Browsing by Subject "puukauppa"

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää taloudellisesta näkökulmasta, kuinka tärkeänä yksityinen metsäomistaja pitää metsäomaisuuttaan. Tarkoituksena on tuoda esiin metsä yhtenä omaisuuslajina ja selvittää kyseisen omaisuuslajin merkitys ja hyödyntäminen metsänomistajan näkökulmasta, niin sijoitusmuotona, kuin osana kokonaisvarallisuutta. Tutkimuksen pääasiallinen tarkoitus oli kerätä tietoa ja tarkastella millaisia Danske Bankin metsänomistaja-asiakkaat ovat. Mitkä ovat heidän metsänomistuksen motiivit ja tavoitteet sekä kuinka tärkeänä omaisuuslajina ja talouden turvaajana he metsäomaisuutta pitävät. Tutkimuksen perusjoukko koostui Danske Bank Oyj:n metsänomistajista, joilla oli metsätili. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Kyseessä oli kvantitatiivinen tutkimus, jossa empiiristä havaintoaineistoa tarkastelemalla ja analysoimalla kerättiin informaatiota yksityismetsänomistajien metsään liittyvistä taloudellisista arvostuksista ja metsän taloudellisesta hyödyntämisestä. Lisäksi selvitettiin metsäomistaja-asiakkaiden pankkipalveluihin liittyviä arvostuksia ja tarpeita. Havaintoaineistoa tarkasteltiin aineistosta muodostettujen luokkien sekä muiden demografisten taustapiirteiden perusteella. Aineiston luokat määriteltiin vastaajien iän, omistamansa metsäpinta-alan ja metsän hoitamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän aktiivisuuden mukaan. Tarkastelun keskeisimpänä kohteena oli metsänomistajien aktiivisuus. Aktiivisuutta pyrittiin analysoimaan logistisen regressiomallin avulla. Tavoitteena oli selvittää mitkä tekijät vaikuttivat metsänomistaja-asiakkaan aktiivisuuteen. Havaintoaineistoon sovitettujen logististen regressiomallien perusteella havaittiin metsäpinta-alan koolla sekä sukupuolella olevan tilastollisesti merkitsevä vaikutus aktiivisuuteen. Tutkimuksesta keräämään aineiston perusteella voidaan todeta metsäomaisuudella olevan taloudellista turvaa tuova vaikutus. Metsäomaisuus aiotaan säilyttää suvussa ja siirtää myöhemmin nuoremmille sukupolville. Virkistysarvoja ja sen tuomaa taloudellista turvaa sekä sieltä saatavia puukauppatuloja arvostetaan. Metsillä on myös merkittävää tunnearvoa ja useat metsänomistajat, kokevatkin vaalivansa sukunsa perintöä. Tutkimuksessa havaittiin, että metsiä arvostettiin sijoituskohteena. Valtaosa metsänomistaja-asiakkaista oli tyytyväinen metsäomaisuuteensa sijoituskohteena. Metsänomistajat ovat tämän kyselytutkimuksen mukaan varovaisia sijoittajia, jotka ennemminkin haluavat turvata omaisuutensa, kuin kerryttää sille tuottoa riskisesti. He omistavat keskimääräistä huomattavasti enemmän metsää, ja ovat jossain määrin tietoisia metsänsä taloudellisesta arvosta.

