Browsing by Subject "perustulokokeilu"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2019)Since the 2008 financial crisis there has been an increasing interest in basic income as an alternative to austerity policies. Basic income has become a substantial part of discussions about social policy and welfare state reforms in several countries. This has resulted in an increasing amount of basic income experiments planned and conducted in different parts of the world in recent years. (De Wispelaere, 2017) The B-Mincome pilot, which is an experiment conducted by the City Council of Barcelona in 10 neighborhoods of the Eix Besòs area in Barcelona from October 2017 to September 2019. It combines a minimum income benefit with four different active policies. This thesis examines what problems the B-Mincome project aims to solve and what are its goals and how it compares to theoretical models of basic income and participation income. The definition of basic income used in this thesis is based on Basic Income Earth Network’s widely accepted definition of basic income being a periodic cash payment paid unconditionally to all individuals without means-test or work requirement. Participation income is Anthony Atkinson’s (1996) elaboration of the basic income idea which includes conditionality in the form of social participation. The data of this study consists of seven semi-structured expert interviews of the civil servants and researchers behind the B-Mincome experiment as well as official documents of the project. The method used in this study is a theory-guided content analysis. The B-Mincome has research and experimentation goals (testing and comparing the impacts of different active policies combined with a minimum income benefit), social goals (improving the socio-economic situation and employability of participants, alleviating poverty and exclusion) and administrative and political goals (simplifying the benefit system and destigmatizing poverty). The biggest difference between B-Mincome and theoretical models of basic income and participation income is that B-Mincome is strictly means-tested. Regardless of the means-testing, B-Mincome the active policies can be considered as implementations of participation income as they depart from the traditional labour market targeted activities of workfare policies. The B-Mincome active policies of housing renovation, social economy and community participation are innovative in both the activities they include and their goals that go beyond finding paid employment. By describing the B-Mincome experiment and its goals, this thesis brings light to how policies inspired by basic income and participation income can be implemented. As more basic income and basic income inspired experiments are conducted and completed, it would be important to do synthesizing and comparative research on their goals, implementations and results.
-
