Browsing by Subject "pikavipit"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2015)Tutkielmassa tarkastellaan velkaongelmaisten henkilöiden näkemyksiä neuvonnasta sekä sen vaikuttavuudesta ongelmia ratkaistaessa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös niitä keinoja, joilla voidaan parhaiten ennaltaehkäistä ongelmien syntyä. Tutkimuskohteena on Takuu-Säätiön Velkalinja-puhelinpalvelu, joka on suunnattu velkaongelmista kärsiville kuluttajille. Tutkimuksessa käsitellään elämäntilanteen muutoksen ja itsestä riippumattomien tekijöiden vaikutusta velkaongelmien synnyssä. Tutkimus on laadullinen ja sen aineisto koostuu kymmenestä teemahaastattelusta. Haastateltavat ovat soittaneet Takuu-Säätiön Velkalinjalle velkaongelmistaan. Haastattelut suoritettiin puhelimitse ja ne analysoitiin teemoittelun avulla. Velkalinjan neuvonnan keskeisin merkitys on henkisen tuen saaminen, jonka koettiin antaneen uskoa tulevaisuuteen ja helpottaneen oloa. Velkalinjalle velkaongelmista puhuminen koettiin helpommaksi kuin läheisille puhuminen. Velkalinjalle puhumisen kynnys koettiin myös alhaisemmaksi kuin talous- ja velkaneuvonnassa asiointi. Tämä johtuu osittain myös siitä, että puhelimessa asioista kertominen ei aiheuta häpeän tunnetta eikä tällöin tarvitse paljastaa omia kasvojaan tai henkilöllisyyttä. Matala kynnys avun hakemiselle sekä nopeat ensikäden tiedot ja neuvot koettiin tärkeiksi. Velkalinjalle soitolla ei ollut merkittäviä konkreettisia vaikutuksia velkaongelmien järjestymisessä. Puhelu toimi suunnan näyttäjänä sille, mihin asioihin velkojen hoidossa tulisi keskittyä ja keihin toimijoihin olla yhteydessä. Osa aktivoitui puhelun ansioista velkojensa hoidossa. Velkaantumisen ennaltaehkäisyssä tärkeimmäksi asiaksi nähtiin rahankäytön oppiminen pienestä pitäen sekä aktiivinen talouskasvatus kotona ja koulussa. Myös rahan arvon ymmärtäminen nähtiin tärkeänä. Velaksi ostamisen hyväksytty kulttuuri ja yhteiskunnan kulutuskeskeisyys sai kritiikkiä. Haastateltavien mukaan lainaa saa liian kevyin perustein ja etenkin pikalainayhtiöiden toiminta toivottiin kiellettävän. Velan ottamista koettiin vähentävän tieto siitä, mitä käytännön seurauksia sillä voi olla. Tärkeinä auttamiskeinoina nähtiin vertaistuki, nopea avun saaminen, tasa-arvoinen kohteleminen, toivon ja motivaation ylläpitäminen sekä yksityiskohtaisen, yksinkertaisen ja konkreettisen tiedon saaminen. Velka-asioiden hoitamisesta haluttiin esimerkkejä ja tietoa siitä kuinka muut ovat velkojaan hoitaneet. Elämäntilanteen muutoksen vaikutus omaan velkaantumiseen oli merkittävä haastateltavilla. Mahdollisuus velkaantua ennalta arvaamatta on yleistä, eikä tällöin taloudenhallinnan taidoilla tähän välttämättä voida vaikuttaa. Velkaantuminen leimataan usein oman ajattelemattoman toiminnan seuraukseksi, vaikka näin ei olisi. Tällainen ilmapiiri hankaloittaa velkaongelmista puhumista. Se aiheuttaa häpeän tunnetta ja pitkittää avun hakemista. Velkaongelmien ehkäisemisessä tulisi keskittyä myös siihen kuinka vähentää itsestä riippumattomien tekijöiden vaikutusta velkaongelmien synnyssä. Tähän voidaan vaikuttaa ainakin lainsäädäntöä kehittämällä ja vähentämällä henkilön velkavastuuta tietyissä velkaantumismuodoissa.
