Browsing by Subject "paluumuuttaja"

Tässä tutkielmassa tarkastelen Portugalin paluumuuttajista rakennettuja representaatioita kulttuurisen trauman tutkimuksen näkökulmasta. Selvitän, millaisia merkityksenantoja kulttuurisessa muistissa ilmenee suhteessa dekolonisaatioon, Afrikasta Portugaliin suuntautuneeseen paluumuuttoon ja imperialistisen valtakauden päättymiseen. Lisäksi tarkastelen identiteettien ideologista rakentumista ja niistä neuvottelua kansallisen kertomuksen ja myyttien maiseman käsitteiden avulla. Pyrin ymmärtämään, kuinka kolonialismin ja diktatuurin valtasuhteiden tuottamat edustukseltaan yksipuoliset representaatiot haastetaan identiteettisen hybriditeetin tilassa. Tarkastelen myös sitä, kuinka postkolonialistinen diskurssi aineistossani ilmenee. Analysoin aineistoni sisältöä Jeffrey C. Alexanderin kulttuurisen trauman teorian avulla. Olen valikoinut aineistoni tekstit hakusanalla retornado, paluumuuttaja Público-sanomalehdestä löytyneistä artikkeleista sekä kahdesta muusta paluumuuttoa käsittelevästä tekstistä. Representaatioiden tuottajia aineistossani ovat portugalilaiset kirjailijat, toimittajat, tutkijat ja paluumuuttajat. Tutkimustulokset osoittavat, että representaatioissa paluumuutosta ja dekolonisaatiosta nousevat esiin muistamisen ja identiteetin muodostumisen teemat. Paluumuuttajat ovat kokeneet traumaattiseksi muiden portugalilaisten tuottaman stereotyyppisen identiteetin. Sen avulla paluumuuttajiksi nimetty ryhmä toiseutettiin portugalilaisessa yhteiskunnassa. Kolonialismin ja diktatuurin aikaisten valtasuhteiden ideologisuuden koetaan vaikuttaneen identiteeteistä neuvottelun mahdollisuuksiin pitkään dekolonisaation jälkeen. Kulttuurinen unohtaminen ja hiljentyminen ovat tuottaneet paluumuuttajille kärsimystä. Tutkimukseni perusteella imperiumin aikana tuotettu kansallinen kertomus vaikuttaa yhä postkoloniaalisessakin tilassa vahvasti kansalliseen identiteettiin. Sen kanssa ristiriidassa olevien kertomusten ja muistojen edustus on ollut yhteiskunnallisessa keskustelussa kapeaa. Monipuolisesti edustettujen representaatioiden poissaolo kulttuurisesta muistamisesta on tuottanut Portugaliin kulttuurisen trauman. Tutkimuksessani nousee esiin paluumuuttajiksi nimettyjen ihmisten tarve saada määritellä oma identiteettinsä ja kertoa oma muistonsa historiasta Afrikasta ilman kolonialistisen diskurssin ideologisia vaikutuksia. Myös hegemoninen kertomus imperialistisesta historiasta ja sen perustuminen lusotropikalistiseen fantasiaan kuvataan yksipuoliseksi ja kulttuurista muistia vääristäväksi. Kulttuurisessa trauman kertomisessa on analyysini mukaan tavoiteltavaa pyrkiä alistavien valtasuhteiden määrittämästä diskursiivisesta tilasta kohti muistojen ja representaatioiden moniäänistä edustusta. Näin pyritään dekolonisoimaan portugalilaista kansallista identiteettiä ja luomaan kärsimyksestä vapaata hybriditeetin tilaa.