Browsing by Subject "piratismi"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2022)Tutkielman aiheena on Unkarin musiikkitallenteiden markkinoiden kehittyminen aikavälillä 2003– 2020. Analysoitu aikaväli kattaa Unkarin musiikkitallenteiden markkinoiden kehittymisen fyysisten tallenteiden dominoimasta markkinasta digitaaliseen, suoratoistopainotteiseen markkinaan, sekä musiikkipiratismin laskun. Tutkielman näkökulma aiheeseen on kuluttajalähtöinen, mitä heijastaa myös tutkielman teoriatausta. Pääasialliset tutkimuskysymykset tutkielmassa ovat, miten Unkarin musiikkitallenteiden markkinat ovat kehittyneet aikavälillä 2003–2020, ja miten tätä kehitystä pystyy selittämään ja mallintamaan. Tutkielmassa on analysoitu laillisten musiikkitallenteiden markkinoiden lisäksi myös musiikkitallenteiden markkinahäiriöitä ja niistä johtuvaa musiikkipiratismia maassa. Tutkimus soveltaa teoriaa innovaatioiden diffuusiosta sekä mikrotaloustieteen teoriaa hyödykkeistä ja kuluttajan valinnasta. Aineistona tutkielman laillisten musiikkitallenteiden analyysiosassa ovat unkarilaisen MAHASZ levytysteollisuusorganisaation fyysisten musiikkitallenteiden myyntiluvut vuosilta 2003–2020 ja digitaalisten musiikkitallenteiden myyntiluvut vuosilta 2005–2020. Laillisten tallenteiden myyntidata on luokiteltu tallennetyypeittäin, joista jokaisen diffuusiota ja ominaisuuksia on analysoitu teoriataustaa ja aiempaa tutkimusta hyödyntäen. Musiikin piratismin analyysissa aineistona ovat EUIPO:n ja IIPA:n raportit immateriaalioikeuksien toteutumisesta Unkarissa, SZTNH:n raportti digitaalisesta piratismista Unkarissa ja Maailmanpankin data Unkarin BKT per capitan ja Gini-kertoimen kehityksestä. Musiikin piratismista on tutkielmassa analysoitu sen syitä ja kehitystä Unkarissa. Tutkimuksen tulokset antavat yksityiskohtaisen kuvan eri musiikkitallenteiden diffuusiosta sekä tämän diffuusion syistä kuluttajalähtöisestä näkökulmasta Unkarin musiikkitallenteiden markkinoilla. Tutkielma tarjoaa myös kuvan musiikkipiratismin kehityksestä ja siihen vaikuttaneista tekijöistä Unkarissa. Pääasiallisia syitä musiikin markkinoiden ja piratismin kehitykseen sekä markkinoiden digitalisaatioon olivat tallenteiden hinnat, kuluttajan preferenssit ja musiikin tallennetyyppikohtainen tarjonta, joiden vaikutusta kuluttajan valintaan analysoitiin yksityiskohtaisesti tutkielmassa.
-
(2011)Problematisoin pro gradu -tutkielmassani tekijänoikeusdiskurssia. Aineistona käytän peruskoululaisille tuotettuja Piraatti-tehdas (2006) sekä Tekijänoikeus suojaa luovaa työtä (2008) –oppimateriaaleja. Tarkastelen kuinka tekijänoikeuksien haltijat pyrkivät aineiston kautta vaikuttamaan koululaisiin. Toteutan analyysini käyttäen hyväksi Arja Jokisen retoristen keinojen viitekehystä lähtökohtanani Bourdieun ajatus siitä, että kieli ei ole ainoastaan väline kommunikointiin, vaan myös vallankäytön väline. Lähestyn tekijänoikeuksia yhteiskunnallisena prosessina, sosiaalisena luomuksena. Lähtökohtani on, että tekijänoikeudet eivät ole luonnonoikeuksia vaan yhteiskunnallisen neuvottelun tuloksena syntyneitä. Tekijänoikeudessa on kyse arvovalinnoista ja vallasta: siitä kenen ääni kuuluu ja kuinka perustelut vahvistavat valta-asetelmia ja tuottavat sosiaalista todellisuutta. Esittelen tekijänoikeuspolitiikan kontekstin ymmärtämiseksi immateriaalioikeuksien ympärillä käytävää keskustelua, jonka yhtenä perimmäisistä kysymyksistä on, kuinka paljon yhteisiä hyödykkeitä on tarpeen aidata, meneekö edelle yksilön vai yhteisön etu ja ovatko nämä keskenään, ja jos ovat niin millä perustein, yhteensovitettavia. Oppimateriaalia voidaan kuvata sen laatijoiden pyrkimykseksi tuottaa neutralisoitua tekijänoikeuskuvaa. Tekijänoikeuden ajatellaan sääntelevän ja turvaavan vain omistusta ilman konflikteja muiden yhteiskunnallisten intressien kanssa. Materiaalista nousee esille vastakkainasettelu laillisen ja laittoman sekä moraalisuuden ja moraalittomuuden välillä. Materiaalin tuottajat ottavat oppiainemateriaalissa aseman, joka peilautuu suhteessa ei-toivottuun tilaan: laittomaan ja moraalittomaan. Retoriikassa pyritään asettamaan koululaiset lakia noudattavien moraalisten kansalaisten muottiin. Tämän muotin tekijänoikeuden etujärjestöt pyrkivät määrittämään, eikä muotin ulkopuolella ole tilaa. Etujärjestöjen maailmassa asiat ovat mustavalkoisia ja tekijöiden taloudelliset intressit koetaan kaikkien yhteisinä intresseinä. Argumentoinnin kautta hälvennetään sosiaalisen todellisuuden konstruktiivista rakennetta ja tuotetaan todellisuutta, jossa ei ole sijaa piraateille, joiden toimillaan arvioidaan saattavan kaiken uuden kulttuurin tuottamisen vaaranalaiseksi. Sen sijaan että tekijänoikeuskasvatuksellinen tehtävä suodaan tekijänoikeusalan järjestöille, olisi tarvetta moniääniselle kriittiselle yhteiskunnalliselle keskustelulle, jossa ovat mukana eri intressiryhmät ja joka tunnustaa sekä tekijänoikeuden esillä oleviin kysymyksiin liittyvät hyödyt että haitat. Oppimateriaali ilmentää ongelmallista ja pitkälti kyseenalaistamatonta tilannetta, jossa käytävä keskustelu noudattaa tekijänoikeusalan etujärjestöjen logiikkaa. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että kuka hyötyy tekijänoikeudesta ja mikä on sen tehtävä? Vahvat tekijänoikeudet eivät välttämättä ole yhteiskunnan etu, niin jonkinlaiselle tekijänoikeudelle on kuitenkin myös tarve.
Now showing items 1-2 of 2