Tämän työn tarkoituksena on selvittää, miten Net Promoter Score (NPS) -asiakaskyselytutkimuksen tulokset vaikuttavat puukauppaan ja metsänhoitopalveluiden myyntiin. NPS-kyselyitä on lähetetty Metsä Forestin asiakkaille useampien vuosien ajan, ja tässä tutkimuksessa tarkastellaan NPS-kyselyiden taustaa, asiakaskokemuksen syntymistä ja asiakasuskollisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Metsä Forestilla on tarve selvittää, onko metsäasiantuntijoiden NPS-tuloksilla yhteyttä puukaupan ja metsänhoitopalveluiden myynnin onnistumiseen. Aihetta ei ole tarkasteltu aikaisemmin asiakaspalautteen keräyshistorian aikana. Tämän tutkielman rakenne koostuu seuraavista osista: 1) Johdanto, 2) Teoreettinen viitekehys 3) Tutkimusmenetelmät ja aineisto, 4) Tulokset, 5) Tulosten tarkastelu, 6) Johtopäätökset ja 7) Liitteet. Tämä maisteritutkielma sisältää luottamuksellista tietoa, joka luokitellaan liikesalaisuudeksi. Tutkimuksessa analysoitiin Pearsonin korrelaatiokertoimella NPS -kyselyjen tuloksia vuosilta 2015–2021 sekä vuosittaisia puunostoja ja metsänhoitopalveluiden myyntiä metsäasiantuntijoittain. Korrelaatiokertoimen lisäksi aineistoa analysoitiin frekvenssianalyysin avulla. Analyyseissa tarkasteltiin, indikoiko NPS tuloksien nousu tai lasku puunoston sekä metsänhoitopalveluiden myynnin onnistumista. Lisäksi luvussa 2 esitetään, miten suositteluindeksillä mitataan metsäasiantuntijoiden onnistumista. Reichheldin (2003) alkuperäisen menetelmän mukaan myyntiä pitäisi pystyä ennustamaan kyselyn tuloksien perusteella: kun NPS-indeksi nousee, myös myynti kasvaa, ja vastaavasti jos tulos laskee, myynti vähenee. Tämän tutkimuksen tulos ei kuitenkaan ole samansuuntainen Reichheldin (2003) teorian kanssa. Yhtäläisyyksiä tämän tutkimuksen tuloksiin löytyy sellaisista tutkimuksista, jotka ovat kritisoineet Reichheldin (2003) teoriaa. Tutkimustuloksien arvioinnissa on kuitenkin huomioitava, että saman toimialan vastaavia tutkimuksia ei ole ollut saatavilla, vaikka menetelmät ovat samoja muissa tutkimuksissa.

Elinkeinorakenteen muuttuminen, alueellisten kehityserojen lisääntyminen sekä sisäinen muuttoliike ovat suomalaisen yhteiskunnan suurimpia muutosvoimia. Niillä on vaikutusta myös suomalaiseen metsänomistajakuntaan, sillä noin 700 000 suomalaista omistaa metsää. 2000 -luvun ensimmäisten vuosikymmenten aikana metsänomistajakunnan rakennemuutos on ollut muuta väestöä hitaampaa, mutta merkittävämpiä muutoksia on luvassa kahden seuraavan vuosikymmenen aikana, kun seuraava metsänomistajasukupolvi ottaa metsät haltuunsa. Vallitseva muutos asettaa myös suomalaisen metsäteollisuuden puunhankintaorganisaatiot uuden haasteen eteen tulevaisuudessa. Puunhankintaorganisaatioiden on pystyttävä vastaamaan sekä kasvavan kotimaisen puun kysynnän että metsänomistajakunnan rakennemuutoksen asettamaan haasteeseen varmistaakseen tuotantolaitosten puuhuollon. Digitalisaatio ja sen synnyttämät uudet palvelut voivat olla yksi ratkaisu metsäteollisuuden haasteeseen. Uusilla sähköisillä palveluilla voidaan vastata uuden digitalisesti orientoituneen metsänomistajasukupolven asettamiin tavoitteisiin. Haasteena on luoda uusia digitaalisia palveluita, jotka palvelevat parhaiten koko muuttuvaa metsänomistajakuntaa ja heidän odotuksiaan. Tämä tutkimus selvittää metsänomistajien ja metsäasiantuntijoiden asenteita uusia sähköisiä asiakaspalvelu-, neuvonta- sekä puukauppakanavia kohtaan. Niiden keskiössä on metsänomistajille tarjottava videoneuvottelupalvelu. Tutkimus luo myös katsauksen virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksiin tulevaisuuden metsäomaisuuden mallintajana ja puukauppapaikkana. Tutkimusaineisto kerättiin 13 teemahaastattelulla elokuussa 2016. Haastateltavat olivat suomalaisen metsäteollisuuden puunhankintaorganisaation metsäasiantuntijoita ja metsänomistaja-asiakkaita. Viisi haastateltavista oli metsäasiantuntijoita ja kahdeksan metsänomistajia. Tutkimuksessa hyödynnetään palvelun laadun arviointiin tarkoitettua SERVQUAL -menetelmää ja siinä keskitytään arvioimaan koettua palvelun laatua. Tutkimuksen perusteella metsänomistajien suhtautuminen sähköiseen asiointiin on positiivista ja kehitys sähköisten palvelukanavien parissa nähdään edistävän koko metsäalaa. Sähköisen asioinnin hyödyt korostuvat ennen kaikkea etämetsänomistajien kohdalla, mutta ne palvelevat myös lähempänä metsiään asuvia. Sähköisen asioinnin nähdään myös säästävän sekä metsänomistajien että metsäasiantuntijoiden aikaa ja lisäävän asioinnin vaivattomuutta