, joka on luonteeltaan monitieteistä. Kielitieteellisten kysymysten lisäksi tutkielmassa sivutaankin sosiologisia ja sosiaalipsykologisia kysymyksiä. Aineisto koostuu Ylen englanninkielisistä uutisartikkeleista, jotka on julkaistu Ylen verkkosivuilla kolmena eri aikakautena: lokakuussa 2014, lokakuussa 2015 ja huhtikuussa 2016. Tutkielmassa hyödynnetään korpuslingvistisiä metodeja, mutta tarkastelutapa on ensisijaisesti kvalitatiivinen. Tutkielman tuloksista ilmenee, että tarkasteltujen termien esiintymistaajuus vaihtelee aineistossa eri vuosina. Turvapaikanhakijoita, pakolaisia ja siirtolaisia käsitteleviä uutisartikkeleita esiintyy vuoden 2015 aineistossa moninkertaisesti vuoden 2014 aineistoon verrattuna. Vuoden 2016 aineistossa esiintymiä on huomattavasti vähemmän kuin vuoden 2015 aineistossa mutta kuitenkin enemmän kuin vuoden 2014 aineistossa. Turvapaikanhakijat, pakolaiset ja siirtolaiset olivat korostetusti esillä uutisissa syksyllä 2015, mutta kiinnostus aihetta kohtaan on sittemmin vähentynyt. Tuloksista ilmenee myös, että termit refugee ja migrant viittaavat vuoden 2014 aineistossa eri ihmisryhmiin. Termiä asylum seeker ei esiinny vuoden 2014 aineistossa lainkaan. Sen sijaan vuoden 2015 ja 2016 aineistoissa kaikkia kolmea termiä käytetään synonyymeina, ja asylum seeker on esiintyvyydeltään yleisin. Turvapaikanhakijoita, pakolaisia ja siirtolaisia käsitellään aineistossa suppeasti, eikä ryhmien representoinnissa ole havaittavia eroja. Ryhmiä käsittelevä uutisointi ei ole aineiston perusteella erityisen monipuolista, vaan keskittyy tiettyihin, toistuviin aiheisiin.
-
(2018)Following the so-called migrant crisis in Europe, the number of Muslim asylum seekers invoking conversion to Christianity has increased considerably. It can be assumed that there are multiple motives behind the conversions – this thesis aims at increasing understanding of the experiences of those who have undergone a religious transformation. The means of achieving this objective include data from semi-structured interviews with ten self-proclaimed converts and three pastors working with people of Muslim backgrounds, analyzed by using qualitative content analysis. Each participant had his own unique experience about the conversion process, but there were also common aspects shared by the interviewees. For many, losing faith in Islam was affected by the societal problems in their home countries. Accordingly, the freedom and peace in Europe were linked to Christianity. Most of the participants had initially attended the congregations from other than religious motives. Many had felt alone, bored and depressed in a foreign country without meaningful activities, and therefore they had accepted the invitation to attend a church event in the absence of other competing options. The most common reason for becoming interested in learning more about Christianity was the dissonance between their earlier views and what they faced at the congregations. The interviewees had strong views about the differences between their old and new faiths, which is common among recent converts. However, most participants had at some point struggled between Islam and Christianity. The conversion had affected the lives of the participants significantly. All of them experienced that their feelings and attitudes had changed along with the conversion process. They felt that through following Jesus they had found a new kind of a peace and they had grown to be more loving and forgiving. According to the participants, the reactions of the families were mostly negative, including cutting ties, insults and threats, and in the most extreme cases also honour violence. The participants expressed that they had faced disapproval also from some Muslims in Finland, but there were also neutral and positive reactions. The participants hoped people would understand that among the people of Muslim backgrounds attending congregations there are those who have become ‘real Christians’. They underlined that the conversion is a long and challenging process – therefore, the example of Jesus should be followed in showing love and patience also to those who initially approach the congregations with non-religious motives. At a general level, the experiences disclosed by the interviewed converts are in line with the interviewed pastors’ observations about what is common among the people of Muslim backgrounds they have worked with.
-
(2018)Staphylococcus aureus on yleisin sairaalaperäisten infektioiden aiheuttaja. Sen hoitoon käytetään β-laktaamiryhmän antibiootteja. MRSA eli metisilliinille resistentti S. aureus on kuitenkin resistentti näille. Eri S. aureus -kantoja voidaan erotella toisistaan spa-tyypityksellä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Suomen MRSA-tapausten spa-tyyppijakaumaa vuosina 2009–2017 ja onko vuonna 2015 tapahtuneella turvapaikanhakijoiden määrän äkillisellä lisääntymisellä ollut vaikutusta siihen. Tutkimuksen aineisto saatiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä tartuntatautirekisteristä. Suomen laboratoriot lähettävät kaikista uusista MRSA-tapauksista tiedot tartuntatautirekisteriin. Rekisteristä otettiin tiedot uusista MRSA-tapauksista vuosilta 2009–2017. Vakituisen henkilötunnuksen omaavilla MRSA-tapausten määrä pysyi tasaisena. Väliaikaisen henkilötunnuksen omaavilla oli 20 MRSA-tapausta vuonna 2014, mutta 2015 oli jo 109 tapausta ja 2016 niitä oli 228. 2017 määrät lähtivät taas laskuun. Väliaikaisen henkilötunnuksen omaavilla ennen vuotta 2015 yleisimmät spa-tyypit olivat t008, t002 ja t004. Vuodesta 2015 alkaen yleisimmät tyypit olivat kuitenkin t304, t044 ja t386. Vuoden 2015 jälkeen spa-tyypit t304 ja t386 määrät nousivat merkittävästi myös vakituisen henkilötunnuksen omaavien MRSA-tapauksissa. Kyseisillä spa-tyypeillä oli korrelaatio vakituisen ja väliaikaisen henkilötunnuksen omaavien välillä. Väliaikaisen henkilötunnuksen omaavilla kyseisten spa-tyyppien osuus lähti laskuun vuonna 2017, mutta vakituisen henkilötunnuksen omaavilla ne jäivät vielä selvästi koholle. Lisäksi vakituisen henkilötunnuksen omaavien spa-tyypillä t223 havaittiin selvästi muista spa-tyypeistä poikkeava ikä- ja sukupuolijakauma. Vuonna 2015 Suomen spa-tyyppiprofiilissa tapahtui siis selvä muutos. Vielä jää nähtäväksi kuinka pitkäkestoisia muutokset ovat. 2015 tapahtuneet muutokset spa-tyyppijakaumissa antavat syytä epäillä ainakin osasyylliseksi 2015 tapahtunutta turvapaikanhakijoiden määrän äkillistä kasvua. Lisää tutkimusta vielä kaivataan tapahtumien pitkäkestoisten vaikutusten arvioimiseksi sekä yleisesti maahanmuuton vaikutuksista MRSA-kantoihin.
