Browsing by Subject "piispat"
Now showing items 1-8 of 8
-
(2023)
-
(2020)Tutkimukseni käsittelee homoseksuaalisuudesta Suomen ev.-lut. kirkossa parisuhdelain säätämisen jälkeen käytyä keskustelua vv 2002-2011. Tutkimusaineistoni koostuu kirkolliskokouksen pöytäkirjoista ja keskustelupöytäkirjoista, piispainkokouksen mietinnöistä ja ohjeista sekä piispainkokouksen asettaman työryhmän tuottamista mietinnöistä ja seminaarimateriaaleista. Tutkimuksessani tarkastelen käydyn keskustelun valta- ja puheoikeuskysymyksiä, ja niiden muuttumista tutkittavan ajanjakson aikana. Analysoin ja lähiluen tekstiä ja tutkin sen taustalla vaikuttavia valta-asetelmia sekä asetelmien mahdollisia muutoksia. Kirkolliskokouksessa edustaja-aloitteista 3/2002 ja 4/2002 käydyssä keskustelussa ovat näkyvimmin esillä seksuaalivähemmistöihin kielteisesti suhtautuvat henkilöt. SLEY ja viidesläisyys ovat näkyvimmät taustatahot. Keskustelua käydään usein raamatullisuusnäkökulmasta. Tämän näkökannan edustajat asettuvat keskustelussa valta-asemaan. Yhdenvertaisen kohtelun puolesta puhuvat näkevät seksuaalisuuden osana kehittyvää etiikkaa, heidän näkyvyytensä on keskustelun alkaessa niukkaa. Puheenvuoroja yhdistää näkemysten ja niiden perustelujen hajaantuminen, aloitteiden selkeän kannattamisen tai vastustamisen lisäksi. Osassa aloitetta 3/2002 vastustettiin tarpeettomana, koska katsottiin että kirkolla on jo mahdollisuus sulkea homoseksuaalit ulos kirkon viroista. Aloitetta 4/2002 kannatettiin sillä perusteella että rekisteröity parisuhde määrittyi siinä miehen ja naisen välisestä avioliitosta erilliseksi asiaksi. Kirkolliskokouskausien vaihtuessa keskusteluun tulee laajempi kirjo näkemyksiä. Kirjaimelliseen raamatuntulkintaan nojaavien valta-asema muuttuu. Progressiiviseen raamatuntulkintaan ja eettis-ihmisoikeudelliseen näkökulmaan perustuvat näkemykset saavat enemmän tilaa. Asianosaisten itsensä puuttuminen keskustelusta on edelleen leimallista. Vain perustevaliokunnan mietinnön valmistelussa ja piispainkokouksen asettaman työryhmän järjestämässä seminaarissa oli puhumassa Arcus-ryhmän eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien kirkon työntekijöiden edustaja. Lisäksi molemmissa tilanteissa oli esillä myös Aslan ry:n, eli homoseksuaalien muuttamista heteroseksuaaleiksi kannattavan tahon edustaja. Homoseksuaalien asema kirkollisessa keskustelussa on selkeän alisteinen koko ajanjakson, ja rekisteröidyt parisuhteet luokiteltiin avioliitosta erilliseksi asiaksi.
-
(2020)Tutkimukseni käsittelee homoseksuaalisuudesta Suomen ev.-lut. kirkossa parisuhdelain säätämisen jälkeen käytyä keskustelua vv 2002-2011. Tutkimusaineistoni koostuu kirkolliskokouksen pöytäkirjoista ja keskustelupöytäkirjoista, piispainkokouksen mietinnöistä ja ohjeista sekä piispainkokouksen asettaman työryhmän tuottamista mietinnöistä ja seminaarimateriaaleista. Tutkimuksessani tarkastelen käydyn keskustelun valta- ja puheoikeuskysymyksiä, ja niiden muuttumista tutkittavan ajanjakson aikana. Analysoin ja lähiluen tekstiä ja tutkin sen taustalla vaikuttavia valta-asetelmia sekä asetelmien mahdollisia muutoksia. Kirkolliskokouksessa edustaja-aloitteista 3/2002 ja 4/2002 käydyssä keskustelussa ovat näkyvimmin esillä seksuaalivähemmistöihin kielteisesti suhtautuvat henkilöt. SLEY ja viidesläisyys ovat näkyvimmät taustatahot. Keskustelua käydään usein raamatullisuusnäkökulmasta. Tämän näkökannan edustajat asettuvat keskustelussa valta-asemaan. Yhdenvertaisen kohtelun puolesta puhuvat näkevät seksuaalisuuden osana kehittyvää etiikkaa, heidän näkyvyytensä on keskustelun alkaessa niukkaa. Puheenvuoroja yhdistää näkemysten ja niiden perustelujen hajaantuminen, aloitteiden selkeän kannattamisen tai vastustamisen lisäksi. Osassa aloitetta 3/2002 vastustettiin tarpeettomana, koska katsottiin että kirkolla on jo mahdollisuus sulkea homoseksuaalit ulos kirkon viroista. Aloitetta 4/2002 kannatettiin sillä perusteella että rekisteröity parisuhde määrittyi siinä miehen ja naisen välisestä avioliitosta erilliseksi asiaksi. Kirkolliskokouskausien vaihtuessa keskusteluun tulee laajempi kirjo näkemyksiä. Kirjaimelliseen raamatuntulkintaan nojaavien valta-asema muuttuu. Progressiiviseen raamatuntulkintaan ja eettis-ihmisoikeudelliseen näkökulmaan perustuvat näkemykset saavat enemmän tilaa. Asianosaisten itsensä puuttuminen keskustelusta on edelleen leimallista. Vain perustevaliokunnan mietinnön valmistelussa ja piispainkokouksen asettaman työryhmän järjestämässä seminaarissa oli puhumassa Arcus-ryhmän eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien kirkon työntekijöiden edustaja. Lisäksi molemmissa tilanteissa oli esillä myös Aslan ry:n, eli homoseksuaalien muuttamista heteroseksuaaleiksi kannattavan tahon edustaja. Homoseksuaalien asema kirkollisessa keskustelussa on selkeän alisteinen koko ajanjakson, ja rekisteröidyt parisuhteet luokiteltiin avioliitosta erilliseksi asiaksi.
Now showing items 1-8 of 8