Browsing by Subject "perustaajuus"
Now showing items 1-11 of 11
-
(2020)Goals: The aim of this study was to examine the effects of vocal fold augmentation on the acoustic and perceptual aspects of voice among the elderly. Vocal fold atrophy caused by aging can be treated surgically by injecting temporary substance into the vocal folds. This study examined the acoustic and perceptual effects of vocal fold augmentation on patients with atrophy. Methods: This retrospective study consisted of acoustic analysis and perceptual evaluation of 13 patients diagnosed with vocal fold atrophy. All 13 patients had undergone a vocal fold augmentation with the temporary injection material CaHA. All 13 were recorded and analysed twice (before and after treatment) and a few subjects were recorded and analysed in a third, follow-up session. All recordings and analyses were made by a standard procedure. The repeated acoustic measures consisted of fundamental frequency (F0), jitter, shimmer and HNR. The perceptual evaluations were made by two experienced speech therapists who rated the voice samples using the GRBAS scale. Statistical tests using data before and after the vocal fold augmentation were completed for each parameter. Statistical analysis was performed using the Wilcoxon signed-rank test for fundamental frequency (F0), jitter, shimmer and HNR. The perceptual ratings were likewise analysed statistically by Wilcoxon signed-rank test. Results and conclusion: There was no significant difference between pre- and post- acoustic parameters (F0, jitter, shimmer, HNR). Individual differences in the acoustic parameters between the repeated measures showed improvement on several subjects. These improvements were not significant enough due to the small sample size. From the perceptual ratings with the GRBAS scale only Strain showed statistical significance as a treatment outcome. The findings of this study showed varying results of the effect of vocal fold augmentation on both the acoustic and perceptual aspects of voice among the elderly. This study revealed new information about the fundamental frequency (F0) of the elderly Finnish speakers. Several studies on different languages have reported the rising of the F0 among the elderly but similar studies with Finnish speakers have not been conducted before. The preliminary data of the decrease in fundamental frequency on some subjects after treatment suggest that vocal fold augmentation has been effective. Future research should involve versatile acoustic parameters together with the perceptual and self-evaluations.
-
(2020)Goals: The aim of this study was to examine the effects of vocal fold augmentation on the acoustic and perceptual aspects of voice among the elderly. Vocal fold atrophy caused by aging can be treated surgically by injecting temporary substance into the vocal folds. This study examined the acoustic and perceptual effects of vocal fold augmentation on patients with atrophy. Methods: This retrospective study consisted of acoustic analysis and perceptual evaluation of 13 patients diagnosed with vocal fold atrophy. All 13 patients had undergone a vocal fold augmentation with the temporary injection material CaHA. All 13 were recorded and analysed twice (before and after treatment) and a few subjects were recorded and analysed in a third, follow-up session. All recordings and analyses were made by a standard procedure. The repeated acoustic measures consisted of fundamental frequency (F0), jitter, shimmer and HNR. The perceptual evaluations were made by two experienced speech therapists who rated the voice samples using the GRBAS scale. Statistical tests using data before and after the vocal fold augmentation were completed for each parameter. Statistical analysis was performed using the Wilcoxon signed-rank test for fundamental frequency (F0), jitter, shimmer and HNR. The perceptual ratings were likewise analysed statistically by Wilcoxon signed-rank test. Results and conclusion: There was no significant difference between pre- and post- acoustic parameters (F0, jitter, shimmer, HNR). Individual differences in the acoustic parameters between the repeated measures showed improvement on several subjects. These improvements were not significant enough due to the small sample size. From the perceptual ratings with the GRBAS scale only Strain showed statistical significance as a treatment outcome. The findings of this study showed varying results of the effect of vocal fold augmentation on both the acoustic and perceptual aspects of voice among the elderly. This study revealed new information about the fundamental frequency (F0) of the elderly Finnish speakers. Several studies on different languages have reported the rising of the F0 among the elderly but similar studies with Finnish speakers have not been conducted before. The preliminary data of the decrease in fundamental frequency on some subjects after treatment suggest that vocal fold augmentation has been effective. Future research should involve versatile acoustic parameters together with the perceptual and self-evaluations.
