Browsing by Subject "puheaktiteoria"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2020)Tutkimuksessa tarkastellaan suomea vieraana kielenä opiskelevien puhuttelutapoja. Suomen kielessä puhuttelu on käynyt läpi useamman muutoksen, minkä takia siinä esiintyy variaatiota. Myöskään suomea äidinkielenään puhuville oikean, tilanteeseen sopivan puhuttelumuodon valinta ei ole aina selkeää. Tässä pro gradu -työssä pyritään selvittämään erityisesti sitä, millaisia puhuttelun keinoja ja strategioita suomen kielen opiskelijat käyttävät arkisissa tilanteissa. Työn teoreettinen lähtökohta on pragmaattinen, ja puheaktiteorian lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään kohteliaisuusteoriaa. Tutkimuksen aineisto on peräisin Testipiste-hankkeen loppukokeesta, johon ovat osallistuneet noin B1.1 tasolla olevat opiskelijat. Aineiston materiaali koostuu 555 nauhoitetusta vastauksesta äänitallenteen, joka voi olla toisen ihmisen puheenvuoro tai tapahtuman äänimaailma. Esitettyjen tilanteiden luonne vaihtelee institutionaalisesta asioinnista ystävän onnitteluun. Tilanteiden sosiopragmaattiset piirteet kuten puhujalta haettu puheakti, keskustelun osallistujien status, vierausaste ja impositio mahdollistavat niiden luokittelun ryhmiksi, joissa selkeästi näkyy puhuttelun ominaisuudet ja variaatio. Reagointitehtävät ovat muunnelma discourse completion test -menetelmästä, joka yleensä toteutetaan kyselynä. Tässä repliikit annetaan puhuttuna ja vastausaika on rajattu. Tällä tavalla luodaan tilanne, jonka avulla saadaan esiin mahdollisimman autenttisia puheenvuoroja. Tietyistä rajoituksista huolimatta menetelmä osoittautuu erittäin toimivaksi keinoksi puhuttelun tutkimiseen. Aineiston tarkastelu osoittaa, että suomen kielen opiskelijoille sinuttelu on luontevin tapa puhutella. Teitittelyllä on omia tehtäviä kuten etäisyyden luominen ja – kohteliaisuusteorian termeissä – kasvoja suojaava negatiivinen kohteliaisuus. Epäsuora puhuttelu yksikön ensimmäisen persoonan, nollapersoonan tai passiivin avulla on myös suosittu strategia aineistossa. Varsinkin tilanteet, joissa puhujat esittävät direktiivisiä ilmauksia, ovat otollisia teitittelylle, epäsuoran puhuttelun strategioille ja sellaisille muodoille, joissa puhuttelu ei ole korostettu, kuten pronominittomalle sinuttelulle. Informantit puhuttelevat myös suomen kielen normien vastaisin tavoin: kirjakieliset, pitkät sinä ja minä pronominimuodot ovat ylivoimaisesti suositumpia kuin vastaavat puhekieliset sä tai mä. Puhuttelunimien runsas käyttö, varsinkin etunimien ja ammattinimikkeiden, poikkeaa myös normistosta. Kyseistä tutkimusta on mahdollista laajentaa jatkossa esimerkiksi tekemällä symmetrisen nauhoitteisiin pohjautuvan tutkimuksen suomea äidinkielenään puhuvien puhuttelusta, tai käyttää lähtökohtana laajempaan suomen opiskelijoiden puhuttelutapojen tutkimuksessa. Tuloksia voidaan hyödyntää varsinkin opetuksen kehittämisen yhteydessä.
