Browsing by Subject "peltoviljely"

Agriculture’s contribution to climate change is controversial as it is a significant source of greenhouse gases but also a sink of carbon. Hence its economic and technological potential to mitigate climate change have been argued to be noteworthy. However, social profitability of emission mitigation is a result from factors among emission reductions such as surface water quality impact or profit from production. Consequently, to value comprehensive results of agricultural climate emission mitigation practices, these co-effects to environment and economics should be taken into account. The objective of this thesis was to develop an integrated economic and ecological model to analyse the social welfare of crop cultivation in Finland on distinctive cultivation technologies, conventional tillage and conservation tillage (no-till). Further, we ask whether it would be privately or socially profitable to allocate some of barley cultivation for alternative land use, such as green set-aside or afforestation, when production costs, GHG’s and water quality impacts are taken into account. In the theoretical framework we depict the optimal input use and land allocation choices in terms of environmental impacts and profit from production and derive the optimal tax and payment policies for climate and water quality friendly land allocation. The empirical application of the model uses Finnish data about production cost and profit structure and environmental impacts. According to our results, given emission mitigation practices are not self-evidently beneficial for farmers or society. On the contrary, in some cases alternative land allocation could even reduce social welfare, profiting conventional crop cultivation. This is the case regarding mineral soils such as clay and silt soils. On organic agricultural soils, climate mitigation practices, in this case afforestation and green fallow give more promising results, decreasing climate emissions and nutrient runoff to water systems. No-till technology does not seem to profit climate mitigation although it does decrease other environmental impacts. Nevertheless, the data behind climate emission mitigation practices impact to production and climate is limited and partly contradictory. More specific experiment studies on interaction of emission mitigation practices and environment would be needed. Further study would be important. Particularly area specific production and environmental factors and also food security and safety and socio-economic impacts should be taken into account.

Nykyaikaisten kylvökoneiden historia alkaa 1700-luvulta, jolloin kylvökone toimi yhden miehen ja yhden rivin tekniikalla. Nopeasti rivien määrä kasvoi ja kylvökonetta vedettiin ensin hevosella, sitten traktorilla. Pneumaattisen kylvökoneen historia alkaa 1950-luvulta, jolloin kehitetiin ensimmäinen prototyyppi. Sen toiminta perustuu puhaltimen luomaan ilmavirtaukseen, joka siirtää siemenet puhalluslinjaa pitkin jakajalle ja vantaiden kautta maahan. Kehityksen tavoitteena oli lisätä kylvökoneen työleveyttä, mutta kuitenkin pitää kuljetusleveys kapeana maantiesiirtoihin. Tänä päivänä pneumaattiset kylvölannoittimet ovatkin yleisimpiä, kun työleveys ylittää kolme metriä. Tämän tutkielman tavoitteena oli tutkia suomalaisvalmisteisen pneumaattisen kylvölannoittimen siemenen jakautumisen tasaisuutta sekä leveys-, että pitkittäissuuntaisesti eri kylvötilanteissa. Kaikki tutkimukset tehtiin kolmessa erilaisessa tilanteessa, jotka olivat normaali kylvö, ruiskutusajourat ja puolen työleveyden kylvö. Normaalissa kylvötilanteessa kaikki vantaat olivat auki, ruiskutusajourissa suljettiin kaksi vannasta kylvölannoittimen molemmin puolin ja puolen työleveyden kylvössä kylvölannoittimesta suljettiin työleveyden koko toinen puoli. Kaikki tutkimukset tehtiin kolmella toisistaan mahdollisimman paljon poikkeavalla siemenellä, joiden kylvöala on Suomessa mahdollisimman suuri. Siemeniksi valikoituivat kaura, härkäpapu ja rypsi. Leveyssuuntaisen jakautumisen tasaisuutta tutkittiin sisätiloissa, syöttämällä tiettyä pinta-alaa vastaava siemenmäärä vantaille. Jokaiselle vantaalle kulkeutunut siemenmäärä punnittiin tarkkuusvaa’alla. Nämä testit toistettiin jokaisessa tilanteessa ja jokaisella siemenellä neljä kertaa riittävän tutkimuslaajuuden saavuttamiseksi. Pituussuuntaisen jakautumisen tasaisuutta tutkittiin kenttätesteillä. Kenttätestit suoritettiin myös jokaisessa kylvötilanteessa ja jokaisella siemenellä. Kauran kenttätesteissä oraat laskettiin viiden senttimetrin osissa 15 metrin matkalta noin neljä viikkoa kylvön jälkeen. Muilla siemenillä taimet laskettiin 15 senttimetrin osissa 30 metrin matkalta noin viisi viikkoa kylvön jälkeen. Tutkimus oli osa kylvölannoittimen tuotekehitysprojektia, jolloin tarkemmat tulokset ovat salassa pidettävää tietoa. Tässä tutkimuksessa arvioitiin käytettyjä mittausmenetelmiä ja niiden kehittämiskeinoja. Leveyssuuntaisen jakautumisen mittausmenetelmä todettiin hyväksi, mutta pituussuuntaisen jakautumisen tutkimusmenetelmästä ei koettu olevan merkittävää hyötyä. Saadut tulokset olivat hyvin lähellä toisiaan kaikissa tilanteissa ja kaikilla siemenillä. Tutkimuksessa huomattiin, että käytetyn kylvölannoittimen mahdollisilla eroilla leveyssuuntaisessa jakautumisessa, ei ollut mitään vaikutusta pituussuuntaisen jakautumisen tasaisuuteen.