Browsing by Subject "poikittaistutkimus"

Fabellat ovat polven alueen nuljuluita. Fabellat sijoittuvat kaksoiskantalihaksen ulomman ja sisemmän pään sisälle. Fabellat voivat olla synnynnäisenä poikkeavuutena kaksi- tai moniosaisia. Muita fabelloista löydettäviä muutoksia ovat murtumat, pienikasvuisuus, liikakasvu ja epänormaali sijoittuminen. Röntgenkuvissa nähtävien fabellamuutosten on aiemmin ajateltu olevan sivulöydöksiä, joilla ei ole kliinistä merkitystä. Bordercollieilla on kuitenkin löydetty fabellamuutoksia, joiden on ajateltu olevan syynä kliinisille oireilla kuten ontumiselle ja kivulle tunnustellessa fabellan aluetta. Tämä lisensiaatintutkielma tehtiin Suomen bordercolliet & australiankelpiet yhdistyksen aloitteesta. Heitä kiinnosti varsinkin fabellamuutosten perinnöllisyys, jolloin he voisivat mahdollisesti jalostuksella vaikuttaa niiden esiintyvyyteen. Tutkimus on pilottitutkimus mahdollisia jatkotutkimuksia varten. Tämän tutkimuksen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on selvittää olemassa olevaa tietoa fabellojen anatomiasta ja niiden kliinisestä merkityksestä koirilla. Tutkittua tietoa asiasta on erittäin vähän, joten kirjallisuuskatsauksessa on perehdytty myös ihmisten fabelloihin ja polvilumpioon liittyvään kirjallisuuteen ja tutkimukseen sekä muihin nuljuluihin liittyvään kirjallisuuteen ja tutkimukseen koirilla. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, esiintyykö bordercollieilla röntgenkuvauksella nähtäviä fabellamuutoksia. Hypoteesina oli, että bordercollieilla esiintyy fabellamuutoksia. Fabellamuutoksien esiintymistä tutkittiin lonkkien ja polvien röntgenkuvista. Selvitettiin myös, onko sisemmän ja ulomman fabellan muutoksien välillä yhteyttä. Aineistosta tutkittiin myös, pystyykö fabellamuutoksia toteamaan pelkkien lonkkakuvien perusteella. Hypoteesina oli, että kaikkia muutoksia ei voi nähdä pelkän lonkkakuvan avulla. Tutkielma sisältää alkuperäistutkimuksen, joka on taaksepäin suuntautunut poikittaistutkimus, jossa tutkittiin yliopistollisessa eläinsairaalassa otettujen bordercollieiden röntgenkuvia vuosilta 2008-2016 ja lisäksi yksityisten klinikoiden ja ihmisten lähettämiä röntgenkuvia vuosilta 2010-2016. Aineistona tutkimuksessa käytettiin bordercollieiden polven mediolateraali- ja kraniokaudaalikuvia sekä lonkkien ventrodorsaalikuvia, joissa polvet näkyivät kokonaan. Fabellojen muotoa, rakennetta ja sijaintia on arvioitu silmämääräisesti asteikolla muutoksia tai ei muutoksia (normaali). Fabellojen koko mitattiin DICOM-muotoisista lonkkien röntgenkuvista kuvienkatseluohjelmien mittatyökaluilla. Röntgenkuvia tutkittiin yhteensä 602 fabellasta, ulompia fabelloja 301 kpl ja sisempiä fabelloja 301 kpl. Sekä lonkka- että polvikuvat olivat saatavilla 42 koirasta. Tässä tutkimuksessa saatu muuttuneiden fabellojen esiintyvyys bordercollieilla (18 %). Esiintyvyys vastaa toisessa tutkimuksessa saatua esiintyvyyttä bordercollieilla. Tätä ei voida kuitenkaan yleistää koko bordercolliepopulaatioon, koska aineisto ei ollut satunnaisotanta. Tässä tutkimuksessa pelkkien lonkkakuvien avulla pystyttiin toteamaan 83,3 % fabellamuutoksista. Tarkempi tutkimus fabellamuutosten esiintyvyydestä bordercollieilla voitaisiin tehdä kennelliiton virallisista lonkkakuvista, jos otettaisiin huomioon lonkkakuvien herkkyys havaita fabellamuutoksia.

Tutkimuksen tarkoitus: Tutkimuksen tarkoituksena on retrospektiivisesti tutkia Helsingin kaupungin yliopistohammasklinikalla opiskelijatyönä CAD/CAM avusteisesti tehtyjä keraamisia restauraatioita, tehtyjen kruunu- ja onlay-rakenteiden istuvuutta ja restauroitujen hampaiden kuntoa molaarialueella. Tutkimuksen perusteella saadaan tietoa saumatiiviyteen, lohkeamisriskeihin, karioitumiseen ja vastapurijan komplikaatioihin vaikuttavista tekijöistä ja niiden vaikutuksista restauraatioiden ennusteeseen. Materiaalit ja menetelmät: Yliopistohammasklinikalla on ollut käytössä CAD/CAM-laite vuodesta 2012 lähtien ja kandidaattien tekemiä CAD/CAM avusteisia keraamisia restauraatioita oli 2/2015 tehtynä 290 kappaletta. Tutkimuksen ehdot täyttävät restauraatiot seulottiin, jolloin sopivia potilaita oli 82 kappaletta. Tutkimukseen valittavien keraamisten täytteiden tuli täyttää seuraavat ehdot: -Restauroivan hoidon aloitushetkellä hammas on ollut vitaali -Hammas on molaari, jolla on naapurihammaskontaktit molemmin puolin -Hampaalla on vastapurija, johon on selkeästi nähtävä kontakti -Restauraatio on tehty yli vuosi sitten ja käytetty materiaali on litiumdisilikaatti tai leusiittivahvisteinen lasikeramia (Emax® tai Empress®) Tutkielman kliininen osuus: Seulotut potilaat kutsuttiin kliinisiin tutkimuksiin yliopistohammasklinikalle ja tutkimukset suoritettiin. Tutkielman kirjallinen osuus: Kliinisessä osuudessa kerätystä tiedosta tehtiin tilastot. Tilastojen tulokset analysoitiin ja tehtiin vertailuja suuremmalla otannalla toteutettujen seurantatutkimuksien tuloksiin. Tulokset: Otanta (n=12) on pieni alhaisen osallistumisprosentin takia (14,6%). Tutkimuksen löydöksien perusteella sementoinnin viimeistely on eniten jälkikomplikaatioita aiheuttava tekijä. Sementtiylimäärä oli selkeästi yleisin löydös. Johtopäätökset: Kandidaattivaiheen opiskelijoille, joilla on kyseessä ensimmäiset keraamiset restauraatiot ja niiden sementointi, on yleistä, että jää kliinisen kokemuksen puutteen aiheuttamia pieniä jälkikomplikaatioita.