-
(2018)Staphylococcus aureus on yleisin sairaalaperäisten infektioiden aiheuttaja. Sen hoitoon käytetään β-laktaamiryhmän antibiootteja. MRSA eli metisilliinille resistentti S. aureus on kuitenkin resistentti näille. Eri S. aureus -kantoja voidaan erotella toisistaan spa-tyypityksellä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Suomen MRSA-tapausten spa-tyyppijakaumaa vuosina 2009–2017 ja onko vuonna 2015 tapahtuneella turvapaikanhakijoiden määrän äkillisellä lisääntymisellä ollut vaikutusta siihen. Tutkimuksen aineisto saatiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä tartuntatautirekisteristä. Suomen laboratoriot lähettävät kaikista uusista MRSA-tapauksista tiedot tartuntatautirekisteriin. Rekisteristä otettiin tiedot uusista MRSA-tapauksista vuosilta 2009–2017. Vakituisen henkilötunnuksen omaavilla MRSA-tapausten määrä pysyi tasaisena. Väliaikaisen henkilötunnuksen omaavilla oli 20 MRSA-tapausta vuonna 2014, mutta 2015 oli jo 109 tapausta ja 2016 niitä oli 228. 2017 määrät lähtivät taas laskuun. Väliaikaisen henkilötunnuksen omaavilla ennen vuotta 2015 yleisimmät spa-tyypit olivat t008, t002 ja t004. Vuodesta 2015 alkaen yleisimmät tyypit olivat kuitenkin t304, t044 ja t386. Vuoden 2015 jälkeen spa-tyypit t304 ja t386 määrät nousivat merkittävästi myös vakituisen henkilötunnuksen omaavien MRSA-tapauksissa. Kyseisillä spa-tyypeillä oli korrelaatio vakituisen ja väliaikaisen henkilötunnuksen omaavien välillä. Väliaikaisen henkilötunnuksen omaavilla kyseisten spa-tyyppien osuus lähti laskuun vuonna 2017, mutta vakituisen henkilötunnuksen omaavilla ne jäivät vielä selvästi koholle. Lisäksi vakituisen henkilötunnuksen omaavien spa-tyypillä t223 havaittiin selvästi muista spa-tyypeistä poikkeava ikä- ja sukupuolijakauma. Vuonna 2015 Suomen spa-tyyppiprofiilissa tapahtui siis selvä muutos. Vielä jää nähtäväksi kuinka pitkäkestoisia muutokset ovat. 2015 tapahtuneet muutokset spa-tyyppijakaumissa antavat syytä epäillä ainakin osasyylliseksi 2015 tapahtunutta turvapaikanhakijoiden määrän äkillistä kasvua. Lisää tutkimusta vielä kaivataan tapahtumien pitkäkestoisten vaikutusten arvioimiseksi sekä yleisesti maahanmuuton vaikutuksista MRSA-kantoihin.
-
(2018)The aim of the thesis is to analyze the discussion on refugees and asylum seekers in the newspapers of Helsingin Sanomat and Lapin Kansa in September 2015. The rising amount of refugees and asylum seekers coming to Finland formed a constant topic in the newspapers troughout the fall. Newspapers referred repeatedly to a phenomenon called ”refugee crisis” but this consept was not defined in any detail. This attracted interest in exploring the background and goals of using the concept. The ambiguity and power relations of the phenomenon led to analyze it with a discursive approach. This thesis is based on a theory of foucauldian analytics of government that examine the typical way for modern societies to perceive reality and its phenomena through the theme of governance. The governance includes different rationalities, i.e. thought-systems underlying governance, as well as techniques that are the tools to put the governance into action. Governance focuses on the population, and hence governance analytics provide an interesting theoretical framework for the news coverage of refugees and asylum seekers, who are paradoxically defined outside the population but still arrive within the boundaries of the country. The research material is the newspapers of Helsingin Sanomat and Lapin Kansa in September 2015. The research questions examine the governance rationalities and technologies of governance in the newspapers on refugees and asylum seekers. The research results show that governance operates in newspapers through a neo-liberal rationality, in which refugees and asylum seekers are perceived in terms of their economic productivity. The governance techniques, in turn, produce refugees and asylum seekers as problems with discourses of uncontrollability, crisis and numerical definition. Besides this, surveillance and takeover by the authorities forms it’s own technique of governance. The thesis shows how neo-liberal discourse produces refugees and asylum seekers to be social burdens who need to be governed with different techniques.
Now showing items 1-17 of 17