-
(2023)Tiivistelmä - Referat - Abstract Tausta ja tavoitteet. Transnaisten ääni on usein ristiriidassa heidän sukupuoli-identiteettinsä kanssa. Miehekäs ääni aiheuttaa turhautumista ja tyytymättömyyttä omaan ääneen. Puheterapian asiakasryhmänä transnaiset ovat uusi tulokas ja naisellistavasta ääniterapiasta on tehty Suomessa hyvin vähän tutkimusta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, voidaanko ääniterapialla vaikuttaa transnaisten äänen piirteisiin. Tutkittavat äänen piirteet ovat spontaanipuheen perustaajuuden keskiarvot, minimi- ja maksimiarvot sekä vaihteluväli. Tutkimuksella pyrittiin vastaamaan siihen, onko ääniterapialla vaikutusta transnaisten spontaanipuheen keskimääräiseen perustaajuuteen, perustaajuuden vaihteluväliin tai minimi- ja maksimiarvoihin. Lisäksi pyritään selvittämään, onko taustatekijöillä vaikutusta transnaisten perustaajuusarvojen muutoksiin. Menetelmät. Tutkittavat olivat suomenkielisiä transnaisia (n=6), iältään 22¬–50 vuoden väliltä. Tutkittavat saivat interventiona ääniterapiaa (terapiajakson pituus ka 3) yksilökäynteinä. Tutkittavilta äänitettiin spontaanipuhenäytteet ennen ja jälkeen interventiojakson. Lisäksi tutkittavien äänestä kerättiin tietoa taustakyselyllä ja Transwoman Voice Questionnaire -kyselyllä. Tutkittavien äänen piirteitä ennen ja jälkeen analysoitiin Wilcoxonin merkittyjen järjestyslukujen testillä. Lisäksi taustamuuttujien vaikutusta perustaajuusarvojen muutokseen tarkasteltiin korrelaatiokertoimien ja sirontakuvioiden avulla. Tulokset ja pohdinta. Yleisellä tasolla tutkittavien spontaanipuheen keskimääräinen perustaajuus nousi, mutta tilastollisesti merkitsevää tulosta ei löytynyt. Viidellä tutkittavasta kuudesta perustaajuus nousi (tutkittavat 1,4,5,6 ja 7) ja kolmella perustaajuus nousi sukupuolineutraalille alueelle (145-165 Hz) (tutkittavat tutkittavat 4, 6 ja 7). Perustaajuuden vaihteluvälissä tapahtuneet muutokset olivat vaihtelevia, mikä on samassa linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Taustatekijöiden vaikutuksista intervention lopputulemaan löytyi muutama tilastollisesti merkitsevä tekijä. Löydetty kohtalaisen voimakas negatiivinen korrelaatio terapian määrän ja puheen perustaajuuden minimiarvon välillä on poikkeava muissa tutkimuksissa löydetyistä yhteyksistä. Tutkittavat saivat tässä tutkimuksessa ääniterapiaa kuitenkin vähimmillään vain yhden kerran, joten luotettavien johtopäätösten tekeminen terapian määrän vaikutuksesta on vaikeaa. Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että naisellistavan ääniterapian tulee olla yksilöllistä ja lisää tutkimusta aiheesta tarvitaan.