(2019)Suomen perustulokokeilu järjestettiin vuosina 2017–2018. Se sai osakseen merkittävää kansainvälistä huomiota. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan perustulokokeilua ja sen saama kansainvälistä medianäkyvyyttä. Kokeilun pääasiallisena tavoitteena oli selvittää, miten sosiaaliturvaa voi muuttaa työhön kannustavaksi ja osallistavaksi, ja onko perustulon avulla mahdollista yksinkertaistaa monimutkaista etuusjärjestelmää vähentäen näin raskasta byrokratiaa. Tutkielmassa selvitetään, miten kansainvälinen media uutisoi Suomen perustulokokeilusta, millainen kansainvälisen median luoma kuva Suomesta ja suomalaisista on, ja mitä mahdollisia seurauksia perustulokokeilun kaltaisella sosiaalisella innovaatiolla on Suomen maakuvan muodostumiseen. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi, jonka kehittäjinä pidetään Peter L. Bergeriä ja Thomas Luckmannia. Tutkielman keskeiset käsitteet ovat valtion kilpailukyky, sosiaaliset innovaatiot ja maakuva. Ne kietoutuvat yhteen tarjoten näköalan laajempaan yhteiskunnalliseen muutokseen. Ne kuvaavat kehitystä, jonka seurauksena yritysmaailmasta tutut käsitteet ja tavoitteet ovat tulleet osaksi valtionhallinnon puhetapoja. Tutkimusaineisto koostuu kansainvälisistä verkkojulkaisuista kerätyistä Suomen perustulokokeilua käsittelevistä artikkeleista. Aineistoon on kerätty kansainvälisesti tunnettujen uutismedioiden verkkojulkaisuissa esiintyneet artikkelit. Verkkoartikkeliaineiston osumia on 33 kappaletta ja ne sijoittuvat aikavälille 1.9.2015–31.1.2018. Tutkimusmenetelmänä käytetään mediakehysanalyysia. Analyysia ovat kehittäneet esimerkiksi Zhongdang Pan & Gerald M. Kosicki sekä James W. Tankard, Jr. Menetelmän avulla aineistosta pyritään etsimään tapoja, joilla suomalaista perustulokokeilua on kansainvälisessä mediassa kehystetty ja näiden kehyksien avulla hahmottamaan, millä tavoin hahmottamaan Suomi ja suomalaiset aineistossa esitetään. Aineistosta löytyi viisi kehystä: talouden kehys, inhimillisesti kiinnostava kehys, konfliktikehys, tulevaisuuden kehys ja politiikan kehys. Talouden kehys, inhimillisesti kiinnostava kehys ja konfliktikehys ovat median usein käyttämiä kehyksiä. Näiden kehystysten taustalla on siis median oma toimintalogiikka ja sen pyrkimys tuottaa yleisöä kiinnostavaa ja koukuttavaa sisältöä. Sen sijaan tulevaisuuden kehys ja politiikan kehys ovat tyypillisiä juuri Suomen perustulokokeilua käsittelevissä artikkeleissa. Talouden kehys nostaa esiin Suomen talouden ongelmat, mutta Suomi kuvataan myös maana, joka on tarttunut toimeen ja pyrkinyt löytämään innovatiivisia ratkaisuja työttömyyden nujertamiseksi. Inhimillisesti kiinnostava kehys luo kuvaa suomalaisista koulutettuina, ahkerina ja yritteliäinä kansalaisina, joiden suurimmaksi esteeksi kuvataan Suomen byrokraattinen sosiaaliturvajärjestelmä. Konfliktikehyksessä tehdään näkyviksi suomalaisen yhteiskunnan jakolinjat suhteessa perustuloon ja perustulokokeiluun. Tulevaisuuden kehyksessä Suomi ja suomalaiset esitetään ennakkoluulottomina edelläkävijöinä, jotka pyrkivät löytämään ratkaisuja tulevaisuuden yhteiskuntia piinaaviin ongelmiin. Politiikan kehyksessä Suomi näyttäytyy kokeilunhaluisena, dynaamisena ja tulevaa ennakoivana maana, joka korostaa sosiaalisten innovaatioiden roolia hyvinvointiyhteiskunnan uudistamisprosessissa. Aineiston tapa kehystää Suomen perustulokokeilu, Suomi ja suomalaisuus on pääosin myönteinen ja sen voi nähdä olevan linjassa kilpailukykyisen valtion sekä Suomen maakuvatyöstä vastaavien tahojen pyrkimysten ja tavoitteiden kanssa. Sosiaaliset innovaatiot, kuten tämän tutkimuksen tapausesimerkki perustulokokeilu, edustavat toimivaa yhteiskuntaa ja toisaalta tieteellisen tutkimuksen ja tiedon hyödyntämistä yhteiskunnan toimintakyvyn parantamisessa.