-
(2020)Tutkimuksessa tarkastellaan suomea vieraana kielenä opiskelevien puhuttelutapoja. Suomen kielessä puhuttelu on käynyt läpi useamman muutoksen, minkä takia siinä esiintyy variaatiota. Myöskään suomea äidinkielenään puhuville oikean, tilanteeseen sopivan puhuttelumuodon valinta ei ole aina selkeää. Tässä pro gradu -työssä pyritään selvittämään erityisesti sitä, millaisia puhuttelun keinoja ja strategioita suomen kielen opiskelijat käyttävät arkisissa tilanteissa. Työn teoreettinen lähtökohta on pragmaattinen, ja puheaktiteorian lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään kohteliaisuusteoriaa. Tutkimuksen aineisto on peräisin Testipiste-hankkeen loppukokeesta, johon ovat osallistuneet noin B1.1 tasolla olevat opiskelijat. Aineiston materiaali koostuu 555 nauhoitetusta vastauksesta äänitallenteen, joka voi olla toisen ihmisen puheenvuoro tai tapahtuman äänimaailma. Esitettyjen tilanteiden luonne vaihtelee institutionaalisesta asioinnista ystävän onnitteluun. Tilanteiden sosiopragmaattiset piirteet kuten puhujalta haettu puheakti, keskustelun osallistujien status, vierausaste ja impositio mahdollistavat niiden luokittelun ryhmiksi, joissa selkeästi näkyy puhuttelun ominaisuudet ja variaatio. Reagointitehtävät ovat muunnelma discourse completion test -menetelmästä, joka yleensä toteutetaan kyselynä. Tässä repliikit annetaan puhuttuna ja vastausaika on rajattu. Tällä tavalla luodaan tilanne, jonka avulla saadaan esiin mahdollisimman autenttisia puheenvuoroja. Tietyistä rajoituksista huolimatta menetelmä osoittautuu erittäin toimivaksi keinoksi puhuttelun tutkimiseen. Aineiston tarkastelu osoittaa, että suomen kielen opiskelijoille sinuttelu on luontevin tapa puhutella. Teitittelyllä on omia tehtäviä kuten etäisyyden luominen ja – kohteliaisuusteorian termeissä – kasvoja suojaava negatiivinen kohteliaisuus. Epäsuora puhuttelu yksikön ensimmäisen persoonan, nollapersoonan tai passiivin avulla on myös suosittu strategia aineistossa. Varsinkin tilanteet, joissa puhujat esittävät direktiivisiä ilmauksia, ovat otollisia teitittelylle, epäsuoran puhuttelun strategioille ja sellaisille muodoille, joissa puhuttelu ei ole korostettu, kuten pronominittomalle sinuttelulle. Informantit puhuttelevat myös suomen kielen normien vastaisin tavoin: kirjakieliset, pitkät sinä ja minä pronominimuodot ovat ylivoimaisesti suositumpia kuin vastaavat puhekieliset sä tai mä. Puhuttelunimien runsas käyttö, varsinkin etunimien ja ammattinimikkeiden, poikkeaa myös normistosta. Kyseistä tutkimusta on mahdollista laajentaa jatkossa esimerkiksi tekemällä symmetrisen nauhoitteisiin pohjautuvan tutkimuksen suomea äidinkielenään puhuvien puhuttelusta, tai käyttää lähtökohtana laajempaan suomen opiskelijoiden puhuttelutapojen tutkimuksessa. Tuloksia voidaan hyödyntää varsinkin opetuksen kehittämisen yhteydessä.
-
(2018)Tässä pro gradu -tutkielmassa analysoidaan kontrastiivisesti urheilukommentteja saksankielisissä sanomalehdissä. Tutkimuksessa selvitetään, löytyykö teksteistä eroja tai yhtäläisyyksiä niin saksankielisten maiden kuin myös eri lehtityyppien (iltapäivälehti ja tilauslehti) välillä. Teksteissä määritellään ja analysoidaan yksittäisten puheakti illokuutiotyypit. Illokuutio on se, mitä puhuja tai tässä tapauksessa kirjoittaja ajaa puhetoimituksellaan takaa, eli mitä hän haluaa aiheuttaa tai saada aikaan vastaanottajassa. Tutkielmassa luodaan tähän tutkimukseen sopiva luokittelu aiempien luokittelujen pohjalta. Lisäksi analysoidaan kommenttien teksti-illokuutiot, eli tekstin dominoiva illokuutio tekstihierarkian korkeimmalla tasolla. Teksti-illokuutioiden määrittämistä varten on käytetty apuna illokuutiorakenneanalyysimenetelmää, joka kuuluu puheaktiteorian piiriin. Puheaktiteoria käsittelee