-
(2023)Tiivistelmä - Referat - Abstract Tausta ja tavoitteet. Transnaisten ääni on usein ristiriidassa heidän sukupuoli-identiteettinsä kanssa. Miehekäs ääni aiheuttaa turhautumista ja tyytymättömyyttä omaan ääneen. Puheterapian asiakasryhmänä transnaiset ovat uusi tulokas ja naisellistavasta ääniterapiasta on tehty Suomessa hyvin vähän tutkimusta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, voidaanko ääniterapialla vaikuttaa transnaisten äänen piirteisiin. Tutkittavat äänen piirteet ovat spontaanipuheen perustaajuuden keskiarvot, minimi- ja maksimiarvot sekä vaihteluväli. Tutkimuksella pyrittiin vastaamaan siihen, onko ääniterapialla vaikutusta transnaisten spontaanipuheen keskimääräiseen perustaajuuteen, perustaajuuden vaihteluväliin tai minimi- ja maksimiarvoihin. Lisäksi pyritään selvittämään, onko taustatekijöillä vaikutusta transnaisten perustaajuusarvojen muutoksiin. Menetelmät. Tutkittavat olivat suomenkielisiä transnaisia (n=6), iältään 22¬–50 vuoden väliltä. Tutkittavat saivat interventiona ääniterapiaa (terapiajakson pituus ka 3) yksilökäynteinä. Tutkittavilta äänitettiin spontaanipuhenäytteet ennen ja jälkeen interventiojakson. Lisäksi tutkittavien äänestä kerättiin tietoa taustakyselyllä ja Transwoman Voice Questionnaire -kyselyllä. Tutkittavien äänen piirteitä ennen ja jälkeen analysoitiin Wilcoxonin merkittyjen järjestyslukujen testillä. Lisäksi taustamuuttujien vaikutusta perustaajuusarvojen muutokseen tarkasteltiin korrelaatiokertoimien ja sirontakuvioiden avulla. Tulokset ja pohdinta. Yleisellä tasolla tutkittavien spontaanipuheen keskimääräinen perustaajuus nousi, mutta tilastollisesti merkitsevää tulosta ei löytynyt. Viidellä tutkittavasta kuudesta perustaajuus nousi (tutkittavat 1,4,5,6 ja 7) ja kolmella perustaajuus nousi sukupuolineutraalille alueelle (145-165 Hz) (tutkittavat tutkittavat 4, 6 ja 7). Perustaajuuden vaihteluvälissä tapahtuneet muutokset olivat vaihtelevia, mikä on samassa linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Taustatekijöiden vaikutuksista intervention lopputulemaan löytyi muutama tilastollisesti merkitsevä tekijä. Löydetty kohtalaisen voimakas negatiivinen korrelaatio terapian määrän ja puheen perustaajuuden minimiarvon välillä on poikkeava muissa tutkimuksissa löydetyistä yhteyksistä. Tutkittavat saivat tässä tutkimuksessa ääniterapiaa kuitenkin vähimmillään vain yhden kerran, joten luotettavien johtopäätösten tekeminen terapian määrän vaikutuksesta on vaikeaa. Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että naisellistavan ääniterapian tulee olla yksilöllistä ja lisää tutkimusta aiheesta tarvitaan.
-
(2019)Tavoitteet. Tässä tutkimuksessa selvitetään, millaiset puheäänen prosodiset piirteet koetaan suomen-kielisessä puheessa vakuuttaviksi. Aiemmat tutkimukset vakuuttavan puheäänen prosodiasta ovat osoittaneet, että matala perustaajuus ja suuri puhenopeus ovat vakuuttavan puheen prosodisia piir-teitä, mutta sitä millaiset prosodiset piirteet ovat läsnä vakuuttavassa suomenkielisessä puheessa ei ole tutkittu. Tutkimuksen hypoteesi on, että suomenkielisen vakuuttavan puheen prosodiset piirteet eroavat englannin kielen vakuuttavan puheen prosodisista piirteistä, koska suomen kielen puheno-peus (Toivola, 2011; Keinänen 2010) on keskiarvoista hitaampi verrattuna englanninkielen puhe-nopeuteen (Laver, 1994, 158) ja stereotyyppisesti monotonisempaa. Tässä työssä suomen kielen puheen vakuuttavuutta lähdettiin tarkastelemaan kuuntelukokeen avulla, rajaten prosodisten piirtei-den tarkastelu puheen perustaajuuden ja puhenopeuden muutoksiin. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda lisätietoa suomenkielisen puheentutkimuksen pariin. Menetelmät. Tutkimus oli kvantitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin kuuntelukoetta sekä tilastollisia testejä. Kuuntelukokeen avulla tutkittiin vakuuttavan puheen prosodisia piirteitä. Euro-parlamentin internetsivuille taltioiduista täysistunoista kerättiin 16 lausumaa: kaksi lausuntoa neljältä suomalaiselta miespuolisesta parlamentin jäsenestä ja neljältä suomalaiselta naispuolisesta jäsenestä. Jokainen lausunto deleksikalisoitiin ensin, ja jokaisesta deleksikalisoidusta lausunnosta luotiin kah-deksan uutta manipuloitua lausuntoa; yhteensä 64 manipuloitua lausetta. Nämä manipulaatiot sisäl-sivät perustaajuuden nostamista ja laskemista ± 4 semitoonilla sekä puhenopeuden suurentamista ja pienentämistä ± 1,5 sekunnilla. Tämän myötä kahdeksan manipuloitua lausetta luokiteltiin: matala (f0), korkea (f0), hidas (tavua/sek.), nopea (tavua/sek.), matala ja hidas, matala ja nopea, korkea ja hidas, korkea ja nopea. Kuuntelukokeessa kutakin muunneltua lausuntoa verrattiin muuntelemat-tomaan deleksikalisoituun lausuntoon. Kuuntelukokeeseen osallistui 12 suomenkielistä koehenki-löä. He kuuntelivat lausuntoja kahden pareissa (manipuloitu vs. ei-manipuloitu), minkä jälkeen koehenkilöt vastasivat kysymykseen ”Kumpi lauseista on vakuuttavamman kuuloinen: Ensimmäi-nen vai toinen?”. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset osoittivat, että pienempi perustaajuus ja korkeampi puhenopeus pidettiin vakuuttavampana kuin korkeampi perustaajuus ja matalampi puhetaajuus. Tämä vastaa aiempia tutkimustuloksia muista englannin kielisistä tutkimuksista, ja johtuen tilastolli-sesti merkittävistä tuloksista.