-
(2019)Suomen perustulokokeilu järjestettiin vuosina 2017–2018. Se sai osakseen merkittävää kansainvälistä huomiota. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan perustulokokeilua ja sen saama kansainvälistä medianäkyvyyttä. Kokeilun pääasiallisena tavoitteena oli selvittää, miten sosiaaliturvaa voi muuttaa työhön kannustavaksi ja osallistavaksi, ja onko perustulon avulla mahdollista yksinkertaistaa monimutkaista etuusjärjestelmää vähentäen näin raskasta byrokratiaa. Tutkielmassa selvitetään, miten kansainvälinen media uutisoi Suomen perustulokokeilusta, millainen kansainvälisen median luoma kuva Suomesta ja suomalaisista on, ja mitä mahdollisia seurauksia perustulokokeilun kaltaisella sosiaalisella innovaatiolla on Suomen maakuvan muodostumiseen. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi, jonka kehittäjinä pidetään Peter L. Bergeriä ja Thomas Luckmannia. Tutkielman keskeiset käsitteet ovat valtion kilpailukyky, sosiaaliset innovaatiot ja maakuva. Ne kietoutuvat yhteen tarjoten näköalan laajempaan yhteiskunnalliseen muutokseen. Ne kuvaavat kehitystä, jonka seurauksena yritysmaailmasta tutut käsitteet ja tavoitteet ovat tulleet osaksi valtionhallinnon puhetapoja. Tutkimusaineisto koostuu kansainvälisistä verkkojulkaisuista kerätyistä Suomen perustulokokeilua käsittelevistä artikkeleista. Aineistoon on kerätty kansainvälisesti tunnettujen uutismedioiden verkkojulkaisuissa esiintyneet artikkelit. Verkkoartikkeliaineiston osumia on 33 kappaletta ja ne sijoittuvat aikavälille 1.9.2015–31.1.2018. Tutkimusmenetelmänä käytetään mediakehysanalyysia. Analyysia ovat kehittäneet esimerkiksi Zhongdang Pan & Gerald M. Kosicki sekä James W. Tankard, Jr. Menetelmän avulla aineistosta pyritään etsimään tapoja, joilla suomalaista perustulokokeilua on kansainvälisessä mediassa kehystetty ja näiden kehyksien avulla hahmottamaan, millä tavoin hahmottamaan Suomi ja suomalaiset aineistossa esitetään. Aineistosta löytyi viisi kehystä: talouden kehys, inhimillisesti kiinnostava kehys, konfliktikehys, tulevaisuuden kehys ja politiikan kehys. Talouden kehys, inhimillisesti kiinnostava kehys ja konfliktikehys ovat median usein käyttämiä kehyksiä. Näiden kehystysten taustalla on siis median oma toimintalogiikka ja sen pyrkimys tuottaa yleisöä kiinnostavaa ja koukuttavaa sisältöä. Sen sijaan tulevaisuuden kehys ja politiikan kehys ovat tyypillisiä juuri Suomen perustulokokeilua käsittelevissä artikkeleissa. Talouden kehys nostaa esiin Suomen talouden ongelmat, mutta Suomi kuvataan myös maana, joka on tarttunut toimeen ja pyrkinyt löytämään innovatiivisia ratkaisuja työttömyyden nujertamiseksi. Inhimillisesti kiinnostava kehys luo kuvaa suomalaisista koulutettuina, ahkerina ja yritteliäinä kansalaisina, joiden suurimmaksi esteeksi kuvataan Suomen byrokraattinen sosiaaliturvajärjestelmä. Konfliktikehyksessä tehdään näkyviksi suomalaisen yhteiskunnan jakolinjat suhteessa perustuloon ja perustulokokeiluun. Tulevaisuuden kehyksessä Suomi ja suomalaiset esitetään ennakkoluulottomina edelläkävijöinä, jotka pyrkivät löytämään ratkaisuja tulevaisuuden yhteiskuntia piinaaviin ongelmiin. Politiikan kehyksessä Suomi näyttäytyy kokeilunhaluisena, dynaamisena ja tulevaa ennakoivana maana, joka korostaa sosiaalisten innovaatioiden roolia hyvinvointiyhteiskunnan uudistamisprosessissa. Aineiston tapa kehystää Suomen perustulokokeilu, Suomi ja suomalaisuus on pääosin myönteinen ja sen voi nähdä olevan linjassa kilpailukykyisen valtion sekä Suomen maakuvatyöstä vastaavien tahojen pyrkimysten ja tavoitteiden kanssa. Sosiaaliset innovaatiot, kuten tämän tutkimuksen tapausesimerkki perustulokokeilu, edustavat toimivaa yhteiskuntaa ja toisaalta tieteellisen tutkimuksen ja tiedon hyödyntämistä yhteiskunnan toimintakyvyn parantamisessa.
Now showing items 1-3 of 3