puheakteja jakamalla niitä eri akteihin. Tässä tutkielmassa keskitytään illokutiiviseen aktiin. Tutkielma sijoittuu medialingvistiikkaan ja käyttää aineistona yhteensä 24 urheilukommenttia Helsingin kommenttikorpuksesta, joka on keskeinen osa projektia Persuasiiviset tyylit Euroopassa, jossa kirjoittaja on toiminut tutkimusassistenttina. Analysoitu aineisto on valittu niin, että se sisältää kahdeksan tekstiä Saksasta, Sveitsistä ja Itävallasta, joista puolet on iltapäivälehdissä ja puolet tilauslehdissä julkaistuja. Tärkeimpiin tuloksiin kuuluu, että hieman yllättäen kaikissa maissa ja lehtityypeissä yleisimmät tyypit ovat tiedottamisen puheakteja. Kommenttitekstistä voisi olettaa muuta, sillä kommentin ensisijainen tehtävä ei ole antaa lukijalle uutta tietoa. Sen lisäksi käy ilmi, että verrattuna muihin maihin Sveitsissä arvosteleminen on huomattavasti yleisempi illokuutiotyyppi, kun otetaan huomioon myös muuntyyppisten illokuutioiden komponenteiksi määritellyt arvostelemisen puheaktit. Lehtityyppien vertailussa käy ilmi, että illokuutiotyypeistä väittäminen on yleisempää iltapäivälehdissä kuin tilauslehdissä ja yleisempää kuin illokuutiotyyppi arvosteleminen. Tutkimuksen perusteella voi tehdä johtopäätöksiä yllä mainittuihin tuloksiin viitaten. Tämän pohjalta voisi tutkia myös muiden aiheiden kommentteja sen selvittämiseksi, eroaako urheilukommentti kyseisissä maissa muista kommenteista.
-
(2018)Tässä pro gradu -tutkielmassa analysoidaan kontrastiivisesti urheilukommentteja saksankielisissä sanomalehdissä. Tutkimuksessa selvitetään, löytyykö teksteistä eroja tai yhtäläisyyksiä niin saksankielisten maiden kuin myös eri lehtityyppien (iltapäivälehti ja tilauslehti) välillä. Teksteissä määritellään ja analysoidaan yksittäisten puheakti illokuutiotyypit. Illokuutio on se, mitä puhuja tai tässä tapauksessa kirjoittaja ajaa puhetoimituksellaan takaa, eli mitä hän haluaa aiheuttaa tai saada aikaan vastaanottajassa. Tutkielmassa luodaan tähän tutkimukseen sopiva luokittelu aiempien luokittelujen pohjalta. Lisäksi analysoidaan kommenttien teksti-illokuutiot, eli tekstin dominoiva illokuutio tekstihierarkian korkeimmalla tasolla. Teksti-illokuutioiden määrittämistä varten on käytetty apuna illokuutiorakenneanalyysimenetelmää, joka kuuluu puheaktiteorian piiriin. Puheaktiteoria käsittelee puheakteja jakamalla niitä eri akteihin. Tässä tutkielmassa keskitytään illokutiiviseen aktiin. Tutkielma sijoittuu medialingvistiikkaan ja käyttää aineistona yhteensä 24 urheilukommenttia Helsingin kommenttikorpuksesta, joka on keskeinen osa projektia Persuasiiviset tyylit Euroopassa, jossa kirjoittaja on toiminut tutkimusassistenttina. Analysoitu aineisto on valittu niin, että se sisältää kahdeksan tekstiä Saksasta, Sveitsistä ja Itävallasta, joista puolet on iltapäivälehdissä ja puolet tilauslehdissä julkaistuja. Tärkeimpiin tuloksiin kuuluu, että hieman yllättäen kaikissa maissa ja lehtityypeissä yleisimmät tyypit ovat tiedottamisen puheakteja. Kommenttitekstistä voisi olettaa muuta, sillä kommentin ensisijainen tehtävä ei ole antaa lukijalle uutta tietoa. Sen lisäksi käy ilmi, että verrattuna muihin maihin Sveitsissä arvosteleminen on huomattavasti yleisempi illokuutiotyyppi, kun otetaan huomioon myös muuntyyppisten illokuutioiden komponenteiksi määritellyt arvostelemisen puheaktit. Lehtityyppien vertailussa käy ilmi, että illokuutiotyypeistä väittäminen on yleisempää iltapäivälehdissä kuin tilauslehdissä ja yleisempää kuin illokuutiotyyppi arvosteleminen. Tutkimuksen perusteella voi tehdä johtopäätöksiä yllä mainittuihin tuloksiin viitaten. Tämän pohjalta voisi tutkia myös muiden aiheiden kommentteja sen selvittämiseksi, eroaako urheilukommentti kyseisissä maissa muista kommenteista.
Now showing items 1-4 of 4