-
(2019)Goals. This thesis explores what are the convincing prosodic features of Finnish speech, concen-trating on two main features, fundamental frequency and speech rate. Earlier studies into the pro-sodic features of speech have shown listeners perceive speakers with lower fundamental frequen-cy (f0) and higher speech rate to be more convincing. I am also trying to establish whether there can be found an interaction between speaker’s gender and credibility. However, at the point of publication and to the best of the author’s knowledge, there has not been any published research regarding what are the convincing parameters in Finnish speech prosody. In light of the above, the hypothesis of this research is: The prosodic features of a convincing speech in the Finnish language do not differ from the prosodic features to be convincing (proven by published re-search) in other western and European languages. The purpose of this study is to provide addi-tional information to the field of speech research in Finnish language. Methods. This was a quantitative study and involved the use of both listening experiments and statistical tests. The listening experiment was used to examine the prosodic features of convincing speech, with 16 statements being collected from European Parliament's plenary website, two statements each from four Finnish male MEPs and 4 Finnish female MEPs. Each statement was first delexicalized, and out of each delexicalized statement, eight new manipulations were creat-ed, for a total of 64 manipulated statements. These manipulations involved raising and lowering the fundamental frequency by ±4 semitones and both speeding up and speeding down the speech rate by ±1.5 seconds. This resulted in the eight manipulated statements for each lexicalized state-ment being classified as: high, low, fast, slow, high-fast, high-slow, low-fast and low-slow. During the listening experiment, each manipulated statement was compared to a non-modified statement. Twelve native Finnish-speaking subjects participated in the experiment; during which they lis-tened to sounds in pairs of two (manipulated vs. non-manipulated), after which the subjects an-swered the question “Which of the statements is more convincing: the first or second one?” Results and conclusions. In conclusion, it was observed that a lower fundamental frequency and higher speech rate were perceived as more convincing than a higher fundamental frequency and lower speech rate. This matches previous research findings on other European languages and due to the statistically significant results we saw between lower f0, faster speech rate and convincing speech, this allows us to prove this thesis’ hypothesis, that convincing prosodic features in the Finnish language are the same as those identified in English language.