-
(2021)Pikavipit ovat herättäneet runsaasti julkista keskustelua sen jälkeen, kun pikavippiyritysten toiminta käynnistyi Suomessa vuonna 2005. Pikavippien ottamiseen on suhtauduttu pääosin kielteisesti, ennen kaikkea niiden korkeiden käyttökustannusten ja niihin yhdistyvien velkaongelmien vuoksi. Aiemmassa tutkimuksessa on havaittu, että ylivelkaantumisella on vakavia riskejä, jotka toteutuessaan aiheuttavat laaja-alaisia negatiivisia seurauksia niin yksilölle ja hänen lähipiirilleen kuin laajemminkin koko yhteiskunnalle. Nämä seuraukset ilmenevät muun muassa taloudellisena puutteena ja köyhyytenä, sosiaalisten suhteiden jännitteinä, heikentyneenä terveydentilana sekä lisääntyneenä sairastavuutena. Pikavippejä on tutkittu aiemmin pääosin velkaantumisen ja maksuhäiriöiden näkökulmasta pikavippien ottamisen taustalla olevien henkilökohtaisten syiden ja motiivien jäädessä vähemmälle huomiolle. Tässä tutkielmassa pyritään paikkaamaan edellä mainittua tutkimustarvetta tarkastelemalla pikavippien ottajista muodostettuja mielikuvia julkisessa keskustelussa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia näkemyksiä ihmisillä on pikavippien ottajista aiheesta käydyn keskustelun valossa ja miten näitä mielikuvia tuotetaan kielen keinoin. Aineisto koostuu kesän ja alkusyksyn 2020 aikana kerätyistä Suomi 24 -keskustelupalstan pikavippejä ja velkaantumista käsittelevistä viestiketjuista. Analyysissa on hyödynnetty diskurssianalyyttisia työkaluja, joiden avulla aineistosta on erotettu neljä pikavippien ottajia kuvaavaa puhetapaa tai diskurssia. Analyysissa selvisi, että pikavipeistä käydyssä julkisessa keskustelussa keskeiset keskustelua motivoivat teemat tiivistyivät vastuun ja kuluttajuuden kysymysten ympärille. Aineistosta ilmenevistä diskursseista kaksi pohjautui näkemykseen siitä, että yhteiskunta on vastuussa pikavippien aiheuttamista velkaongelmista ja niiden haitoista. Kahdessa muussa diskurssissa sen sijaan yksilöllä itsellään nähtiin olevan vastuu pikavippien ottamisesta ja sen seurauksista. Kuluttajuuden teemat puolestaan nousivat pikavippikeskustelussa esiin neuvoteltaessa siitä, millaisen kuluttamisen ajatellaan olevan moraalisesti hyväksyttävää ja miten kuluttajan vastuu pitäisi hahmottaa kulutuskulttuurin vahvasti määrittämässä nyky-yhteiskunnassa. Pikavipeistä käydyssä julkisessa keskustelussa rakennetaan yleistä mielipidettä ja käydään neuvottelua sen taustalla vaikuttavista arvoista ja asenteista. Nämä arvot ja asenteet vaikuttavat viime kädessä siihen, miten pikavippien ottajiin suhtaudutaan ja millaiseksi heidän yhteiskunnallinen asemansa muodostuu. Vastuukysymysten kohdalla painottuu myös sen arvioiminen, ansaitsevatko pikavippien ottajat yhteiskunnan apua, millaista apua heille tarjotaan, ja onko heidän auttamisensa ylipäätään mahdollista. Nämä näkemykset vaikuttavat velkaongelmien muodostamien riskien toteutumiseen, millä puolestaan on velkaongelmista kärsivien yksilöiden itsensä lisäksi välillinen vaikutus koko yhteiskuntaan muun muassa eriarvoistumisen ja marginalisaation sekä niiden lieveilmiöiden kautta. Jatkossa tarvitaan lisää tutkimusta pikavippien vuoksi velkaantuneiden yhteiskunnallisesta asemasta ja toimintamahdollisuuksista sekä avun saamisesta ja sen vaikuttavuudesta. Velkaongelmista kärsivien henkilöiden näkökulman vahvempi mukaan tuominen tarjoaisi paremmat lähtökohdat velkaongelmien juurisyiden ymmärtämiselle ja velkaongelmien tehokkaalle hoitamiselle.
Now showing items 1-2 of 2