Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "päivärytmi"

Sort by: Order: Results:

  • Heinaro, Marika (2015)
    Objectives: The aim of this research was to study the building of the everyday life of the young peoples in the age of 16–17 years studying in vocational collages and to gain understanding in challenges of everyday life present society. In addition the aim was to gain description on the base of young peoples describing everyday life of those factors which promote proceeding of studies or appear as a threat to proceeding of the studies. Today every fourth young people interrupted the vocational studies. As many as 110 000 young people under the age of 30 years is lacking vocational education which is worrying when it is known that the lack of education is one of the factors that increase of the risk exclusion. In this research the building of everyday life is reviewed as a sequence structure (Korvela, 2003). The sequence structure gives possibilities to study different phases an actions of the day of which the weekday is built by. It has been found that the familiar routines and recurrence of everyday life brings safety and anticipation and promoting the attachment in the rhythm of traditional society. Methods. The research data was gathered with the photo elicitation interviews from eleven young people under age of 16-17 studying at vocational collages at the capitol region. The data was analyzed by qualitative methods. The building of the everyday life of young people was reviewed first as theoretically as sequence structure and after that an analysis of content was made. The features of discourse analysis were also used in analyzing the being together phenomenon. The gathering review of the data was conducted by holistic thinking and the understanding of the diversity of everyday life. Results and discussion. In this research it was observed that the everyday life was relatively regular for the majority of the young people. It was observed that the everyday life was irregular for part of the young people, which was revealed as being late from lessons or going late to sleep. The obvious consequence of this was the tiredness during daytime. The days within the studying week consisted of five to six sequences. The sequence of media-time at evening was shown in the research. The problems in trying to delimit the media time was shown among the young people having irregular everyday rhythm. The lack of friends and problems of rhythming the activities of free time was shown in part of the young people. On the basis of the results it is clear that especially the young people living in period of transition need support in time management. The sequence method developed by sequence structure could be used as a tool in promoting the studies and in supporting the everyday life of young people.
  • Hämäläinen, Mira (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2012)
    Puunpurenta, jota kutsutaan myös ilmannielemiseksi, tarkoittaa hevosen toistuvaa, tarkoituksettomalta näyttävää eli stereotyyppistä käyttäytymistä, jossa hevonen tyypillisesti painaa etuhampaansa kiinteää pintaa vasten, vetää ilmaa ruokatorven alkuosaan päästäen nielusta korahtavan äänen. Puunpurentaa esiintyy noin 4-5 %:lla hevosista. Puunpurennan taustalla on todennäköisesti useita syitä geneettisistä tekijöistä, talliolosuhteisiin, ruokintaan, vieroitukseen ja muihin elinympäristön stressitekijöihin. Vielä ei tiedetä, miksi hevonen puree puuta. Puunpurennan tai erityisesti puunpurennan estämisen on havaittu muuttavan veren stressihormonipitoisuuksia ja puunpurijoilla on todettu muuttuneet dopamiinireseptoritiheydet tietyillä aivoalueilla. Nämä herkistyneet keskushermoston dopaminergiset radat voivat olla stereotyyppisen käytöksen yhteydessä seurausta pitkään jatkuneesta stressistä yhdistettynä geneettiseen alttiuteen. Tämän tutkielman kokeellinen osuus toimi pilottitutkimuksena laajemmalle hevosen stereotyyppisen käytöksen tutkimukselle. Tutkimuksessa videoitiin ja analysoitiin kolmen puutapurevan hevosen ja kolmen verrokkihevosen käytöstä karsinassa vietettynä aikana. Hevosia kuvattiin niiden omassa karsinassaan kaksi vuorokautta ja toisena vuorokautena niillä oli sydämen sykettä rekisteröivä EKG-laite selässään tutkimuksen toista osaa varten. Käytöksen analysointi toteutettiin luomalla käyttäytymiskoodit, joihin hevosten ilmentämät käyttäytymiset luokiteltiin ja mitattiin, kuinka paljon aikaa hevoset käyttivät kuhunkin toimintaan. Tavoitteena oli selvittää, mitä nauhoitteista pystyy näkemään ja analysoimaan ja onko käyttäytymiskoodit järkevästi luokiteltu, jotta varsinaisessa tutkimuksessa voidaan paremmin tutkia päivärytmin muutoksia. Tarkastelin myös, eroaako puunpurijahevosen käyttäytyminen ei-stereotyyppisesti käyttäytyvän verrokkihevosen käyttäytymisestä ja selvitin, häiritseekö EKG-laite hevosta. Tutkimuksessa yritettiin saada selville, minkä päivittäisen toiminnan kustannuksella puunpurijahevonen käyttää aikaa puunpurentaan ja eroavatko puunpurijahevosten ja verrokkihevosten päivärytmit toisistaan. Pilottitutkimuksessa tuli ilmi hevosten valintaan, kuvausteknisiin asioihin, koodien määrittelyyn ja tulosten esittämismuotoon liittyviä seikkoja, joita kannattaa ottaa huomioon varsinaista tutkimusaineistoa käsiteltäessä. Vielä ei havaittu viitteitä siitä, että puunpurijoiden ja verrokkien päivärytmissä olisi eroja eikä EKG-laite ei vaikuttanut hevosten käyttäytymiseen. Vain kaksi kolmesta puuta purevasta hevosesta esitti stereotyyppistä käytöstä seurantajakson aikana ja lisäksi tutkimuksen puunpurijat ilmensivät stereotyyppistä käytöstä vähän, arvioiden korkeintaan 0,5 % vuorokaudesta. Puunpurennalla ja ruokinta-ajoilla näytti olevan yhteys, kun taas kahden hevosen tavassa ilmentää stereotyyppistä käytöstä havaittiin ero; toinen näytti purevan puuta harvemmin ja pidempään, 10–30 kertaa kerralla, ja toinen puri puuta useammin, mutta alle kymmenen kerran sarjoja. Tällaista ei ole kuvattu kirjallisuudessa aiemmin.