-
(2020)Tavoitteet: Tutkielmassa tarkastellaan virolaisten puhuman suomen prosodisia piirteitä suomalaisiin verrattuna. Kummatkin ovat kvantiteettikieliä ja sukukieliä, mutta virolaisten puhuman suomen tunnistaa silti kuulonvaraisesti vierasperäiseksi. Viron kolme kvantiteettia voisi olettaa ilmenevän jollain tavalla heidän lukemassaan suomen kielessä. Tarkoituksena on kehittää tutkijaa helpottava visuaalinen tarkastelutapa kielierojen löytämiseksi puheenanalyysiohjelma Praatin avulla. Päätutkimuskysymyksenä oli voidaanko virolaisten puhumista suomen sanoista löytää sellaisia perustaajuus- ja intensiteetti- sekä kestoeroavaisuuksia, että ne näkyvät akustisissa mittauksissa eivätkä jää vain kuulijan mielipiteen varaan. Menetelmät ja aineisto: Tutkimuksessa on käytetty Usix-hankkeen (nro 3204/31/01) Puhujantunnistus-alihankkeessa äänitettyä materiaalia (Helsingin yliopiston hanke nro 460325). (TEKESin rahoituspäätökset 40285/00, 40406/01 ja 40238/02, Helsingin yliopiston hanketunnus 460325.) Näkökulmaksi on valittu instrumentaalis-foneettinen tarkastelutapa. Puhujiksi valittiin kuusi suomalaista ja kuusi virolaista puhujaa. Koehenkilöt lukivat saman tekstin ja se äänitettiin laadukkaalla mikrofonilla studio-olosuhteissa. Koeaineistoksi valittiin erityisesti vierasperäisiltä kuulostavat sanat virolaisilta puhujilta ja sen jälkeen vastaavat suomalaisilta. Tutkittavia sanoja oli lopulta 32 puhujaa kohden. Näistä sanoista piirrettiin Praat-ohjelmalla visuaalinen esitys. Kuvantamistavassa on spektraaliset ominaisuudet nähtävissä yhtä aikaa perustaajuus- ja intensiteettitiedon kanssa. Perustaajuus ja intensiteettimittauksia tehtiin sanoista, tavuista ja ensitavun ytimestä. Praat-ohjelman tuottama tieto saatiin puoliautomaattisesti tilasto-ohjelmiin. Prosodisia muutoksia pyrittiin kuvaamaan absoluuttisten arvojen lisäksi tasainen, laskeva ja nouseva -malleilla, joiden arviointi perustui puolisäveliin. Lisäksi tehtiin joitakin kestomittauksia ensitavun vokaaleista tavutyypeittäin. Tulokset ja johtopäätökset: Praat-ohjelman tuottama kuvantamistapa on informatiivinen ja toimii tutkijan apuvälineenä. Virolaisten puhujien lukema suomi on kaikilta osiltaan perustaajuudeltaan vaihtelevampaa suomalaisiin verrattuna. Tavutasolla muutoksen suunta on joko nouseva tai laskeva, kun se suomalaisella on ennemmin tasainen. Ero voi tapahtua tavun ytimen tasolla, mutta on selvimmin havaittavissa hieman pidemmästä jaksosta. Yksittäisissä sanoissa on kestoeroa hitaamman lukemisen vuoksi, mutta sitä ei pystytty tässä tutkimuksessa yhdistämään taustakielten erilaiseen kvantiteettiin. Jatkossa olisi kiinnostavaa tehdä laajemmat tilastolliset analyysit ja pohtia myös muita kieliä puhujan lähtökieleksi. Kielenopetusnäkökulmasta voisi tarkastella puhujia, jotka jo osaavat kieltä jonkin verran ja haluavat oppia parempaa ääntämystä.
-
(2020)Tavoitteet: Tutkielmassa tarkastellaan virolaisten puhuman suomen prosodisia piirteitä suomalaisiin verrattuna. Kummatkin ovat kvantiteettikieliä ja sukukieliä, mutta virolaisten puhuman suomen tunnistaa silti kuulonvaraisesti vierasperäiseksi. Viron kolme kvantiteettia voisi olettaa ilmenevän jollain tavalla heidän lukemassaan suomen kielessä. Tarkoituksena on kehittää tutkijaa helpottava visuaalinen tarkastelutapa kielierojen löytämiseksi puheenanalyysiohjelma Praatin avulla. Päätutkimuskysymyksenä oli voidaanko virolaisten puhumista suomen sanoista löytää sellaisia perustaajuus- ja intensiteetti- sekä kestoeroavaisuuksia, että ne näkyvät akustisissa mittauksissa eivätkä jää vain kuulijan mielipiteen varaan. Menetelmät ja aineisto: Tutkimuksessa on käytetty Usix-hankkeen (nro 3204/31/01) Puhujantunnistus-alihankkeessa äänitettyä materiaalia (Helsingin yliopiston hanke nro 460325). (TEKESin rahoituspäätökset 40285/00, 40406/01 ja 40238/02, Helsingin yliopiston hanketunnus 460325.) Näkökulmaksi on valittu instrumentaalis-foneettinen tarkastelutapa. Puhujiksi valittiin kuusi suomalaista ja kuusi virolaista puhujaa. Koehenkilöt lukivat saman tekstin ja se äänitettiin laadukkaalla mikrofonilla studio-olosuhteissa. Koeaineistoksi valittiin erityisesti vierasperäisiltä kuulostavat sanat virolaisilta puhujilta ja sen jälkeen vastaavat suomalaisilta. Tutkittavia sanoja oli lopulta 32 puhujaa kohden. Näistä sanoista piirrettiin Praat-ohjelmalla visuaalinen esitys. Kuvantamistavassa on spektraaliset ominaisuudet nähtävissä yhtä aikaa perustaajuus- ja