Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "polvet"

Sort by: Order: Results:

  • Haavisto, Marianne (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2016)
    Tässä tutkimuksessa selvitimme nivelensisäisesti pistetyn botuliinitoksiini A:n (BoNT-A) haittavaikutuksia koiran elimistössä. Botuliinitoksiini A:ta on aiemmin tutkittu koiran nivelrikkokivun hoidossa, ja nyt halusimme selvittää, aiheuttaako BoNT-A paikallisia tai systeemisiä haittavaikutuksia terveiden koirien polviniveliin pistettynä. Tällaisia haittavaikutuksia ei ole aiemmin tutkittu terveillä ihmisillä eikä koirilla. Ihmisillä BoNT-A:ta on käytetty jo vuosikymmeniä kosmeettisten syiden lisäksi erilaisten lihas- ja hermostosairauksien kuten lihaskouristusten hoidossa. Haittavaikutuksina ihmisillä on hoidettavasta alueesta riippuen todettu yleistyneen tai paikallisen botulismin oireita kuten syömis- ja kävelykyvyttömyyttä, yleistä ja paikallista lihasheikkoutta, luomien roikkumista, näkemistä kahtena ja kipua injektiohetkellä. Hypoteesinamme oli, että BoNT-A ei terveen koiran polviniveleen pistettynä aiheuta systeemisiä tai paikallisia haittavaikutuksia. Tässä lisensiaatin työssä keskityimme arvioimaan haittavaikutuksista mahdollista nivelinjektion aiheuttamaa kipua, lihasheikkoutta, neurologisia oireita sekä verinäytemuutoksia. Käytimme tutkimuksessa kuutta koe-eläinkoiraa, jotka olivat samaa sukupuolta, samanikäisiä ja –rotuisia. Koirien molempiin polviniveliin pistettiin joko BoNT-A:ta (Botox®) tai plaseboa (0,9 % NaCl) sokkoutetusti. Tutkimuksen aikana koiria tutkittiin eri ajanhetkillä voimalevymittauksin (vertikaalinen voimaimpulssi, maksimaalinen vertikaalinen voima), mittaamalla staattista painonkantoa, goniometrisellä mittauksella sekä subjektiivisella kävelyn- ja kivunarvioinnilla. Koirille tehtiin toistetusti myös kliininen yleistutkimus sekä neurologinen tutkimus haittavaikutusten havaitsemiseksi. Lisäksi koirista otettiin seurantaverinäytteitä. Tutkimus kesti 12 viikkoa. Muuttujien tulosten muutos eri ajanhetkillä lähtötasoon (hoitokäynti) verrattuna tutkittiin Friedman's two-way ANOVA by ranks –testillä. Ero BoNT-A:lla ja plasebolla hoidettujen takajalkojen eri muuttujien tuloksissa eri ajanhetkinä tutkittiin Mann Whitney U –testillä. Tilastollisen merkitsevyyden rajaksi asetettiin P < 0.05. Tuloksemme tukevat hypoteesia. Botuliinitoksiini A:lla ja plasebolla hoidettujen takajalkojen välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa vertikaalisessa voimaimpulssissa, maksimaalisessa vertikaalisessa voimassa, goniometrisessä mittauksessa, staattisessa painonkannossa eikä aivohermoreflekseissä minään ajankohtana tutkimuksen aikana eikä näissä muuttujissa todettu tilastollisesti merkitseviä muutoksia tutkimuksen aikana hoitokäyntiin verrattuna kummassakaan ryhmässä. Kävelyn tai kivun arvioinnissa ei havaittu epänormaalia tutkimuksen aikana kummassakaan ryhmässä. Tutkimuksemme seuranta-aika oli lyhyt ja lisätutkimukset pidemmällä seuranta-ajalla ovat tarpeen pitkäaikaiskäytön riskinarvioinnissa. Myös otoskoko oli pieni, mutta koirat toimivat itse itsensä kontrollina. Koe-eläinkoirat eivät olleet tottuneet talutushihnaan ja osa niistä jännitti käsittelyä, mikä on voinut vaikuttaa tuloksiin. Tutkimuksemme antaa viitteitä siitä, että BoNT-A ei aiheuta kipua, lihasheikkoutta eikä neurologisia oireita terveen koiran polviniveleen pistettynä. Potilaiden hoitovaihtoehtoja valittaessa haittavaikutusten mahdollisuus on usein merkittävä tekijä. Nivelensisäisesti pistetty BoNT-A on uusi hoitomuoto nivelrikkokivun lievityksessä ja on tärkeää, että sen mahdollisia haittavaikutuksia on tutkittu sokkoutetusti plasebokontrolloidussa tutkimuksessa.