intensiteettitiedon kanssa. Perustaajuus ja intensiteettimittauksia tehtiin sanoista, tavuista ja ensitavun ytimestä. Praat-ohjelman tuottama tieto saatiin puoliautomaattisesti tilasto-ohjelmiin. Prosodisia muutoksia pyrittiin kuvaamaan absoluuttisten arvojen lisäksi tasainen, laskeva ja nouseva -malleilla, joiden arviointi perustui puolisäveliin. Lisäksi tehtiin joitakin kestomittauksia ensitavun vokaaleista tavutyypeittäin. Tulokset ja johtopäätökset: Praat-ohjelman tuottama kuvantamistapa on informatiivinen ja toimii tutkijan apuvälineenä. Virolaisten puhujien lukema suomi on kaikilta osiltaan perustaajuudeltaan vaihtelevampaa suomalaisiin verrattuna. Tavutasolla muutoksen suunta on joko nouseva tai laskeva, kun se suomalaisella on ennemmin tasainen. Ero voi tapahtua tavun ytimen tasolla, mutta on selvimmin havaittavissa hieman pidemmästä jaksosta. Yksittäisissä sanoissa on kestoeroa hitaamman lukemisen vuoksi, mutta sitä ei pystytty tässä tutkimuksessa yhdistämään taustakielten erilaiseen kvantiteettiin. Jatkossa olisi kiinnostavaa tehdä laajemmat tilastolliset analyysit ja pohtia myös muita kieliä puhujan lähtökieleksi. Kielenopetusnäkökulmasta voisi tarkastella puhujia, jotka jo osaavat kieltä jonkin verran ja haluavat oppia parempaa ääntämystä.
-
(2023)This thesis investigates the realisation of tone in dialects of Southern Angami, a language of Tibeto-Burman family spoken in the state of Nagaland, North-East India. The audio recordings of native speakers are analysed to determine how the tones differ in pitch movement patterns, accounting for context and dialect variation. The research questions concern the significance of pitch contours and duration in a level tone system, as well as tone unit interaction. It was concluded that the fundamental frequency is the main determining factor, and neither pitch contour nor duration have a more prominent effect than pitch value; however, it is possible that duration plays a role in discerning tones 2 and 3, and a pitch curve is a consistent feature of tones 1 and 4. No significant difference was found in tone systems of Jotsoma and Kigwema.
-
(2023)This thesis investigates the realisation of tone in dialects of Southern Angami, a language of Tibeto-Burman family spoken in the state of Nagaland, North-East India. The audio recordings of native speakers are analysed to determine how the tones differ in pitch movement patterns, accounting for context and dialect variation. The research questions concern the significance of pitch contours and duration in a level tone system, as well as tone unit interaction. It was concluded that the fundamental frequency is the main determining factor, and neither pitch contour nor duration have a more prominent effect than pitch value; however, it is possible that duration plays a role in discerning tones 2 and 3, and a pitch curve is a consistent feature of tones 1 and 4. No significant difference was found in tone systems of Jotsoma and Kigwema.
-
(2016)Speech is a sum of a complicated, multifunctional neurological and motor action. By changing the articulatory setting, the resonance properties of the vocal tract change and a new sound is created. Speech can be described as a continuum of articulatory manoeuvre; each manoeuvre has its own function and they're added together to gain the target articulation. Ventriloquism is speech without visible speech manoeuvres. Previously only few studies about ventriloquism have been published. Studies have focused on articulation, expiratory air pressure, fundamental frequency, laryngeal action, perceptual voice quality and simulation of compensating sounds of a ventriloquist. This study wanted to find out about the articulatory strategies of ventriloquists. Nasality, fundamental frequency, duration and the actual ventriloquism as a speech technique were examined – the writer learned the art of ventriloquism during research. Results show higher fundamental frequency, more nasality and longer duration compared to normal speech. However, differences between the participants were found. We can also rename ventriloquism as velar speech technique by the results obtained from the study. The results show, that velar speech technique may have a potential rule in helping those with structurally disturbed articulators. e.g. oral and throat cancer patients during post-operative speech therapy.
Now showing items 1-11 of 11