  • Oikarainen, Paula (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2017)
    Pieneläinten lääketieteellisen hoidon ja erilaisten toimenpiteiden kehittyessä myös eläinfysioterapian osaamiselle ja tutkitulle tiedolle on kasvava tarve. Etenkin ortopedisten leikkausten jälkeinen postoperatiivinen kuntoutus on tärkeässä osassa eläimen toiminnallisuuden palauttamisessa. Fysioterapian tavoitteena postoperatiivisessa kuntoutuksessa on muun muassa kivun lieventäminen, lihasmassan ja lihasten toiminnan ylläpitäminen ja edistäminen, nivelen liikkuvuuden ja stabiliteetin ylläpitäminen, tasapainon ja koordinaation harjoittaminen, nopea normaaliin toiminnallisuuteen palauttaminen, nivelrikon ennaltaehkäiseminen sekä sydän- ja verenkiertoelimistön kestävyyden palauttaminen. Fysioterapia hyödyntää eläimille pitkälti samankaltaisia menetelmiä kuin ihmisille. Menetelmät voidaan jakaa muun muassa aktiivisiin ja passiiviin terapeuttisiin harjoituksiin, liikuntaharjoituksiin ja erilaisiin fysikaalisiin hoitoihin, kuten kylmä- ja lämpöhoitoon sekä laser-, ultraääni- ja sähköterapiaan. Fysioterapian avulla kuntoutetaan muun muassa polvisairauksista kärsiviä koiria. Yleisiä koirien polvisairauksia ovat ristisidevauriot, patellaluksaatio ja nivelrikko. Eturistisiteen repeämä on yleisin ontuman aiheuttaja koiralla. Tutkimustietoa fysioterapian vaikuttavuudesta eturistisideleikattujen koirien kuntoutumiseen on olemassa kohtalaisesti, mutta tarkempaa, objektiivista tietoa eri fysioterapiamenetelmien vertailusta tarvitaan, jotta voidaan keskittyä hyödyllisimpiin kuntoutusmenetelmiin. Aiemmissa tutkimuksissa fysioterapian vaikuttavuutta polven toimintakykyyn on arvioitu mittaamalla yksittäisiä ominaisuuksia, kuten polvinivelen liikelaajuutta ja reiden ympärysmittaa, mutta useita arviointimenetelmiä yhdistävällä testipatteristolla saataisiin laajempi käsitys polven toiminnallisuudesta. Finnish Canine Stifle Index, FCSI, on ensimmäinen koiran polven toiminnallisuutta mittaava testipatteristo. FCSI koostuu kahdeksasta fysioterapeuttisesta arviointimenetelmästä ja sen avulla polven toiminnallinen suoritustaso määritetään numeeriselle skaalalle välille 0-263. Pienempi testitulos tarkoittaa parempaa polven toimintakykyä. Tässä retrospektiivisen tutkimuksen sisältävässä tutkielmassa tarkasteltiin 26 polvisairaan koiran fysioterapiakäyntien tietoja ajalta, jolloin ne olivat osallistuneet FCSI:n kehittämiseen liittyvään tutkimukseen. Koirille oli suoritettu kolme FCSI-mittausta keskimäärin 5 ja 10 viikkoa ensimmäisestä mittauksesta, Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella eri terapiamenetelmien vaikuttavuutta koiran polven kuntoutumiseen FCSI-pisteillä mitattuna. Provet-potilasohjelmistosta koottiin tiedot koirien iästä, painosta, sukupuolesta, mahdollisesta vastakkaisen takajalan aiemmasta vammasta, terapiajakson kestosta, fysioterapiakäyntien määrästä sekä eri terapiamenetelmistä ja määristä. Näiden vaikutusta FCSI-pisteiden muutokseen arvioitiin SPSS-ohjelmassa multivariantin lineaarisen regressioanalyysin avulla. Hypoteesina oli, että eri terapiamuotojen vaikuttavuudessa havaittaisiin eroja, ja että fysioterapiakäyntien määrä korreloisi FCSI-pisteiden muutoksen kanssa. Fysioterapiamenetelmistä kylmähoidolla todettiin pisteiden muutosta parantava vaikutus. Osa fysioterapeuttisista menetelmistä oli yhteydessä huonompaan pisteiden paranemiseen, mutta lukuisat taustatekijät, joita ei ollut mahdollista ottaa tässä tutkielmassa huomioon, ovat voineet vaikuttaa tulokseen. Kokonaisuutena pisteet kuitenkin paranivat enemmistöllä koirista (n=21) tutkittavalla ajanjaksolla. Tutkimuksen perusteella voidaan suositella fysioterapiaa polvisairaille koirille sekä FCSI-testipatteriston käyttöä polven kuntoutumisen ja fysioterapian vaikuttavuuden seurantaan.